Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 14 min sitten

Nukahtamislääkkeen käytössä hyvä olla varovainen – saattaa suurentaa yli 65-vuotiaiden dementiariskiä

Ke, 11/10/2017 - 15:34

Nukahtamislääke tsolpideemia runsaasti käyttävät yli 65-vuotiaat saattavat olla muita alttiimpia sairastumaan Alzheimerin tautiin. Yhteys havaitaan, kun annokset ovat suuria tai käyttö pitkittyy.

Taiwanilaistutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tutkimusnäyttöä, jonka perusteella yli 60-vuotiailla unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön haitat ovat usein suurempia kuin hyödyt.

Riski sairastua Alzheimerin tautiin oli suurentunut potilailla, jotka olivat käyttäneet paljon tsolpideemia vuoden sisällä lääkityksen aloittamisesta.

Heidän sairastumisriskinsä oli 3–4 kertaa suurempi kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet tsolpideemia lainkaan, mutta myös suurempi kuin potilaiden, jotka käyttivät tsolpideemia vain vähän aikaa.

Havainnot viittaavat pitkien tsolpideemilääkitysten voivan altistaa dementian kehittymiselle, mutta tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa.

Samankaltaisia haittoja on yhdistetty myös muihin samaan lääkeryhmään kuuluviin unilääkkeisiin.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä, ja siinä seurattiin 7 000 yli 65-vuotiasta taiwanilaista.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

D-vitamiinilisät saattavat vähentää astmakohtauksia

To, 05/10/2017 - 10:42

Astmaa sairastavat voivat todennäköisemmin välttyä vakavilta astmakohtauksilta, jos he lääkityksensä lisäksi käyttävät D-vitamiinilisiä.

Tuoreen meta-analyysin tulokset vahvistavat aiempaa tutkimusnäyttöä.

D-vitamiinin on ajateltu auttavan astmaatikkoja, sillä joidenkin tutkimusten perusteella se tehostaa immuunipuolustusta ja vähentää hengitystietulehduksia.

Hengitystietulehdukset ovat yleinen astmakohtausten aiheuttaja.

Nyt julkaistussa analyysissa yhdistettiin seitsemän satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella D-vitamiinilisiä astmalääkkeiden lisäksi käyttävien riski joutua sairaalaan astmakohtauksen takia oli puolet pienempi kuin verrokkien.

Pelkällä astmalääkityksellä olevista niin kävi kuudelle potilaalle sadasta ja D-vitamiinia lääkkeiden lisäksi saaneista kolmelle sadasta.

Myös lievemmät astmakohtaukset, joista selvittiin ilman sairaalakäyntiä, olivat harvinaisempia D-vitamiiniryhmissä.

Tutkimuksiin osallistui yhteensä 955 potilasta. D-vitamiinilisiin ei tutkimuksissa käytetyillä annoksilla liittynyt haittavaikutuksia.

Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös aiemmassa meta-analyysissa, mutta sen perusteella jäi epäselväksi, rajoittuuko D-vitamiinilisiin liitetty hyöty potilaisiin, joiden D-vitamiinitasot ovat valmiiksi alhaiset.

Nyt julkaisussa analyysissa vaikutukset olivat suurimmat tässä potilasryhmässä, mutta ne havaittiin kuitenkin kaikilla riippumatta heidän D-vitamiinitasoistaan.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät olisivat monille tarpeen.

Näin on varsinkin, jos ruokavalio ei sisällä paljon D-vitamiinia sisältäviä ruokia, kuten kalaa ja vitaminoituja margariineja ja maitotuotteita.

Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä saada D-vitamiinia päivittäin ainakin 10 mikrogrammaa ja yli 75-vuotiaiden 25 mikrogrammaa, mutta varsinkin talvisin tämä on todennäköisesti liian vähän.

Aikuisten turvallisen päiväannoksen yläraja on nykykäsityksen mukaan suurin piirtein 100 mikrogrammaa.

Tutkimus julkaistiin Lancet Respiratory Medicine -lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

D-vitamiinilisät saattavat auttaa diabeteksen hallinnassa

To, 28/09/2017 - 09:36

Aikuistyypin diabetesta sairastavat voivat mahdollisesti parantaa hoitoaan huolehtimalla riittävästä D-vitamiinin saannista, tuore meta-analyysitutkimus vihjaa.

Havainnot perustuvat 24 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistoihin ja 1 500 aikuistyypin diabetesta sairastavan terveystietoihin.

Kun tutkimusten aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen, D-vitamiinilisiä saaneiden glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunta paranivat enemmän kuin lumevalmistetta saaneiden. Tämä havaittiin usealla eri mittarilla.

Odotetusti myös veren D-vitamiinipitoisuus suureni lisien myötä.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta diabeetikoiden kannattaa joka tapauksessa huolehtia D-vitamiinin saannistaan varsinkin syksyllä ja talvella, kun D-vitamiinin saanti auringonvalosta vaikeutuu.

Tämä pätee yhtä lailla myös terveisiin, sillä D-vitamiinin vajaus voi altistaa monille sairauksille.

Suomalaissuositusten mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin saanti ruoasta tai vitamiinivalmisteista olisi hyvä olla ainakin 10 mikrogrammaa eli 400 IU päivässä, mutta varsinkin talvisin tämä on todennäköisesti liian vähän.

Nyt julkaistussa meta-analyysissa potilaat saivat huomattavasti suurempia päiväannoksia tutkimusten ajan.

Tulokset julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Tunnetko unen vaiheet?

Pe, 22/09/2017 - 13:10

Yöuni koostuu noin viidestä peräkkäisestä 90–100 minuutin mittaisesta unisyklistä, joissa toistuvat tietyt unen vaiheet.

      Torke
  • Pinnallista unta, joka koetaan unen sijaan rentoutumisen tilana.
  • Yhteys ympäristöön heikkenee, ajatus harhailee.
  • Ei eheyttävää vaikutusta.
  • Aikuisen yöunesta kaikkiaan noin ­5 prosenttia on torketta.

Kevyt uni
  • Pinnallista unta.
  • Ulkoisiin ääniin reagoidaan enää satunnaisesti.
  • Palautuminen alkaa.
  • Noin 50 prosenttia aikuisen yöunesta on kevyttä unta.

Syvä uni
  • Täydellisen rentoutumisen tila, jossa syke on matala ja hengitys syvää.
  • Unen elvyttävien tehtävien kannalta tärkein univaihe.
  • Aivot lepäävät, kasvu­hormonia välittyy ja tietojen oppiminen tehostuu.
  • Ensimmäisessä unisyklissä syvää unta on noin 25–45 minuuttia, seuraavissa unisykleissä syvän unen osuus pienenee.
  • Syvää unta nukutaan yleensä ensimmäisten 4–5 tunnin aikana, viimeisissä unisykleissä ei juuri ole syvän unen vaihetta.
  • Noin 25 prosenttia aikuisen yöunesta on syvää unta.

Vilkeuni eli REM-uni
  • Silmät liikkuvat nopeasti luomien alla, ja lihasjännitys romahtaa.
  • Runsaasti mielikuvia ja ajattelua, joskin logiikka on erilaista kuin valveilla.
  • Aivot käsittelevät ja tallentavat erityisesti opittuja taitoja.
  • Emotionaalisesti voimakkaita unia.
  • Tärkeä vaihe psyykkisen tasapainon säilymisen kannalta.
  • Ensimmäisessä unisyklissä REM-unta on vain muutama minuutti, seuraavissa unisykleissä REM-unen osuu kasvaa.
  • Suurin osa REM-unesta nukutaan aamuyöllä ja aamulla.
  • Noin 20 prosenttia aikuisen yöunesta on REM-unta.

Lähteet: Terveyskirjasto, Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy

Apteekin klassikko: sitruunahappo

Pe, 22/09/2017 - 13:07

Sitruunahappo on varsinainen ihmeaine talouskäytössä. Sen avulla voi poistaa kalkkisaostumat kodinkoneista ja kaakeleista, irrottaa ruostetahrat tekstiileistä sekä säilöä marjat, hedelmät ja mehut. Mutta miksi sitruunahappoa myydään apteekeissa, eikö luontevampi paikka olisi ruokakaupan taloustavarahylly?

– Ennen vanhaan apteekkien tuotevalikoimaan kuului yleisesti muun muassa glaubersuola suoliston tyhjentämiseen, karvassuola ummetukseen sekä joukko muitakin kemikaaleja. Kysynnän vähennyttyä moni näistä tuotteista on poistettu tukkuliikkeiden valikoimista, ja siten ne ovat hävinneet myös apteekeista. Glaubersuolaa on yhä myynnissä. Sitruunahapon myynti on eräällä tavalla jäänne tältä ajalta, selventää apteekkari Bengt Mattila Helsingin XII Joutsen apteekista.

Alun perin sitruunahappoa myytiin kilotavarana, jota pussitettiin asiakkaan tarvitsema määrä. Nykyisin sitruunahappoa saa apteekista 50 ja 100 gramman annospakkauksissa.

Mattila muistuttaa, että apteekista saa tarkempia ohjeita sitruuna­hapon käyttöön. Silmiin joutuessaan tuote on voimakkaasti ärsyttävä.

Erästä apteekkaria voi jopa kutsua sitruunahapon keksijäksi: ruotsalainen kemisti ja apteekkari Carl Wilhelm Schele kehitti 1780-luvulla menetelmän, jolla sitruunahappoa pystyttiin eristämään kasveista, hedelmistä ja marjoista. Sittemmin sitruunahappoa ryhdyttiin valmistamaan ravinto­liuoksessa sienten avulla.

Sydänmerkki-tuotteilla tutkitusti terveysvaikutuksia

Pe, 22/09/2017 - 13:04

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tavanomaisten elintarvikkeiden korvaaminen Sydänmerkki-tuotteilla vaikuttaa suolan, rasvan, kovan rasvan, sokerin ja kuidun saantiin 25–64-vuotiailla suomalaisilla. Sydänmerkki-tuotteissa rasvan laatu on hyvä, ja suolan määrää on vähennetty. Joissakin tuoteryhmissä Sydänmerkki tarkoittaa myös, että kuitua on enemmän ja sokeria vähemmän.

Elintarvikkeiden vaihtaminen Sydänmerkki-tuotteisiin muutti eniten rasvan, kovan rasvan ja suolan saantia. Keskimäärin kovan rasvan osuus saadusta energiamäärästä laski 14,3 prosentista alle 10 prosenttiin, mikä vastaa ravitsemussuosituksia. Suolan saanti väheni keskimäärin 10 prosentti­yksikköä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Esittelyssä mindfullness-sovellus Ceesto

Pe, 22/09/2017 - 13:01

Mindfulness saattaa kuulostaa epäilyttävältä, amerikkalaiselta hyvinvointihuuhaalta, mutta tietoisuustaitojen harjoittelu voi ihan tutkitusti lievittää niin stressiä, masennusta, ahdistusta kuin kipuakin. Yksinkertaisimmillaan mindfulness-harjoitus on lyhyt rentoutumishetki, jonka aikana huomio viedään hengityksen tai kehon tuntemusten tarkkailuun.

Kotimaisen, ilmaisen Ceesto-sovelluksen myötä mindfulness-ohjaaja kulkee aina taskussa. Sovelluksessa on 5 ja 15 minuutin mittaiset, rauhallisella äänellä luetut harjoitukset, joita kuuntelemalla voi katkaista työpäivän tai käyttää bussimatkan hyödyllisesti.

Ceesto-sovelluksen voi ladata iPhonelle ja Android-puhelimelle.

Millainen on hyvä koulureppu?

Pe, 22/09/2017 - 12:55

  1. Riittävän kevyt. Reppu sisältöineen saisi painaa enintään 15 prosenttia lapsen painosta. Painavampi reppu kuormittaa hartioita ja vaikuttaa ryhtiin. Siis esimerkiksi 20-kiloiselle lapselle korkeintaan kolme kiloa painava reppu!
  2. Säädettävät olkahihnat. Hyvä reppu istuu hartioista ja mukailee selän linjaa. Jos olkahihnat ovat liian pitkät, reppu roikkuu irti selästä, muuttaa kehon painopistettä ja huonontaa siten ryhtiä.
  3. Tukeva takaosa. Repun selkämyksen tulee olla jämäkkä mutta pehmeä selkää vasten.
  4. Lannevyö ja rintaremmi. Lisätuki on paikallaan isommassa ja painavammassa repussa.
  5. Kulutusta kestävä. Koulureppua käytetään 190 päivänä vuodessa, joten sen tulee kestää kulutusta ja pitää myös vettä.
  6. Heijastimin varustettu. Heijastimet tuovat turvaa koulutielle.

Lähde: Selkäliitto ry

Pitkät työviikot ovat terveysriski

Pe, 22/09/2017 - 12:53

Yhdysvaltalaistutkimuksessa huomattiin, että 52-tuntisia työviikkoja ainakin kymmenen vuoden ajan tehneet sairastuivat 60 prosenttia todennäköisemmin syöpään ja 30 prosenttia todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin kuin 35–51 tuntia viikossa työskennelleet. Pitkää viikkoa tehneet myös kokivat terveydentilansa huonommaksi kuin vähemmän työskennelleet.

Tutkimukseen osallistui 2 000 yhdysvaltalaista, joita seurattiin vuodet 1986–2011.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin. Hiljattain julkaistussa, osittain suomalaisaineistoon perustuvassa tutkimuksessa terveysriskit ilmaantuivat, kun työmäärä ylitti 55 tuntia viikossa. Tällöin suureni riski sairastua eteisvärinä-rytmihäiriöön. Yhteydet havaittiin riippumatta monista elintavoista ja muista seikoista, jotka saattaisivat vaikuttaa tuloksiin.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Lääkeostoksilla tehdään omin päin vääriä valintoja

Pe, 22/09/2017 - 12:40

Apteekkarilehden tekemä kysely osoittaa, että itsehoitolääkinnässä tarvitaan useimmiten apteekin ammattilaisen ohjausta.

Apteekin ammattilaiset arvioivat, että yli 60 prosenttia asiakkaista tarvitsee neuvontaa tullessaan ostamaan reseptivapaita lääkkeitä. Kyselyn mukaan kuitenkin vain reilu kolmannes asiakkaista kysyy neuvoja oma-aloitteisesti.

Tyypillisesti asiakkaat yrittävät ostaa esimerkiksi allergiasilmätippoja silmätulehduksen hoitoon, närästyslääkettä antibioottiripuliin tai hiivalääkettä intiimialueen bakteeritulehduksen hoitoon.

Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Charlotta Sandlerin mukaan kyselyn tulokset kuvaavat hyvin apteekin farmaseuttisen osaamisen merkitystä itsehoitolääkinnässä.

– Apteekkien päivittäisillä asiakaskohtaamisilla on suuri kansanterveydellinen arvo. Apteekkien asiantuntemuksella opastetaan asiakkaita hoitosuositusten mukaiseen hoitoon, Sandler toteaa.

Kyselyyn vastasi 676 apteekin ammattilaista toukokuussa 2017.

Testaa diabetesriskisi, voit päästä tutkimukseen

Pe, 22/09/2017 - 12:38

Testi kertoo myös, sopisitko osallistumaan suomalaistutkimukseen, joka tähtää tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn.

Terveellisillä elintavoilla voi useimmiten välttää sairastumisen. Osa tutkimukseen osallistuvista saa käyttöönsä elintapamuutosta tukevan kännykkä- ja nettisovelluksen, ja osa pääsee lisäksi mukaan ryhmäohjaukseen. Kolmannes tutkittavista kuuluu vertailuryhmään, ja he saavat sovelluksen käyttöönsä tutkimuksen päätyttyä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Liikunta lisää aivojen hyvinvointia

Pe, 22/09/2017 - 12:29

Liikunta kohdistuu moniin eri aivoalueisiin, jotka vaikuttavat niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Kuntoilu auttaa stressiin, masennukseen, dementiaan ja ADHD:hen sekä piristää ikääntyneitä aivosoluja.

Hansenin mukaan mikään muu asia ei vaikuta muistiin yhtä merkittävästi kuin kehon liikuttaminen, joka voi jopa nuorentaa aivoja. Liikkuvalla ihmisellä luovuus lisääntyy, oppiminen tehostuu ja asiat painuvat helpommin mieleen.

Juoksuharrastus tai muu säännöllinen liikunta estää stressihormoni kortisolin tason nousua. Stressireaktiot lievenevät, kun keho oppii rasittavasta liikunnasta, ettei stressiin kannata reagoida vahvasti. Hippokampuksen solutuotanto lisääntyy, mikä puolestaan vähentää masennusta.

– Aivot laskevat jokaisen askeleen. Yhteen menoon kannattaa kuitenkin liikkua mieluummin 30 minuuttia kuin 5 minuuttia, mutta aivot huomaavat myös ne 5 minuuttia. Kaikkein parasta on juosta tai liikkua muuten hikeä nostattaen vähintään kolme kertaa viikossa 45 minuuttia kerrallaan. Jos juoksu on liian raskasta, myös kävely on hyvä liikuntamuoto, Hansen opastaa.

Korkealla sykkeellä liikkuvan sydän lyö nopeammin. Siten myös aivot saavat enemmän verta ja sen mukana happea. Samoin aivoille tärkeän BDNF-proteiinin tuotanto lisääntyy pitkällä tähtäimellä.

Hansen kehottaa keskittymään kuntoliikuntaan, jolla on positiivisempia vaikutuksia aivoihin kuin voimaharjoittelulla. Pitkäjänteisyys on tärkeää.

– Jatka, jatka, jatka! Aivojen uuden arkkitehtuurin rakentaminen vie aikaa – kuukausia tai jopa vuosia. Jos jaksat liikkua säännöllisesti pari kertaa viikossa puoli vuotta tai pidempään, muutut varmasti, lääkäri lupaa.

Säännöllinen, pitkään jatkuva liikunta voi jopa hieman kasvattaa otsalohkoa, joka on aivojen kehittynein osa. Liikunnan avulla aivosolujen määrä voi jopa kaksinkertaistua. Tämän parempaa syytä ei voi enää saada liikkeelle lähtemiseen!

Reipas kävely pienentää aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa

To, 21/09/2017 - 10:28

Säännöllinen liikunta ehkäisee monien sairauksien kehittymistä, mutta harvat silti liikkuvat suositusten mukaisesti.

Tuoreen tutkimuksen perusteella jo yksi tai kaksi reipasta kävelyretkeä viikossa voisi auttaa.

Korealaistutkijoiden havainnot perustuvat yli 330 000 korealaisen aikuisen terveystietoihin, jotka kerättiin keskimäärin neljän vuoden seurannan aikana. Seurannan aikana 2 200 osallistujaa sairastui ensimmäistä kertaa aivoverenkiertohäiriöön.

Verrattuna osallistujiin, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa, vähintään kohtalaisen raskasta liikuntaa puoli tuntia 1–2 kertaa viikossa harrastavien sairastumisriski oli noin kuudenneksen pienempi.

Riski luonnollisesti myös pieneni mitä enemmän henkilö liikkui. Kohtalaisen raskaana pidettiin esimerkiksi reipasta kävelyä.

Havainnot ovat tervetulleita, sillä ne vihjaavat liikunnan kannattavan, vaikka harrastaminen jäisi suosituksia vähäisemmäksi.

WHO:n suositusten mukaisesti jokaisen pitäisi harrastaa kohtalaisen raskasta liikuntaa 150 minuuttia tai raskasta liikuntaa 75 minuuttia viikossa. Vain viidennes aikuisväestöstä yltää tähän.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Hormonikorvaushoidot eivät vaikuta naisten kuolleisuuteen

Ti, 19/09/2017 - 09:20

Vaihdevuosioireisiin annettavat hormonikorvaushoidot eivät pitkällä aikavälillä vaikuta niitä käyttävien naisten kuolleisuuteen, tuore tutkimus osoittaa.

Havainto on tervetullut, sillä hormonihoitojen kuolleisuusvaikutuksia ei ole tätä ennen tutkittu yhtä kattavasti.

Hormonikorvaushoitoja käytettiin vuosituhannen vaihteeseen saakka hyvin vapaasti, kunnes tutkimukset osoittivat niiden voivan suurentaa vaihdevuosi-ikäisten naisten riskiä sairastua mm. rintasyöpään, laskimoveritulppiin ja sydän- ja verisuonioireisiin.

Nyt julkaistu tutkimus perustuu samojen WHI-tutkimusten aineistoihin, joiden avulla hormonikorvaushoitojen haitat aikoinaan havaittiin.

Toisessa tutkimuksessa 8 500 naista sai progesteroni–estrogeeni-yhdistelmähoitoa kuuden vuoden ajan ja toisessa 5 300 käytti pelkkää estrogeenia seitsemän vuoden ajan. Naisia verrattiin yhtä moneen lumevalmistetta saaneeseen.

Yhteensä kahdeksantoista vuoden seurantojen aikana hormonikorvaushoitoa saaneiden kokonaiskuolleisuus, sydän- ja verisuonitautikuolleisuus tai syöpäkuolleisuus eivät eronneet lumevalmistetta saaneiden verrokkien kuolleisuudesta.

Tutkijat pitävät tuloksiaan tervetulleena osoituksena siitä, ettei ainakaan 6–7 vuoden mittainen hormonikorvaushoito suurenna naisen riskiä menehtyä seuraavien 18 vuoden aikana. Näin ollen hoitoja voi hyvin käyttää nykyisten hoitosuositusten mukaisesti.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Rasvaa ei kannata vaihtaa huonoihin hiilihydraatteihin

Pe, 01/09/2017 - 12:08

Ruoan kovia rasvoja pidetään merkittävänä terveysriskinä, mutta tutkimustiedon lisäännyttyä käsitys on alkanut muuttua.

Tuoreet tutkimustulokset viittaavatkin siihen, että rasvan määrän lisäksi tärkeää on se, millä rasvan korvaa.

Jos rasvan tilalle otetaan huonoja hiilihydraatteja, hyötyä ei ole ja vaikutus voi olla negatiivinen.

Havainnot käyvät ilmi kahdesta tutkimuksesta, jotka kummatkin perustuvat samaan 135 000 ihmistä kattavaan aineistoon. Osallistujat olivat 18 eri maasta. Toisessa tutkimuksessa keskityttiin hedelmien, kasvisten ja palkokasvien ja toisessa rasvojen ja hiilihydraattien vaikutuksiin.

Tulosten perusteella riittävä määrä kasviksia, hedelmiä ja palkokasveja on todennäköisesti noin 400–500 grammaa päivässä, mikä ei ole kovin paljon. Hedelmät olivat terveellisempiä kuin kasvikset, ja raa’at kasvikset terveellisempiä kuin kypsennetyt.

Hiilihydraattien varaan rakentuva ruokavalio lisää kuolleisuutta

Toisessa tutkimuksessa kuolleisuus havaittiin seurannan aikana suurimmaksi ihmisillä, joiden ruokavalio rakentui hiilihydraattien varaan.

Sen sijaan rasvan kokonaissaanti tai eri rasvatyyppien saanti eivät liittyneet suurentuneeseen kuolleisuuteen. Itse asiassa yhteys oli toisen suuntainen eli rasvoja eniten syövien kuolleisuus oli alhaisinta runsaan seitsemän vuoden seurannan aikana.

Myöskään kovat eläinperäiset rasvat eivät olleet terveysriski tässä aineistossa.

Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä ravinnon rasvoja ja varsinkin kovia rasvoja on totuttu pitämään suurena sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä. Käsitys on kuitenkin alkanut vähitellen monimutkaistua tutkimustiedon lisäännyttyä.

Kovat rasvat kannattaa korvata pehmeillä rasvoilla tai täysjyväviljoilla

Nyt julkaistut tulokset tukevatkin näkemystä, jonka mukaan kovien rasvojen vähentäminen ei todennäköisesti suo terveyshyötyjä, jos niiden jättämä aukko täytetään huonoilla hiilihydraateilla.

Tilalle kannattaa ennemmin ottaa terveellisiä kasvi- tai kalarasvoja ja esimerkiksi täysjyväviljoja.

Osittain tuloksiin vaikuttanee myös aineiston globaalius. Rasvainen ruokavalio voi liittyä hyvin erilaisiin elintapoihin ja tilanteisiin köyhissä Afrikan ja Aasian maissa kuin varakkaissa länsimaissa. Monissa maissa köyhimmällä väestöllä ei välttämättä ole varaa kuin hiilihydraatteihin.

Tutkimukset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Pixabay

Siedätyshoito voi tuottaa mahdollisesti pysyvän helpotuksen pähkinäallergiaan

To, 31/08/2017 - 09:18

Maapähkinäallergian siedätyshoito voi tuoreen tutkimuksen mukaan pitää allergian kurissa vielä neljä vuotta hoitojen lopettamisesta ja mahdollisesti pitempäänkin.

Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun näin pitkä hoitovaikutus on havaittu pähkinän kohdalla.

Tutkimus oli pieni, minkä takia sen tuloksia kannattaa tulkita varoen, mutta havainnot ovat silti lupaavia.

Lancet-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 48 maapähkinäallergista lasta, jotka olivat osallistuneet siedätyshoitotutkimukseen neljä vuotta aikaisemmin.

Tuolloin puolet lapsista oli saanut päivittäin 2 grammaa maapähkinäproteiinia yhdessä probioottivalmisteen kanssa ja puolet satunnaistettiin lumeryhmään. Siedätyshoito kesti 18 kuukautta.

Siedätyshoitojen avulla pitkäkestoinen suoja

Neljä vuotta hoitojen päättymisestä pähkinäsiedätyshoitoa saaneista lähes 70 prosenttia oli kyennyt jatkamaan maapähkinöiden syömistä, kun lumeryhmäläistä vain 4 prosenttia kykeni samaan.

Ihon Prick-testit sekä veren vasta-ainemittaukset nekin viittasivat sietokyvyn pysymiseen.

Osa koehenkilöistä osallistui lisäksi kokeeseen, jossa kahdeksan viikon pähkinätauon jälkeen heidät altistettiin joko pähkinälle tai lumevalmisteelle.

Testin perusteella 60 prosenttia alkuperäiseen siedätysryhmään osallistuneista pysyi tauonkin jälkeen oireettomina, mikä viittaa pitkäkestoiseen suojaan.

Tutkijoiden havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia ja viittaavat käytetyn siedätysmenetelmän tuottavan pitkän ja mahdollisesti pysyvän helpotuksen monille maapähkinäallergikoille.

Probiooteista kenties lisätehoa sietokyvyn säilymiseen

Kiinnostavaa on myös se, että koehenkilöt saivat itse päättää, minkä verran pähkinöitä he siedätyshoitojen jälkeen söivät. Joissain tutkimuksissa sietokyvyn ylläpitäminen on edellyttänyt säännöllistä pähkinöiden syömistä tarkkoina annoksina.

Vielä ei ole selvää, kuinka suuri merkitys sietokyvyn säilymisessä oli probiooteilla, joita lapsille annettiin yhdessä pähkinäproteiinin kanssa.

Joidenkin tutkimusten mukaan kyseinen probiootti tehostaisi siedätyshoitoa, mutta sitä ei ole vielä verrattu pelkkään pähkinäaltistukseen. Tällainen vertailututkimus on tosin jo tekeillä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Pexels

Alkoholi voi lisätä rytmihäiriöitä - vaikutus näkyy nopeasti

Ti, 22/08/2017 - 15:59

Münchenin Oktoberfest-olutfestivaaleilla tehty tutkimus osoittaa alkoholin voivan häiritä sydämen rytmiä akuutisti eli jo alkoholin nauttimisen aikana.

Vaikutus nähtiin keskimäärin 34-vuotiailla. Samansuuntainen vaikutus yhdistettiin myös pitempiaikaiseen alkoholin käyttöön.

Tutkimuksessa alkoholin akuutteja rytmihäiriövaikutuksia tutkittiin mittaamalla 3 000 Oktoberfesteillä vierailleen sydänsähkökäyrät vuoden 2015 festivaalien aikana.

Samalla osallistujien veren alkoholimäärä mitattiin puhalluskokeella. Kovassa humalassa olevia ei otettu mukaan tutkimukseen.

Testit osoittivat rytmihäiriöiden olevan sitä todennäköisempiä mitä enemmän alkoholia henkilön veressä oli. Kaikkiaan joka kolmannella tutkitulla oli merkkejä rytmihäiriöstä ja erityisen yleinen oli sinustakykardia.

Tutkijat analysoivat lisäksi toiseen tutkimukseen osallistuneiden runsaan 4 000 henkilön terveystietoja, ja havaitsivat myös säännöllisen alkoholin käytön liittyvän suurentuneeseen rytmihäiriöriskiin.

Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen suuri ja systemaattinen etenevä selvitys asiasta, mutta alkoholiin liitetyt akuutit rytmihäiriövaikutukset on havaittu aiemminkin.

Ilmiötä on kutsuttu ns. lomasydänsyndroomaksi (holiday heart syndrome), jolla tarkoitetaan tyypillisesti lomien aikana kasvavan alkoholinkulutuksen aiheuttamia sydänrytmin häiriöitä, jotka kuitenkin menevät ohi alkoholin kulutuksen palauduttua normaaliksi.

Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Hedelmäsokerilla sekä hyötyjä että haittoja

Pe, 18/08/2017 - 09:22

Hedelmäsokerin käyttäminen juomissa ja ruoissa muiden sokerien sijaan voisi auttaa monia paremmin hallitsemaan veren glukoositasoja.

Tutkijoiden mukaan erityisesti aikuistyypin diabetesta sairastavat ja heikentyneestä glukoosi- tai insuliiniaineenvaihdunnasta kärsivät voisivat hyötyä tästä.

Tiedot käyvät ilmi kahdesta American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta meta-analyysitutkimuksesta, joissa analysoitiin aiempia tutkimuksia.

Tutkimuksissa terveiden ja diabetesta sairastavien koehenkilöiden ruokavalioista glukoosi ja sakkaroosi oli korvattu fruktoosilla.

Muiden sokerien korvaaminen fruktoosilla eli hedelmäsokerilla johti toisessa tutkimuksista selvästi alhaisempiin ruoanjälkeisiin veren sokeri- ja insuliinitasoihin varsinkin koehenkilöillä, jotka sairastivat diabetesta tai joilla oli ns. esidiabetes.

Fruktoosin saannin lisääminen ei suurentanut triglyseridipitoisuutta, mikä sekin oli positiivinen havainto.

Toisessa tutkimuksessa vaikutukset olivat heikompia, mutta silti samansuuntaisia.

Yhdessä meta-analyysien tulokset viittaavat siihen, että hedelmäsokerin käyttö ruokien ja juomien makeuttamiseen voi olla sokeriaineenvaihdunnan kannalta parempi kuin muiden sokerien käyttäminen.

Tulosten tulkintaa ja soveltamista vaikeuttaa kuitenkin se, että pitkäaikaiskäytössä runsas fruktoosin saanti voi rasvoittaa maksaa, mikä puolestaan on vaarallisempaa kuin mahdollinen veren glukoositasoissa nähtävä parannus.

On myös hyvä muistaa, että liiallinen sokereiden ja varsinkin lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien nauttiminen edistää mm. lihomista ja on muillakin tavoin epäterveellistä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Pexels

Sienet saattavat ehkäistä muistisairauksia

Ke, 16/08/2017 - 10:41

Runsaasti sieniä syövät iäkkäät saattavat säästyä muita todennäköisemmin dementialta, tuore japanilaistutkimus vihjaa.

Vielä ei tosin ole varmaa, miksi sienet ehkäisevät dementiaa, mutta samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä, ja siihen osallistui 13 000 yli 65-vuotiasta japanilaista.

Kuusivuotisen seurannan aikana yhdeksän prosenttia osallistujista sai dementiadiagnoosin, mutta sairastumiset eivät jakautuneet tasaisesti.

Kun tiedot sairastumisista yhdistettiin tietoihin sienten syömisestä, sairastumisriski havaittiin noin viidenneksen pienemmäksi ainakin kolmesti viikossa sieniä nauttivilla. Vertailukohtana olivat osallistujat, jotka söivät sieniä harvemmin kuin kerran viikossa.

Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen taso seurannan alkaessa. Myöskään muu ruokavalio ja kasvisten syöminen eivät selittäneet yhteyttä.

Tästä huolimatta moni analyysissa huomiotta jäänyt seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin, joten niitä kannattaa tulkita varoen. Yhteys ei myöskään välttämättä koske kaikkia ruokasieniä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Pitkät työviikot voivat altistaa eteisvärinä-rytmihäiriöille

Pe, 04/08/2017 - 10:28

Yli 55-tuntisia työviikkoja painavat voivat tuoreen tutkimuksen mukaan olla muita alttiimpia sairastumaan eteisvärinä-rytmihäiriöön. Aiemmissa tutkimuksissa pitkät työviikot on yhdistetty myös aivoverenkiertohäiriöihin.

Osittain suomalaisaineistoon perustuvien tulosten mukaan yli 55-tuntisia työviikkoja tekevien riski sairastua kymmenen vuoden sisällä on 40 prosenttia suurempi kuin samanikäisten, jotka työskentelevät noin 35 - 40 tuntia viikossa.

Käytännössä luvut tarkoittavat sitä, että tuhannesta yli 55-tuntisia työviikkoja tekevästä noin 17 sairastui eteisvärinään, kun muista osallistujista sairastui keskimäärin 12.

Pitkälti saman tutkijaryhmän aiemmassa tutkimuksessa pitkät työpäivät yhdistettiin myös aivoverenkiertohäiriöiden suurentuneeseen vaaraan, mikä on järkeenkäypää, sillä eteisvärinä on tunnettu aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Nyt julkaistut tulokset eivät kuitenkaan paljasta, miksi pitkät työviikot altistavat eteisvärinälle.

Ainakaan osallistujien ikä, sukupuoli tai taloudellinen ja sosiaalinen asema eivät selittäneet tuloksia. Myöskään alkoholin käyttö, lihavuus tai korkea verenpaine eivät olleet yhteyden takana.

Tulokset julkaistiin European Heart Journalissa, ja ne perustuvat 85 000 keskimäärin 43-vuotiaan kymmenvuotiseen seurantaan. Työviikkojen pituutta kyseltiin tutkimuksen alussa. Tutkimusta veti professori Mika Kivimäki.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage