Apteekki.fi syöte

Ruotsalaistutkimuksen mukaan tatuointeja ottaneet saattavat sairastua melanooma-ihosyöpään muita todennäköisemmin. Ennen lisätutkimuksia havaintoon kannattaa suhtautua varovaisesti, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu muutamassa aikaisemmassakin tutkimuksessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 2 900 ruotsalaista, jotka olivat sairastuneet melanoomaan 20–60-vuotiaana. Jokaista potilasta kohden valittiin väestörekisteristä satunnaisesti kolme samanikäistä verrokkia. Kummassakin ryhmässä noin viidenneksellä oli tatuointeja.

Tatuoidut osallistujat olivat sairastuneet melanoomaan noin kolmanneksen todennäköisemmin, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin riippumatta tatuointien sijainnista tai koosta. Auringonvalon UV-säteily on tunnetuin melanooman riskitekijä, mutta tulokset pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun osallistujien UV-altistus huomioitiin analyysissa.

Tatuointien mahdolliset haitat johtuvat todennäköisesti tatuointimusteiden väriaineista, joista osa voi tutkimusten mukaan altistaa syövälle. Tatuointimusteita on säännelty EU:ssa vuodesta 2022 saakka.

Tutkijat pitävät tuloksiaan uskottavina, mutta kaipaavat silti lisää tutkimuksia ennen kuin tatuointien voi varmasti sanoa suurentavan melanooman vaaraa. Joka tapauksessa tatuointeihin nyt liitetty melanoomariski oli merkittävästi pienempi kuin UV-säteilyyn liittyvä.

Tulokset julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1 800 uutta melanoomatapausta. Melanooma yleistyy jatkuvasti pääosin väestön ikääntymisen vuoksi. Auringon ultraviolettisäteily on melanooman riskitekijöistä tärkein. Myös solarium altistaa melanoomalle ja muille ihosyöville.

Lapsen venähdykset, lievät luunmurtumat ja vastaavat vammat voivat olla kivuliaita, mutta ibuprofeenia jo saavan lapsen kivut eivät lievity sen paremmin, vaikka hänelle annettaisiin myös opioidia tai parasetamolia.

Tiedot käyvät ilmi kanadalaistutkimuksesta, jossa 650 lasta satunnaistettiin saamaan joko pelkkää ibuprofeenia tai lisäksi opioidia tai parasetamolia. Lapset oli tuotu sairaalaan akuutin venähdyksen, nyrjähdyksen, luunmurtuman tai muun raajavamman takia. Tutkimuksesta rajattiin pois tapaukset, jotka vaativat leikkaushoitoa.

Tulosten perusteella lapset kokivat kipujensa lievittyneen yhtä paljon riippumatta siitä, saivatko he pelkkää ibuprofeenia vai lisäksi parasetamolia tai opioidia. Kipuja arvioitiin tunti lääkityksen aloittamisesta.

Vakavia haittavaikutuksia ei tutkimuksessa havaittu, mutta lievempiä haittoja kuten pahoinvointia tai huimausta koki 28 prosenttia opioideja ibuprofeenin lisäksi saaneista. Muissa ryhmissä lieviä haittavaikutuksia oli vain 6 prosentilla.

Kanadalaisten tulokset osoittavat ibuprofeenilääkityksen olevan hyvä valinta akuutin raajavamman saaneen lapsipotilaan kivunlievitykseen eikä muiden kipulääkkeiden lisääminen todennäköisesti paranna tilannetta. Lasten kivunlievitykseen kaivataan silti parannuksia, sillä asianmukaisesta hoidosta huolimatta merkittävä osa lapsipotilaista ei koe saavansa riittävää lievitystä kipuihinsa.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Pitkään kestävä työperäinen altistuminen voi aiheuttaa lähes viidenneksen aikuisten astmoista, tuore tutkimus osoittaa. Tutkijat toivovat entistä suurempaa panostusta työntekijöiden suojaamiseen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 13 Euroopan maassa 20 vuoden aikana kerättyä aineistoa, joka koostui 5 600 aikuisen koko työhistoriasta ja terveystiedoista. Osallistujat olivat terveitä seurannan alussa, mutta sen aikana noin viidennes heistä sai astmadiagnoosin.

Tulosten perusteella erilaiset hengitysteitä herkistävät ja ärsyttävät altistumiset liittyivät 25–40 prosenttia suurempaan riskiin sairastua astmaan, kun altistuminen jatkui vuosikausia. Osa tapauksista liittyi kemikaalialtistukseen, mutta altistuminen monille eloperäisille aineksille, kuten kasvien, eläinten tai mikrobien osille, oli yleinen ammattiastmojen aiheuttaja. Myös esimerkiksi puupöly, puhdistus- ja valkaisuaineet sekä home- ja sienialtistus suurensivat ammattiastman todennäköisyyttä.

Havaintojensa perusteella tutkijat arvioivat, että noin 18 prosenttia aikuisilla todettavista astmoista voi liittyä työperäisiin altistuksiin, mikä tekee niistä merkittävän terveysongelman. He kaipaavatkin nykyistä mittavampaa panostusta työntekijöiden suojaamiseen ja työperäisen altistuksen vähentämiseen.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Thorax-lehdessä.

Suomessa korvataan ammattitautina 50–100 astmaa vuodessa. Yli puolet ammattiastmoista kehittyy herkistymisen kautta ja noin 10–20 prosenttia hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävistä aineista.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien kuolleisuus näyttäisi suurentuvan päivinä, jotka ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmiä tai kuumia. Ilmiö on voimistunut viime vuosina todennäköisesti väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen havainnot julkaistiin JAMA Cardiology -lehdessä, ja niiden perusteella sydämen vajaatoimintaa sairastavien riski menehtyä on noin 10–20 prosenttia suurempi poikkeuksellisen kylminä päivinä ja 2–8 prosenttia suurempi erittäin kuumina päivinä. Tutkimuksessa käytettiin 250 000 sydämen vajaatoimintaa sairastavan ja vuosina 2006–2021 menehtyneen potilaan rekisteritietoja.

Kylmiin päiviin liittyvä kuolleisuusvaikutus oli tasainen vuosien varrella, mutta kuumuuteen liitetty vaikutus voimistui vuosina 2014–2021. Tutkijat uskovat tämän johtuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä, mutta merkittävä vaikutus on todennäköisesti myös väestön ikääntymisellä.

Kylmät päivät olivat suurempi riski miehille, diabetesta sairastaville ja diureettilääkityksellä oleville. Kuumat päivät olivat puolestaan vaarallisempia muun muassa rytmihäiriöpotilaille.

Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta lämpötilan lisäksi monet muutkin seikat voivat selittää ilmiötä. Kylmyys ja kuumuus voivat esimerkiksi muuttaa ihmisten käyttäytymistä, mikä puolestaan heijastuu riskeihin.

Aiempien tutkimusten perusteella poikkeuksellisen kylmät ja kuumat päivät lisäävät myös muista sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia. Kylmyys ja kuumuus ovat terveysriski etenkin iäkkäille, pitkäaikaissairaille sekä pienituloisille ja huono-osaisille, jotka eivät pysty suojautumaan säiltä yhtä hyvin kuin varakkaammat.

Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.

Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.

Välimeren perinteinen ruokavalio voi tuoreen tutkimuksen mukaan lievittää psoriaasioireita potilailla, jotka saavat myös tavanomaista hoitoa. Tutkimuksen tulokset pitää tosin vielä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Dermatology -lehdessä, ja siihen osallistui 38 lievää tai keskivaikeaa psoriaasia potevaa aikuista. Osana tutkimusta puolet potilaista siirtyi 16 viikoksi ravitsemusterapeutin ohjauksessa välimerelliseen ruokavalioon ja sai viikoittain ilmaiseksi oliiviöljyä. Loput toimivat verrokkeina ja jatkoivat tavallista ruokavaliotaan.

Välimerellistä ruokavaliota noudattavien psoriaasi lievittyi ja rauhoittui selvästi enemmän kuin verrokkien, tulokset osoittivat. Muutos oli suurin potilailla, jotka noudattivat ruokavaliota tunnollisimmin. Tutkijat havaitsivat myös suotuisia vaikutuksia potilaiden veren glukoositasoissa.

Perinteinen Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja. Tällainen ruokavalio on monella tapaa hyväksi terveydelle ja voi hillitä kehon tulehdustiloja, mikä todennäköisesti selittää myös nyt saadut tulokset.

Vaikka tulokset ovat lupaavia, ne perustuvat pieneen potilasaineistoon ja lyhyeen seurantaan. Tämän vuoksi havainnot pitää vielä varmistaa suuremmissa ja pitemmissä tutkimuksissa.

Psoriaasi on tulehduksellinen ihon ja nivelten sairaus, jota potee noin kaksi suomalaista sadasta. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi aiheuttaa mm. arkuutta ja aamujäykkyyttä.

Lasten ja nuorten korkea verenpaine on nykyään lähes kaksi kertaa yleisempää kuin vielä 20 vuotta sitten, tuore selvitys osoittaa. Lihavuuden yleistyminen on todennäköisesti kehityksen keskeinen syy.

Tiedot perustuvat 96 tutkimuksen ja yli 440 000 alle 19-vuotiaan tietojen yhteisanalyysiin, ja sen perusteella vuonna 2000 arviolta 3,5 prosentilla pojista oli korkea verenpaine, joka oli todettu ainakin kolmessa eri mittauksessa. Vuonna 2020 korkea verenpaine todettiin jo 6,5 prosentilla pojista. Kehitys oli samanlainen tytöillä, mutta luvut olivat hieman pienempiä.

Korkea verenpaine yleistyi lapsuudesta nuoruuteen ja oli yleisintä 14-vuotiailla. Tämän jälkeen diagnoosit vähentyivät.

Hiljattain julkaistiin toinen tutkimuskatsaus, jonka perusteella verenpaine on kolmessa peräkkäisessä mittauksessa koholla noin 4 prosentilla alle 19-vuotiaista ja 12 prosentilla yhden mittauksen perusteella. Tässä tutkimuksessa korkea verenpaine liittyi hyvin voimakkaasti ylipainoon ja lihavuuteen.

Korkea verenpaine ei todennäköisesti näy lapsen voinnissa tai terveydessä millään tavoin, mutta aikuisikään jatkuessa se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä lukuisilla muille sairauksille. Riittävä liikunta, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sekä mahdollisten liikakilojen laihduttaminen todennäköisesti laskevat myös lasten verenpainetta.

Tutkimus julkaistiin Lancet Child & Adolescent Health -lehdessä.

OmaKanta on valtakunnallinen palvelu, josta jokainen näkee omat sosiaali- ja terveydenhuollon tietonsa. Syksyllä 2025 OmaKannasta julkaistiin käyttäjien toivoma OmaKanta-sovellus. Nyt sovelluksessa voi uusia reseptit, lukea mitä lääkäri tai hoitaja kirjasi vastaanotolla ja tarkastaa esimerkiksi verikokeiden tulokset.

OmaKannalla on kuukausittain yli miljoona käyttäjää, joista suurin osa asioi palvelussa puhelimella tai tabletilla. Sovelluksen voi ladata maksutta App Storesta tai Google Play kaupasta. Kaikki OmaKannan toiminnot eivät ole käytössä sovelluksessa. Niitä voi käyttää OmaKanta-verkkopalvelussa, jonne kirjaudutaan osoitteessa kanta.fi.  

OmaKanta-sovellukseen tulee uusia toimintoja vaiheittain. Alkuvuodesta 2026 sovellus alkaa ilmoittaa uusista laboratoriotuloksista ja lääkärin kirjauksista. Lisäksi sovellus alkaa muistuttaa jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteen tehosteesta 25-, 45- ja 65-vuotiaille.

- Sovelluksen teknologia mahdollistaa myös muiden muistutusten lähettämisen. Jatkossa sovellus voisi esimerkiksi muistuttaa kausi-influenssarokotteista, mutta asiasta ei ole tehty päätöstä kansallisella tasolla, kertoo Nessa Mehrabipour-Hyttinen, kehittämisen asiantuntija Kelan Kanta-palveluista.

OmaKanta-sovelluksen tarkoitus on varmistaa sujuva digiasiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa maanlaajuisesti. Kelan Kanta-palvelut kehittää sovellusta sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lisäksi yhteistyössä myös muiden sidosryhmien, kuten hyvinvointialueiden, kanssa.

Arviolta viisi prosenttia ihmisistä potee persoonallisuushäiriötä, tuore tutkimuskatsaus osoittaa. Häiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla ja usein potilaat myös menehtyvät muuta väestöä nuorempina. Tutkimuksessa analysoitiin 60 tutkimusta 28 eri maasta.

Analyysin tulokset julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä, ja niiden perusteella persoonallisuushäiriöistä kärsii noin 4 prosenttia köyhien ja keskituloisten maiden ja 5 prosenttia varakkaiden maiden asukkaista.

Diagnoosin saaneet myös menehtyvät muuta väestöä nuorempina. Näissä tutkimuksissa persoonallisuushäiriötä potevien riski menehtyä seurannan aikana oli noin kaksinkertainen.

Persoonallisuushäiriöiden maailmanlaajuista yleisyyttä ei ole juurikaan selvitetty, vaikka niiden tiedetään olevan suhteellisen yleisiä ja rajoittavan monien elämää.

Analyysiin valittiin vuosina 1980–2024 tehtyjä tutkimuksia. Yleisyyttä koskeva osuus koostui 140 000 potilaan ja kuolleisuutta käsittelevä 390 000 potilaan tiedoista.

Raja persoonallisuushäiriön ja ns. normaalin käytöksen välillä on liukuva, mutta persoonallisuushäiriöstä voidaan puhua, kun potilaalle koituu haittaa elämän kaikilla osa-alueilla kuten kotona, töissä ja harrastuksissa.

Persoonallisuushäiriöt jaotellaan kolmeen ryhmään – ryhmä A (epäluuloinen, eristäytyvä, psykoosipiirteinen), ryhmä B (epäsosiaalinen, epävakaa, huomionhakuinen, narsistinen) ja ryhmä C (estynyt, riippuvainen, pakko-oireinen eli vaativa). Persoonallisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla ja joskus myös lääkkeillä. Usein ihmiset eivät kuitenkaan tunnista omaa persoonallisuushäiriötään eivätkä näe tarvetta hoidolle.