Apteekki.fi syöte

Subscribe to Apteekki.fi syöte feed
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Updated: 2 hours 24 min ago

Kouluihin ja varhaiskasvatukseen päivitetyt koronaohjeet

Thu, 06/08/2020 - 08:00

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat päivittäneet koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille keväällä antamaansa koronaepidemiaan liittyvää ohjeistusta.

Varhaiskasvatukseen, kouluun tai työpaikalle ei jatkossa saa tulla hengitystieinfektio-oireisena ennen kuin mahdollinen koronavirustartunta on suljettu pois testeillä.

Suosituksissa korostetaan myös hyvää käsi- ja yskimishygieniaa sekä tehostettua siivousta.

Vaikka koronavirustilanne on pysynyt Suomessa kesän aikana rauhallisena, suositusten noudattamainen on tärkeää erityisesti alueilla, joilla tartuntoja on viime aikoina esiintynyt. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tulee varautua myös siihen, että epidemiatilanne voi muuttua.

Altistuneet karanteeniin

Opetustilat on hyvä järjestää tavallista väljemmin ja tarpeettomia fyysisiä lähikontakteja tulee välttää. Varhaiskasvatus tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa. Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koulupäivän ajan.

Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa. Lukion ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön lähiopetuksessa olisi hyvä noudattaa 1–2 metrin turvavälejä. Mikäli opetusta järjestetään suurelle osallistujajoukolle, on suositeltavaa hyödyntää etäyhteyksiä.

Jos varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa todetaan koronavirustartunta, mahdolliset altistuneet pitää jäljittää ja asettaa karanteeniin 14 vuorokaudeksi. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta ja niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton.

Riittävä proteiinin saanti ylläpitää vanhusten toimintakykyä

Wed, 05/08/2020 - 12:50

Vanhuusiällä on tärkeää kiinnittää ravinnon koostumukseen, erityisesti proteiinin määrään. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan runsaasti proteiineja ruoastaan saavat vanhukset pysyvät paremmassa kunnossa pitempään. Havainnot perustuvat 717 yli 85-vuotiaan kotonaan asuvan terveystietoihin ja viisivuotiseen seurantaan.

Kun tiedot osallistujien proteiinin saannista yhdistettiin tietoihin seurannan aikana tapahtuneista toimintakyvyn muutoksista, eniten proteiineja ruoastaan saavien havaittiin pysyneen paremmassa kunnossa selvästi todennäköisemmin. Riittävä taso oli vähintään 0,8 grammaa painokiloa kohden vuorokaudessa.

Yhteys oli selvin vanhuksilla, jotka söivät paljon proteiineja ja olivat fyysisesti aktiivisia. Heidän toimintakykynsä pysyi hyvänä myös pitempään kuin muiden paljon liikkuvien, joiden proteiinin saanti oli vähäisempää.

Suomalaiset saavat yleensä riittävästi proteiinia ja vajausta ilmenee lähinnä huonosti syövillä vanhuksilla ja pitkäaikaissairailla. Aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi enemmän proteiinia kuin vähän liikkuvat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaan vähän liikuntaa harrastavalle riittää 0,8 g/kg/vrk ja aktiivikuntoilijalla kaksinkertainen määrä.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Koronasovelluksen koekäyttö alkaa tiistaina

Mon, 03/08/2020 - 11:29

Koronan älypuhelinsovelluksen koekäyttö alkaa tiistaina 4.8. Sovellusta testataan ensin Helsingin kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työntekijöillä. Lisäksi koekäyttöön osallistuvat sovelluksen kehittäjät. 

- Koekäytöllä haluamme varmistaa, että tämä koko ketju toimii. Sovelluksen on oltava käyttäjille selkeä, helppokäyttöinen ja ehdottoman tietoturvallinen, ja puhelimen on tunnistettava lähikontaktit luotettavasti. Lisäksi ammattilaisille tarkoitetun käyttöliittymän on oltava sujuva, kertoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.

Jos käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, hän saa terveydenhuollosta koodin, jonka hän syöttää sovellukseen. Tämän jälkeen niille sovelluksen käyttäjille, joiden kanssa sairastunut on ollut lähikontaktissa, tulee puhelimeen ilmoitus mahdollisesta altistumisesta ja ohjeet ottaa yhteys terveydenhuoltoon. Sovellus nopeuttaa näin virukselle altistuneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista.

Sovelluksen toiminta perustuu säännöllisesti vaihtuviin ja satunnaisiin tunnisteisiin, joista ei voida suoraan tunnistaa käyttäjiä. Sovelluksen avulla ei voida myöskään tietää, kuka on tartunnan saanut.

Koronasovellus on määrä ottaa varsinaiseen käyttöön syyskuussa. Sovelluksen käyttö on vapaaehtoista, mutta siitä saadaan sitä enemmän apua, mitä useampi ottaa sen ottaa käyttöön.

- Suomalaisten kiinnostus sovellusta kohtaan on hyvällä tasolla. Pyrimme kertomaan ihmisille mahdollisimman selkeästi, miksi sovellus kannattaa ladata ja että sen käyttö on tietoturvallista, Yrttiaho korostaa.

Lisää koronasovelluksesta THL:n sivuilla.

Tupakointi kerryttää rasvaa sisäelimiin

Fri, 31/07/2020 - 09:31

Tupakoinnin ajatellaan ehkäisevän lihomista, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella tupakoitsijan kehoon kertyy silti runsaasti rasvaa. Rasva kasaantuu sisäelinten ympärille ja lihaksiin, mikä on jopa vaarallisempaa kuin ns. perinteinen lihavuus.

Tutkimukseen osallistui 3 200 keski-ikäistä yhdysvaltalaista, joiden keskivartalon rasvakoostumus selvitettiin tietokonekuvauksella. Osallistujia seurattiin 25 vuoden ajan.

Kuvantamistutkimukset paljastivat, että tupakoivilla osallistujilla oli huomattavasti enemmän rasvaa sisäelinten ympärillä sekä vatsalihasten sisällä, kun vertailukohtana olivat savuttomat. Tupakoinnin lopettaneet sijoittuivat ryhmien välimaastoon.

Rasvan kertyminen sisäelinten ympärille on erityisen epäterveellistä ja voi johtaa suurempaan sydänoireiden ja diabeteksen riskiin kuin perinteinen lihavuus. Rasva lihasten sisässä puolestaan heikentää lihaksia, mikä aiheuttaa ongelmia etenkin ikääntymisen myötä.

Tutkijat huomioivat tutkimuksessaan monia taustamuuttujia, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta havainnot on silti syytä varmistaa lisätutkimuksissa. Tutkimus julkaistiin PLoS Medicine -lehdessä.

Tupakointi on Suomessa vähentynyt huomattavasti edeltävien vuosikymmenten aikana, mutta yhä 14 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista tupakoi päivittäin. Tupakoivat sairastuvat sydäninfarktiin noin 3–6 kertaa todennäköisemmin kuin savuttomat.

Pitkät työpäivät altistavat miehiä sydänsairauksille

Thu, 30/07/2020 - 10:45

Pitkiä, yli kymmentuntisia työpäiviä vuosikausia tekevät ovat työtahtinsa vuoksi suurentuneessa vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Yhteys havaitaan miehillä, jotka painavat pitkää päivää vuosikymmeniä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 140 000 ranskalaista miestä ja naista, joista joka kymmenes teki pitkiä työpäiviä vähintään 50 päivänä vuodessa yli kymmenen vuoden ajan.

Verrattuna muihin osallistujiin pitkiä työpäiviä vuosikymmeniä painavat miehet sairastuivat sydäninfarktiin tai rasitusrintakipuun neljänneksen todennäköisemmin, tulokset osoittivat.

Yhteyttä eivät selittäneet osallistujien ikä, mahdollinen ylipaino, korkea verenpaine, diabetes, tupakointi tai monet muut tekijät, jotka voivat altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

Samansuuntaisiin tuloksiin päädyttiin muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa yli 52-tuntisia työviikkoja ainakin kymmenen vuoden ajan tekevien havaittiin sairastuvan 60 prosenttia todennäköisemmin syöpään ja 30 prosenttia todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin.

Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta mahdollisesti univaje, stressi ja haitalliset elintavat ovat sairastumisriskien taustalla.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Ientulehdukset yhteydessä korkeaan verenpaineeseen

Wed, 29/07/2020 - 10:56

Korkea verenpaine näyttäisi olevan tavallista yleisempää henkilöillä, jotka potevat ientulehdusta tai hampaiden kiinnityskudosten tulehdusta eli parodontiittia. Riskin tunnistaa ienten verenvuodosta, tuore tutkimus osoittaa.

Tutkimus perustuu 5 400 aikuisen verenpainemittauksiin ja ientutkimuksiin, ja niiden perusteella ienverenvuodosta kärsivien systolinen verenpaine oli keskimäärin 2,6 mmHg korkeampi kuin osallistujien, joilla ei ollut ienverenvuotoa. Heillä oli myös muita todennäköisemmin korkea verenpaine.

Myös parodontiitti liittyi verenpaineeseen. Verrattuna lievempään ja vähempioireiseen parodontiittiin vaikeaoireista ja epästabiilia parodontiittia potevien verenpaine oli keskimäärin 2 mmHg korkeampi ja heillä diagnosoitiin korkea verenpaine selvästi todennäköisemmin. Ienverenvuoto liittyi korkeaan verenpaineeseen myös osallistujilla, joilla oli parodontiitti.

Havainnot vahvistavat näyttöä parodontiitin ja huonon suuterveyden terveyshaitoista ja osoittavat ienverenvuodon olevan merkki suurentuneista riskeistä. Yhteys selittynee tulehdustilalla.

Suomessa arviolta kahdella kolmesta yli 30-vuotiaasta on alkava tai pidemmälle ehtinyt parodontiitti. Korkeaa verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes -naisista. Korkea verenpaine altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille.

Koronaepidemiatilanne on vakaa

Mon, 27/07/2020 - 11:14

Koronavirusepidemiatilanne on pysynyt Suomessa vakaana. Viimeisen seurantaviikon aikana (13.-19.7.2020) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 40 uutta tapausta, kertoo THL. Tapausten määrä on samalla tasolla kuin kahdella edellisellä viikolla. 

Sairaalahoidossa oli 22.7.2020 vain neljä potilasta, eikä heistä kukaan ollut tehohoidossa. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,55 - 0,95.

Osa uusista tapauksista liittyy tunnettuihin tartuntaketjuihin ja seurannassa oleviin tapausryvästymiin. Kaikkien uusien tapausten tartuntaketjut jäljitetään huolella, ja uusia tartuntoja pyritään siten ehkäisemään mahdollisimman tehokkaasti.

Koska koronavirusepidemiaan liittyviä rajoituksia puretaan asteittain, THL korostaa aktiivisen testausten tarpeellisuutta, jotta kaikki tartuntaketjut saataisiin tunnistettua ja katkaistua ajoissa. Kaikkia, joilla on vähänkään koronavirukseen sopivia oireita, kehotetaan hakeutumaan laboratoriotesteihin.

Suomessa on 22.7.2020 mennessä todettu 7 362 koronavirustapausta. Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 328. Parantuneita arvioidaan olevan 6 920 eli yli 90 prosenttia todetuista tartuntatapauksista. 

Terapia ja lääkkeet yhtä tehokkaita unettomuuden hoidossa

Wed, 22/07/2020 - 11:52

Käyttäytymisterapia ja lääkkeet ovat tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan yhtä tehokkaita unettomuuden ensimmäisenä hoitona. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että hoito kannattaisi aloittaa terapialla ja lääkkeettömillä hoidoilla, jos suinkin mahdollista.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä, ja se perustuu 211 kroonisesta unettomuudesta kärsivän tietoihin. Osana tutkimusta potilaita hoidettiin joko käyttäytymisterapialla tai tsolpideemilla, joka on lyhytvaikutteinen nukahtamislääke.

Unettomuus helpotti noin puolella potilaista kummassakin hoitoryhmässä, tulokset osoittivat. Potilaat, joilla ensimmäinen hoito ei tepsinyt tai unettomuusoireet palasivat, ohjattiin lisäksi lisähoitoihin. Tällöin alun perin terapiaryhmään satunnaistettujen unettomuus helpotti hyvin, jos he saivat toisella hoitokerralla nukahtamislääkkeitä. Nukahtamislääkityksellä aloittaneet eivät sen sijaan saaneet lisähyötyä myöhemmästä terapiasta, tutkijat havaitsivat.

Kanadalaistutkijoiden havainnot osoittavat nukahtamislääkkeiden ja käyttäytymisterapian olevan suurin piirtein yhtä tehokkaita unettomuuden hoidossa, mutta viittaavat terapian olevan hieman parempi etenkin potilaille, jotka eivät reagoi ensimmäiseen hoitoonsa kovin hyvin. Näin ollen unettomuushoidot olisi hyvä aloittaa lääkkeettömillä hoidoilla, tutkijat kirjoittavat.

Suomalaisista noin kolmannes kärsii tilapäisestä unettomuudesta ja kymmenesosa potee kroonista, pitkään jatkuvaa unettomuutta.

Raskaudenaikainen masennus yhteydessä jälkeläisen masennusriskiin

Mon, 20/07/2020 - 11:38

Äidin masennus raskauden aikana voi suurentaa lapsen riskiä sairastua masennukseen aikuisena, tuore tutkimus vahvistaa. Tämän vuoksi masennuksen hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota raskauden aikana. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja se perustuu kuuden tutkimuksen ja 16 000 äidin ja lapsen tietoihin.

Tulosten perusteella jälkeläisen riski sairastua masennukseen nuoruudessa tai aikuisena on noin 70 prosenttia suurempi, jos hänen äitinsä poti masennusta raskauden aikana tai pikkuvauvavaiheessa. Yhteys koski etenkin naispuolisia jälkeläisiä.

Suomessa noin 10–20 prosenttia äideistä potee masennusta raskauden aikana ja yli puolella ilmenee heti synnytyksen jälkeen ohimenevää masentuneisuutta. Noin 10–15 prosentille kehittyy kuitenkin synnytyksen jälkeinen masennustila, joka on oirekuvaltaan vakavampi ja pitkäkestoisempi.

Äidin mutta myös isän masennus on yhdistetty muun muassa lapsen kielellisen ja sosiaalisen kehityksen ongelmiin. Raskaudenaikainen masennus voi myös haitata sikiön kasvua ja altistaa muun muassa astmalle ja allergioille.

Atshii! Heinät kukkivat koko maassa

Thu, 16/07/2020 - 12:33

Heinien siitepölymäärät ilmassa ovat enimmäkseen kohtalaisia maan etelä- ja keskiosissa, mutta määrät voivat nousta ajoittain runsaiksi. Maan pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta määrät vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin.

Pujo kukkii jo Etelä-Lapissa ja kukinnan odotetaan alkavan myös muualla maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta lähipäivien aikana.

Tulevalle viikolle ennustetut helteet lisäävät allergisten piinaa. Siitepölypitoisuudet ovat kaikkein korkeimpia lämpiminä, kuivina ja hieman tuulisina päivinä.

Heinien siitepölymäärä on runsaimmillaan heinäkuussa. Pujo aloittaa kukintansa hieman heiniä myöhemmin ja sen uudelleen kukkivat sivuversot saattavat kiusata allergisia jopa ensimmäisiin yöpakkasiin asti.

Apua oireisiin

Noin viidesosa suomalaisista kärsii jonkin asteisesta siitepölyallergiasta. Eri heinäkasvien välillä esiintyy ristiallergiaa; jos saa oireita jonkun tietyn heinäkasvin siitepölystä, todennäköisesti oireilee myös muista heinälajeista. Pujolle allergiset saattavat vastaavasti saada oireita samansukuisista maustekasveista, basilikasta ja oreganosta.

Tyypillisiä siitepölyallergian oireita ovat vesinuha, aivastelu, tukkoisuus, yskänärsytys sekä silmäoireet, kuten punotus, kirvely ja kyynelvuoto.

Siitepölyallergian oireisiin saa helpotusta apteekista ilman reseptiä ostettavilla antihistamiineilla ja paikallisesti annosteltavilla nenäsuihkeilla ja silmätipoilla. Voimakkaista, normaalia elämää häiritsevistä oireista kärsivien kannattaa harkita siedätyshoidon aloittamista ennen seuraavaa allergiakautta.

Oireilua voi vähentää myös välttämällä ikkunatuuletusta pahimpaan siitepölyaikaan ja asentamalla tuuletusikkunoihin suodinkankaat. Sisäilman siitepölyä vähentää myös tehokas viikkosiivous, pölyjen pyyhkiminen säännöllisesti nihkeällä tai mikroliinalla ja vuodevaatteiden puhdistaminen. Pujot kannattaa poistaa pihapiiristä ennen kukintaa.

Siitepölytilannetta voi seurata Turun yliopiston Norkko siitepölytiedotuksen avulla. Sivustolle päivitetään kaksi kertaa viikossa koko maan siitepölytilanne ja lähipäivien ennuste.

Syöpäseulontoihin osallistumisessa väestöryhmien välistä eriarvoisuutta

Wed, 15/07/2020 - 09:00

Kohdunkaulasyövän ja rintasyövän seulontaohjelmissa on nähtävissä väestöryhmien välistä eriarvoisuutta seulontaan osallistumisessa, ilmenee Suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisterin koostamista seulontaohjelmien vuosikatsauksista.

Naisten osallistumiseen syöpäseulontoihin vaikuttavat merkittävästi niin äidinkieli, sosioekonominen asema kuin koulutustausta. Työelämän ulkopuolella olevilla, vähemmän koulutetuilla sekä muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvilla syöpäseulontoihin osallistuminen on selvästi vähäisempää.

Esimerkiksi osallistumisaktiivisuus rintasyöpäseulontoihin on sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten kohdalla alimmillaan vain 62 prosenttia, kun taas hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevista jopa 87 prosenttia käy kutsun tullen mammografiatutkimuksessa.

Rintasyövän seulonnan osallistumisaktiivisuus on myös selkeästi pienempää jotakin muuta kieltä äidinkielenään puhuvilla naisilla (63 %) kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten ryhmään kuuluvilla (83 %).

Kohdunkaulansyöpä kasvussa

Myös seulontatuloksissa on havaittavissa eroja väestöryhmien välillä. Kohdunkaulasyövän seulonnassa suhteellisesti enemmän lähetteitä jatkotutkimuksiin ja syövän esiasteita on muunkielisillä, kouluttamattomilla ja työntekijöillä.

Vuonna 2018 kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa todettiin 29 kohdunkaulasyöpää ja 842 esiastetapausta. Todettujen kohdunkaulasyöpien määrä oli suuri aikaisempiin vuosiin verrattuna. Myös esiasteiden määrä on ollut kasvussa jo pitkään. Nyt niitä oli puolitoista kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten.

Suurentuneisiin löydösmääriin on osaltaan vaikuttanut HPV-testin käyttöönotto seulonnassa. Kasvu viittaa kuitenkin myös siihen, että kohdunkaulasyövän riski on Suomessa suurentunut.

Kaikkiaan kohdunkaulasyövän seulontaan osallistui vuonna 2018 hieman yli 190 000 naista eli 70 prosenttia kutsutuista.

Rintasyöpäseulonnoissa kävi samana vuonna yli 300 000 naista. Löydettyjen tautitapausten määrä (2 000) on suurin piirtein sama kuin edellisvuosina.

Tulehdukselliset suolistosairaudet yhteydessä dementiariskiin

Tue, 14/07/2020 - 09:30

Tulehduksellisia suolistosairauksia potevat näyttäisivät sairastuvan dementiaan tavallista todennäköisemmin. He sairastuvat myös muita nuorempina, tuore tutkimus osoittaa.

Gut-lehden julkaisema tutkimus on erittäin mielenkiintoinen, sillä suoliston sairauksia on viime vuosina yhdistetty myös muihin keskushermoston sairauksiin.

Tutkimukseen osallistui 1 700 tulehduksellista suolistosairautta potevaa sekä 17 000 tervettä verrokkia, joita seurattiin rekisterien avulla 16 vuoden ajan. Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus ovat keskeisimmät tulehdukselliset suolistosairaudet.

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin liittyi huomattavasti suurentunut riski sairastua dementiaan, tutkijat havaitsivat. Seurannan aikana potilaista 5,5 prosenttia sairastui dementiaan, kun verrokeista sairastui vain 1,5 prosenttia. Erityisesti Alzheimerin taudin riski oli suurentunut tulehduksellista suolistosairautta potevilla.

Potilaat myös sairastuivat dementiaan keskimäärin seitsemän vuotta nuorempina ja yhteys oli sitä voimakkaampi mitä pitempään suolistosairaus oli heillä jatkunut. Sukupuoli tai sairauden tyyppi eivät vaikuttaneet riskiin.

Tulokset eivät paljasta, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, mutta mahdollinen selitys on tulehduksellisiin suolistosairauksiin kuuluva krooninen tulehdustila. Aiemmissa tutkimuksissa on myös havaittu yhteyksiä suoliston ja suolistobakteerien sekä keskushermoston väliltä. Tulehdukselliset suolistosairaudet on yhdistetty myös suurentuneeseen Parkinsonin taudin riskiin.

Havainnot tehneet tutkijat pitävät tuloksia erittäin mielenkiintoisina, mutta kaipaavat lisätutkimuksia, jotta esimerkiksi ruokavalion ja elintapojen vaikutukset saataisiin paremmin huomioitua. Havainnot joka tapauksessa viittaavat siihen, että tulehduksellista suolistosairautta potevat voisivat hyötyä tavallista aktiivisemmasta dementian seulonnasta.

Crohnin tauti on pitkäaikainen ja helposti uusiutuva tulehduksellinen suolistosairaus, joka aiheuttaa muun muassa vatsakipuja, ripulia tai ummetusta, laihtumista ja kuumeilua. Siihen sairastuu vuosittain noin 500 suomalaista.

Haavainen paksusuolitulehdus eli haavainen koliitti on tuntemattomasta syystä aiheutuva pitkäaikainen sairaus, johon liittyvät suolen haavaumat ja tulehdukset aiheuttavat verenvuotoa ja kipuilua.

Koulujen ja päiväkotien sulkemisella vähäinen vaikutus koronatartuntoihin

Fri, 10/07/2020 - 15:42

THL:n selvityksen mukaan koulujen ja päiväkotien sulkemisella oli vain vähän vaikutusta lapsilla ja nuorilla todettujen koronavirustartuntojen määrään. Tehohoitoa vaativa koronavirustauti on harvinainen lapsilla ja nuorilla. Selvityksessä vertailtiin 1-19-vuotiailla todettuja koronavirustartuntoja ja niistä aiheutuneita tehohoitojaksoja ja kuolemia Suomessa ja Ruotsissa.

Suomessa koulut ja päiväkodit olivat suljettuina maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, kun taas Ruotsissa peruskoulut ja päiväkodit olivat auki koko kevään. Tästä huolimatta 1-19-vuotiailla todettujen koronavirustartuntojen ilmaantuvuudessa ei ole merkittävää eroa maiden välillä.

Alle 20-vuotiailla todettujen tartuntojen ilmaantuvuus oli kesäkuun puoliväliin mennessä Suomessa 52 / 100 000 ja Ruotsissa 49 / 100 000. Ruotsissa toukokuun lopulta lisääntynyt testaus on kuitenkin lisännyt todettujen tartuntojen määrää myös lapsilla ja nuorilla.

”Vakavaoireiset koronavirustartunnat ovat lapsilla ja nuorilla harvinaisia sekä Suomessa että Ruotsissa. Kummassakaan maassa ei ole todettu yhtään koronaan liittyvää kuolemantapausta alle 20-vuotiailla. Nykytiedon mukaan lapset myös tartuttavat virusta eteenpäin vähemmän kuin aikuiset”, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Selvitys tehtiin YK:n lastenjärjestö UNICEFin pyynnöstä. Tutkimusta on tarkoitus jatkaa syksyllä, jolloin selvitetään lasten ja nuorten roolia koronavirustartuntojen leviämisessä.

Suomalaisten yksinolo lisääntynyt

Thu, 09/07/2020 - 09:58

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä tarkasteli ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta vuodesta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Tutkimuksessa havaittiin, että vuodesta 1988 vuoteen 2010, yksin ­­­– ilman toisten kasvokkaista seuraa – vietetty aika lisääntyi noin kahdella tunnilla päivässä. Muutos havaittiin sekä miehillä että naisilla, kaikissa ikärymissä.

2010-luvun taitteessa keskimääräinen suomalainen vietti valveillaoloajasta yksin reilut seitsemän tuntia vuorokaudessa. Sosiaalinen eristyneisyys vaihtelee ikäryhmittäin. Yli 65-vuotiaiden ikäluokassa ilman kasvokkaista sosialista kontaktia vuorokaudessa vietetään jopa 10 tuntia päivässä.

Tuloksia selittää yksinasumisen lisääntyminen ja väestön ikääntyminen, mutta myös teknologian kehittyminen. Vuorovaikutus on muuttunut kasvokkaisesta yhdessäolosta teknologiavälitteiseksi erilaisten laitteiden ja sovellusten kehittymisen myötä.

Eri maissa kerättyihin ajankäyttöpäiväkirjoihin perustuva tutkimus osoitti, että suomalaiset nuoret viettävät huomattavasti enemmän aikaa yksin kuin nuoret vertailumaissa. Keskimääräinen yksin vietetty aika oli suomalaisnuorilla lähes neljä tuntia päivässä, noin tunnin enemmän verrattuna nuoriin Espanjassa ja Englannissa.

Nuorten ajankäytön eroja selittivät erityisesti kulttuurierot. Esimerkiksi Espanjassa perheen yhteinen ruokailu lisää perheenjäsenten yhdessä viettämää aikaa. Sen sijaan esimerkiksi vanhempien työajat selittivät lasten yksin viettämää aikaa yllättävän vähän.

Tämän vuoden syksyllä käynnistyy uusi ajankäyttötutkimus, joka tuottaa tutkijoiden käyttöön ajantasaista dataa sosiaalisen kanssakäymisen muutoksesta.

Tutkimukset on toteutettu Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella Koneen säätiön rahoittamassa Yksin yhteiskunnassa -hankkeessa.

Biologisista lääkkeistä apua vaikeaan astmaan

Wed, 08/07/2020 - 09:32

Viime vuosina käyttöön tulleiden biologisten lääkkeiden on havaittu kansainvälisissä tutkimuksissa helpottavan vaikeaa astmaa tablettikortisonihoidon lisänä.

HUSissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten uudet biologiset lääkkeet vaikuttavat vaikeaa astmaa sairastavien aikuisten oireisiin, pahenemisvaiheisiin sekä tablettikortisoni- ja antibioottihoitojen määrään.

- Selvitimme, miten kansainvälisten tutkimusten tuloksia voi soveltaa vaikeaa astmaa sairastavia ja kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti Paula Kauppi HUSin Tulehduskeskuksesta sanoo.

Lisäksi tutkimuksessa seurattiin, miten biologiset lääkkeet vaikuttavat ylä- ja alahengitysteiden kirurgisen hoidon tarpeeseen astmaatikoilla. Astmaa sairastavilla on pitkittynyttä nenän sivuontelotulehdusta sekä limakalvoille ilmaantuvia nenäpolyyppeja muita useammin.

Biologisten lääkkeiden tulokset vaikean astman hoidossa olivat HUSin tutkimuksessa yhtä hyvät kuin kansainvälisten tutkimusten kanssa. Kaiken kaikkiaan potilaiden kontrollikäyntien tulokset paranivat biologisen lääkehoidon aikana merkitsevästi.

Tutkimuksen 64 potilaasta 40 käytti säännöllisesti tablettikortisonilääkitystä. Biologiset lääkkeet vähensivät kortisonin päivittäistä annosta tai annosten määrää sekä pahenemisvaiheiden määrää. Myös ylä- ja alahengitysteiden tulehdustilaa hoitava lääkitys väheni jonkin verran.

Tutkimuksessa havaittiin myös nenäpolyyppien määrän merkittävää vähenemistä. Lisäksi astmapotilaiden sivuontelokirurgian tarpeen määrä väheni biologisten lääkkeiden aikana. Kauppi varoo kuitenkin tekemästä liian suoria johtopäätöksiä havainnoista.

- Tutkimuksemme potilasaineisto oli kuitenkin sen verran suppea, ettemme voi sen perusteella vielä sanoa, kuinka paljon biologiset lääkkeet voisivat vähentää nenä- ja sivuontelokirurgian tarvetta.

Keski-iän korkea verenpaine yhteydessä muistin heikkenemiseen

Tue, 07/07/2020 - 09:22

Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot näyttäisivät heikentyvän todennäköisemmin, jos verenpaine pääsee nousemaan keski-iässä. Myös myöhemmät verenpaineongelmat lisäävät riskiä, mutta yhteydet ovat monimutkaisempia.

Tiedot käyvät ilmi mittavasta 136 tutkimuksen meta-analyysista, ja sen perusteella keski-iän korkea verenpaine liittyy 20–50 prosenttia suurempaan kognitiivisten mielentoimintojen heikentymän riskiin, kun vertailukohtana ovat normaaliverenpaineiset. Riskit alkavat näkyä, kun systolinen verenpaine on yli 130 mmHg.

Myös myöhemmällä iällä verenpaine on riskitekijä, mutta vaikutukset muuttuvat hieman. Iäkkäillä korkean systolisen verenpaineen lisäksi myös alhainen diastolinen verenpaine, suuri verenpaineen vaihtelu sekä ortostaattinen hypotensio eli pystyasennossa laskeva verenpaine liittyivät suurempaan kognitiivisten mielentoimintojen heikentymän riskiin. Verenpainelääkitykset pienensivät muistisairauksien todennäköisyyttä kaiken ikäisillä noin 20 prosenttia.

Kohonnutta verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista. Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.

Tutkimus julkaistiin Hypertension-lehdessä.

Imettäminen ehkäisee lapsen lihomista

Mon, 06/07/2020 - 09:23

Vauvana imetetyt ovat tutkimusten perusteella muita harvemmin lihavia lapsena ja nuorena. Tuoreessa tutkimuksessa tämä havaittiin myös lapsilla, joiden geenit altistavat lihomiselle.

Tutkimus julkaistiin PLOS Genetics -lehdessä, ja siinä seurattiin 5 300 lasta syntymästä 18-vuotiaaksi. Lasten geneettinen lihomisalttius arvioitiin yli 90 lihomiseen liitetyn geenimuodon avulla.

Tulosten mukaan suurimmassa geneettisessä lihomisvaarassa olevien painoindeksit olivat 18-vuotiaana alhaisempia, jos heitä oli ruokittu pelkällä rintamaidolla ensimmäiset viisi kuukautta. Yhteys havaittiin kaikilla, mutta se oli voimakkaampi tytöillä. Myös lyhempi, vain kolme kuukautta kestänyt imetys liittyi pienempään lihomisriskiin, mutta yhteys oli heikompi.

Havainnot vahvistavat näyttöä imettämisen terveyshyödyistä ja osoittavat rintaruokinnan voivan ehkäistä myös geneettisesti alttiiden lasten lihomista. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa täysimetystä ainakin puolen vuoden ikään, mutta vain 40 prosenttia maailman äideistä tekee niin. Suomessa täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään asti.

Aurallinen migreeni voi altistaa sydänoireille

Mon, 29/06/2020 - 11:17

Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä julkaistu tuore tutkimus vahvistaa, että aurallista migreeniä potevat sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin tavallista todennäköisemmin. Migreeniin yhdistetty riski on samaa luokkaa kuin korkeaan verenpaineeseen tai kolesteroliongelmiin liittyvä.

Tutkimus perustuu 28 000 keskimäärin 55-vuotiaan naisen 22-vuotiseen seurantaan, jonka aikana hieman alle 1 700 osallistujaa sairastui ensimmäistä kertaa sydäninfarktiin tai aivoverenkiertohäiriöön tai menehtyi sydän- ja verisuonitautiin.

Aurallista migreeniä sairasti hieman yli 5 prosenttia osallistujista, ja heidän riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli selvästi suurempi kuin terveiden tai muunlaista migreeniä potevien, tulokset osoittivat. Yhden vuoden aikana kymmenestätuhannesta aurallista migreeniä potevasta keskimäärin 33 sairastui, kun yhtä monesta verrokista sairastui 21.

Tässä aineistossa auralliseen migreeniin liittyvä sairastumisriski oli suurempi kuin lihavuuteen, suureen triglyseridipitoisuuteen tai alhaiseen HDL-kolesterolitasoon liittyvä riski. Riskitekijänä se oli samaa tasoa kuin korkea verenpaine ja korkea kolesteroli, mutta vähäisempi kuin diabetes tai tupakointi.

Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat näyttöä aurallisen migreenin ja sydänoireiden yhteydestä, mutta aineisto ei paljasta, mistä yhteys johtuu. Aiemmissa tutkimuksissa syyksi on epäilty muun muassa verisuonten sisäpintojen ongelmia ja tulehduksellisia seikkoja.

Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista. Aurallista migreeniä potevat saavat varsinaista päänsärkyvaihetta ennen esioireita, jotka voivat olla näköhäiriöitä tai muunlaisia neurologisia oireita. Noin 15 prosenttia migreeneistä on aurallisia.

Aikuisen akne voi liittyä epäterveelliseen ruokavalioon

Tue, 23/06/2020 - 12:35

Rasvaa, sokeria ja maitotuotteita paljon syövät näyttäisivät olevan muita alttiimpia aikuisiän aknelle, ranskalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin JAMA Dermatology -lehdessä.

Tutkimukseen osallistui 24 000 keskimäärin 57-vuotiasta ranskalaista, joista 46 prosentilla oli tai oli ollut aikuisiän akne.

Paljon rasvaisia ja sokeria sisältäviä ruokia suosivat potivat aikuisiän aknea 54 prosenttia todennäköisemmin kuin terveellisempää ruokavaliota noudattavat, tulokset osoittivat. Myös maito ja sokerilla makeutetut juomat liittyivät suurempaan aknen todennäköisyyteen senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, sukupuoli, tupakointi, fyysinen aktiivisuus, koulutustaso ja ruokavalion energiamäärä.

Ranskalaisten havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat länsimaisen ruokavalion epäterveellisten piirteiden edistävän aikuisiän aknea. Akneoireista kärsivät saattaisivatkin saada lievitystä vaivaansa vähentämällä rasvan, sokerin ja maidon kulutusta

Masennus altistaa sydänsairauksille

Wed, 17/06/2020 - 12:09

Sydän- ja verisuonitaudit, kuolleisuus ja masennus on yhdistetty toisiinsa aiemminkin, mutta tutkimustulokset ovat perustuneet lähinnä varakkaiden maiden väestöihin. JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat ilmiön näkyvän myös köyhissä ja keskituloisissa maissa ympäri maailmaa.

Tutkimuksessa seurattiin lähes 150 000 keskimäärin 50-vuotiasta miestä ja naista 21 eri maasta. Osallistujista 11 prosentilla oli masennusta seurannan alkaessa.

Masennusta potevien riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin tai menehtyä yhdeksänvuotisen seurannan aikana oli noin viidenneksen suurempi kuin samanikäisten, joilla ei ollut masennusoireita. Tämä havaittiin kaikissa maissa, mutta yhteys oli selvästi voimakkaampi kaupunkialueilla kuin maaseudulla.

Havainnot vahvistavat näyttöä masennuksen ja sydän- ja verisuonitautien yhteydestä, mutta ilmiölle ei vielä tiedetä tarkkaa syytä. Esimerkiksi kumpaankin sairauteen kuuluva tulehdustila voi olla yksi selitys.

Masennukseen sairastuu noin joka seitsemäs suomalainen jossain vaiheessa elämänsä aikana. Usein se alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen.