Apteekki.fi syöte

Subscribe to Apteekki.fi syöte feed
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Updated: 12 min 32 sec ago

Ilmansaasteilla yhteys dementiaan ja Parkinsonin tautiin

Tue, 27/10/2020 - 12:50

Suurille pienhiukkaspitoisuuksille asuinseuduillaan altistuvat saattavat olla suurentuneessa vaarassa sairastua Parkinsonin tautiin sekä Alzheimerin tautiin ja muihin dementioihin. Hengitysilman PM2,5-pienhiukkaset on aiemmin yhdistetty muun muassa sydänoireisiin sekä hengityssairauksiin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 63 miljoonan yli 65-vuotiaan yhdysvaltalaisen rekisteritietoja vuosilta 2000–2016. Seurannan aikana heillä todettiin yhteensä miljoona Parkinsonin tautia ja 3,4 miljoonaa Alzheimerin tautia ja muita dementioita.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien kotipaikkojen ilmanlaadusta, he havaitsivat sairastumisriskin sitä suuremmaksi mitä suuremmat asuinpaikan PM2,5-pienhiukkaspitoisuudet olivat. Jokainen 5 mikrogramman lisäys kuutiossa hengitysilmaa liittyi 12 prosenttia suurempaan riskiin joutua ensimmäistä kertaa sairaalahoitoon Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin tai muun dementian takia.

Pienhiukkasiin yhdistetty vaikutus ei ollut kovin suuri, mutta se näkyi jo pitoisuuksilla, jotka ovat nykyisten ilmanlaatusuositusten mukaisia. Pienhiukkasiin liittyvä sairastumisriski voi siksi koskea merkittävää osaa väestöä ja altistaa monia.

Suomeen merkittävä osa pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta, mutta paikallisesti autoliikenne ja puun pienpoltto voivat olla merkittäviä pienhiukkasten lähteitä.

Tutkimus julkaistiin Lancet Planetary Health -lehdessä.

Riskiryhmien influenssarokotukset alkaneet

Mon, 26/10/2020 - 15:27

Influenssa on vakava tauti, joka voi aiheuttaa vaarallisia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Influenssarokote on turvallinen ja paras suoja influenssaa vastaan. Rokotteen ottaminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana.

- Samanaikaisesti sairastettu influenssa ja korona ovat huono yhdistelmä kenelle tahansa, mutta aivan erityisesti riskiryhmille. Rokote ehkäisee influenssan leviämistä ja suojaa sekä omaa terveyttä että lähipiiriä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Riskiryhmät saavat rokotteen maksutta. Näiksi on luokiteltu

- 65 vuotta täyttäneet
- 6 kuukauden - 6 vuoden ikäiset lapset
- raskaana olevat naiset
- sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
- vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri
- varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö.

Lisäksi rokotetta tarjotaan henkilöille, jotka asuvat tai oleskelevat pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa, kuten vastaanottokeskuksissa ja vankeinhoitolaitoksissa.

Osa kunnista on jo aloittanut riskiryhmien influenssarokotukset, mutta suurin osa aloittaa rokottamisen marraskuun alkupuolella. Maksuttomaan rokotukseen oikeutetut voivat käydä ottamassa rokotteen omassa terveyskeskuksessaan tai neuvolassaan. Terveyskeskukset tiedottavat alueellaan rokotusajoista ja -paikoista.

- Aiempien vuosien tapaisia suuria joukkorokotuksia ei voida toteuttaa koronapandemian takia, mutta esimerkiksi ajanvaraukseen perustuvat rokotustilaisuudet ovat mahdollisia. Kuntien rokotusvastaavat suunnittelevat rokotusjärjestelyt niin, että rokottaminen voidaan toteuttaa turvallisesti ja hygieniatoimet huomioiden, Hanna Nohynek sanoo.

Riskiryhmiin tai lähipiiriin kuulumattomat voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa rokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.

Käypä hoito -suosituksia nyt myös ruotsin kielellä

Fri, 23/10/2020 - 11:20

Ensimmäiset Käypä hoito -suositukset on käännetty ruotsin kielelle ja julkaistu käypähoito.fi -sivustolla. Suosituksia käännetään ruotsiksi aluksi uusista vuonna 2020 julkaistuista suosituksista. Ensimmäisinä ruotsinnoksina ilmestyivät tuoreet Nielutulehdus- ja Viisaudenhammas -suosituspäivitykset. 

Ruotsinkielisiä Käypä hoito -suosituksia ilmestyy myöhemmin myös aiemmin julkaistuista suosituksista, joiden aihepiirin katsotaan olevan kansanterveydellisesti merkittävä eikä suositukseen ole tulossa lähiaikoina päivityksiä. Käypä hoito -suositusten käännöksistä päättää Käypä hoito -lääkäritoimitus.

Lääketieteelliseen sisältöön erikoistuneen kääntäjän tekemät käännökset tarkistaa lisäksi äidinkielenään ruotsia puhuva ja kunkin suosituksen aihepiirin tunteva lääketieteen asiantuntija. Näin varmistetaan, että käännetty sisältö vastaa alkuperäistä tekstiä.

Laadukkaiden, ruotsin kielelle käännettyjen Käypä hoito -suositusten tulee palvella sekä suomen- että ruotsinkielistä väestöä sekä terveydenhuollon palvelusektoria ja terveydenalan päättäjäorganisaatioita mahdollisimman monipuolisesti.

Käypä hoito -suositusten asema suomalaisessa terveydenhuollossa on merkittävä.

- Olemme virallisesti kaksikielinen maa, jossa kuitenkaan kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät pysty hyödyntämään suomenkielisiä suosituksia. Ruotsinnokset ovat nyt askel tämän tilanteen kohentamiseksi. Englanninkielisille suosituksille olisi myös tarvetta, toteaa Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen.

Univaikeudet yhteydessä lihavuuteen

Thu, 22/10/2020 - 16:16

Lyhyitä yöunia, mutta myös vaihtelevan pituisia yöunia nukkuvat näyttäisivät olevan muita todennäköisemmin lihavia, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa oli käytettävissä aktiivisuusrannekkeilla mitattua tietoa yli 120 000 henkilöltä kahden vuoden ajalta. Tämä tekee tuloksista uskottavia.

Tulosten perusteella lihavat (painoindeksi yli 30) osallistujat nukkuivat keskimäärin lyhempiä yöunia ja heidän yöuniensa pituus vaihteli enemmän kuin normaalipainoisten. Erot eivät olleet koko aineiston tasolla kovin suuria, keskimäärin noin 15 minuuttia, mutta yksilötasolla erot olivat mittavampia.

Havainnot vahvistavat näyttöä yöunien ja lihavuuden yhteyksistä, mutta aineistosta ei voi päätellä kumpi seuraa kummasta. On mahdollista, että lyhyet unet altistavat lihomiselle, mutta myös lihavuus saattaa haitata yöunia. Kummankin ilmiön taustalla saattaa olla myös muita seikkoja, jotka selittävät sekä lihomisen että lyhyet yöunet.

Suomalaisista aikuisista noin neljännes on lihavia. Normaalipainon ylittää kuitenkin kaksi kolmannesta miehistä ja yli puolet naisista, ja melkein joka toisella aikuisella on vyötärölihavuutta. Vyötärölihavuudessa suuri osa liikarasvasta kertyy vatsaontelon sisään suolten ja sisäelinten väliin sekä maksan sisälle.

Liian nopea synnytystahti riski äidille

Wed, 21/10/2020 - 12:09

Lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna peräkkäisten sisarusten ikäeron olisi hyvä olla ainakin 2–3 vuotta. Tuoreen tutkimuksen mukaan selvästi tätä pienempi väli synnytyksissä on vaarallista terveydelle ja voi jopa lyhentää äidin elinikää.

Tutkimus perustuu 18 000 vuosina 1964–1976 vähintään kaksi lasta synnyttäneen äidin seurantaan, jota jatkettiin vuoteen 2016 saakka. Keskimäärin 49-vuotisen seurannan aikana 3 300 naista kuoli.

Riski menehtyä seurannan aikana oli noin viidenneksen suurempi naisilla, joiden raskauksien välissä oli alle 15 kuukautta, tulokset osoittivat. Tämä todettiin verrattuna naisiin, joiden raskauksien välissä oli 33–68 kuukautta eli noin 3–5 vuotta.

Yhteys havaittiin myös analyysissa, jossa keskityttiin sydän- ja verisuonitaudeista johtuviin kuolemiin, mutta siinä myös pitkä, yli kuuden vuoden väli synnytyksissä liittyi suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana. Syöpäkuolleisuuteen synnytysväli ei vaikuttanut.

Aiemmissa tutkimuksissa lyhyt synnytysväli on yhdistetty myös monien raskauskomplikaatioiden ja ennenaikaisen synnytyksen riskiin. Tämän vuoksi Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa ainakin kahden vuoden väliä.

Käytännössä lyhyeen raskausväliin liitetyt vaarat eivät kuitenkaan ole kovin suuria, joten äitien ei tarvitse pelästyä, jos he tulevat raskaaksi pian edellisen raskauden jälkeen. Riskit on silti hyvä tietää, jotta ne voidaan huomioida.

Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.

Laihdutus pienentää riskiä sairastua rintasyöpään

Fri, 16/10/2020 - 09:49

Liikakilojen karistaminen ja niiden pois pysyminen auttaa välttymään rintasyövältä. Terveelliset elintavat vähentävät sairastumisia myös naisilla, jotka ovat geeniensä takia suurentuneessa sairastumisvaarassa.

Tiedot käyvät ilmi kahdesta tutkimuksesta, jotka julkaistiin yhdysvaltalaisessa Journal of the National Cancer Institute -lehdessä.

Ensimmäiseen tutkimukseen osallistui 180 000 yli 50-vuotiasta naista, joista 6 900 sairastui rintasyöpään keskimäärin kahdeksanvuotisen seurannan aikana.

Riski sairastua rintasyöpään havaittiin noin 20–30 prosenttia pienemmäksi naisilla, jotka onnistuivat laihduttamaan ja myös pitämään karistetut kilot poissa. Suurimman hyödyn saivat ainakin yhdeksän kiloa laihtuneet. Heillä hyödyt säilyivät silloinkin, kun osa laihdutetuista kiloista palasi seurannan aikana.

Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin useiden terveellisiksi tiedettyjen elintapojen vaikutuksia naisilla, joista osa oli suurentuneessa rintasyövän vaarassa geneettisen alttiuden vuoksi. Tähän tutkimukseen osallistui lähes 150 000 naista.

Terveelliset elämäntavat eivät kumonneet perimästä johtuvaa sairastumisriskiä kokonaan, mutta silti pienensivät sitä noin 30 prosenttia. Terveellisillä elintavoilla tarkoitettiin muun muassa savuttomuutta, riittävää liikuntaa ja kohtuutta alkoholin käytössä.

Yhdessä tutkimukset vahvistavat näyttöä lihavuuden vähentämisen ja terveellisten elintapojen merkityksestä rintasyövän ehkäisyssä.

Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä, ja siihen sairastuu noin 5 000 naista joka vuosi. Rintasyöpä yleistyy 45. ikävuoden jälkeen. Nuoremmilla se on harvinainen.

HPV-rokotukset vähentäneet kohdunkaulasyöpää

Wed, 14/10/2020 - 09:09

Kohdunkaulasyöpä on vähentynyt huomattavasti HPV-rokotusten ansiosta, ruotsalaistutkimus osoittaa. Suomessa HPV-rokotukset otettiin rokotusohjelmaan vuonna 2013.

Tutkimus perustuu lähes 1,7 miljoonan 10–30-vuotiaan ruotsalaistytön ja -naisen terveysrekisteritietoihin, ja niiden mukaan HPV-rokotuksen saaneiden riski sairastua kohdunkaulasyöpään on noin puolet pienempi kuin samanikäisten, joita ei ole rokotettu.

Vaikutus on vielä suurempi naisilla, jotka olivat saaneet rokotteen alle 17-vuotiaana. Heillä kohdunkaulan syöpiä todettiin 88 prosenttia vähemmän kuin rokottamattomilla.

HPV-rokote suojaa ihmisen papilloomavirukselta, joka on yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virus. Sen aiheuttama infektio on merkittävin kohdunkaulasyövän aiheuttaja.

Suomessa aluksi rokotettiin vain tyttöjä 15-vuotiaaksi saakka, mutta rokotusohjelmaan on nyt otettu myös pojat mukaan. Mahdollisen syövän ja sen esiasteiden kehittymisen estämiseksi tulisi rokotus antaa mieluiten nuorille 10–12-vuotiaille, hyvissä ajoin ennen HPV:lle altistumista eli ennen sukupuolielämän aloittamista.

Koronaviruksen vasta-aineet säilyvät luultua pidempään

Tue, 13/10/2020 - 10:42

Koronavirustartunnan seurauksena elimistössä muodostuvat vasta-aineet säilyvät ainakin neljä kuukautta, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin kaupungin juuri julkaistu tutkimus. 

Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu toisistaan poikkeavia tuloksia. Osassa tutkimuksia on nähty, että vasta-aineet laskisivat sairastaneen elimistössä hyvin nopeasti, jopa alle kolmessa kuukaudessa. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että valtaosalla vasta-aineet säilyvät pidempään.

THL:n maaliskuussa alkaneeseen tutkimukseen kutsuttiin perheitä, joissa vähintään yhdellä perheenjäsenellä oli tutkimuksen alussa PCR-varmistettu koronavirustartunta. 

Lähes kaikille koronavirustartunnan saaneille tutkittaville muodostui vasta-aineita ensimmäisen kuukauden kuluessa tartunnasta. Vasta-aineiden määrä laski seurannan aikana, mutta vielä neljän kuukauden kuluttua tartunnasta viruksenvasta-aineet säilyivät mitattavissa lähes kaikilla tutkituilla.

Vasta-aineet kykenevät neutraloimaan virusta

THL:n tutkimuksessa mitattiin myös vasta-aineita, jotka laboratorio-olosuhteissa pystyvät neutraloimaan virusta.

- Neutraloivia vasta-aineita muodostui lähes kaikilla koronavirustartunnan saaneilla ja suurimmalla osalla myös ne säilyivät seurannan ajan. Vaikka emme vielä tiedä varmuudella, millainen immuniteetti suojaa uudelta tartunnalta, juuri neutraloivilla vasta-aineilla todennäköisesti on merkitystä, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.

Tuloksilla on merkitystä myös rokotekehityksen näkökulmasta. Luonnollinen infektio tuottaa neutraloivia vasta-aineita, jotka kohdistuvat viruksen piikkiproteiiniin. Valtaosa kehitteillä olevista rokotteista perustuu juuri tähän rakenteeseen.

- Koska myös rokottamalla pyritään saamaan aikaan pitkäkestoisia neutraloivia vasta-aineita, on lupaavaa, että infektion tuottama immuniteetti on kestoltaan pidempi kuin aiemmin on raportoitu, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL:n tutkimuksessa selvitetään seuraavaksi immuniteetin säilymistä 6–7 kuukauden kuluttua tartunnasta. Tuloksia on odotettavissa loppuvuoden aikana.

Metformiinilääkitys turvallista raskauden aikana

Fri, 09/10/2020 - 13:29

Tyypin 2 diabetesta sairastavat naiset voivat turvallisesti käyttää metformiinilääkkeitä raskauden aikana. Havainto koskee myös naisia, joita hoidetaan myös insuliinilla.

Lancet Diabetes & Endocrinology -lehden julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa 500 raskaana olevaa diabeetikkonaista satunnaistettiin saamaan raskauden ajan joko 1 000 mg metformiinia kahdesti päivässä tai lumevalmistetta.

Tulosten perusteella metformiinilääkitys ei haitannut lapsen kehitystä eikä aiheuttanut sen enempää haittoja kuin lumevalmistekaan. Äitien glukoosiaineenvaihdunta sen sijaan oli raskauden ajan paremmalla tolalla, minkä lisäksi he tarvitsivat vähemmän insuliinia ja lihoivat vähemmän kuin verrokit.

Metformiinia käyttäneiden lapset painoivat syntyessään hieman vähemmän ja heistä harvemmat olivat yli nelikiloisia. Heistä useampi oli myös raskauden kestoon nähden pienikokoisia. Vauvan isokokoisuus on yleistä tyypin 2 diabetesta sairastavilla.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena metformiinilääkityksen turvallisuudesta ja hyödyistä raskauden aikana, mutta tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Metformiinia käytetään raskauden aikana myös Suomessa.

Ensimmäiset koronarokotteet edenneet myyntilupa-arviointiin.

Wed, 07/10/2020 - 10:59

Rokotetteita koronavirusta vastaan on kehitetty kuumeisesti koronapandemian alkumetreistä lähtien. Lupaavia aihoita maailmalla on kehitteillä jo yli 200. Kaksi lupavinta eteni tällä viikolla Euroopan lääkeviraston EMAn nopeutettuun myyntilupa-arviointiin.

Nopeutettu arviointi, niin sanottu ”rolling submission”-menettely mahdollistaa lupaavien lääkkeiden ja rokotteiden myyntiluvan hyväksymisen normaalia nopeammalla aikataululla kansanterveydellisen hätätilanteen, kuten koronapandemian, aikana.

Ensimmäisenä myyntilupa-arviointi aloitettiin lääkeyhtiö AstraZenecan yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa kehittämästä rokotteesta. Toinen arviointiin päässyt valmiste on BioNTechin yhdessä lääketehdas Pfizerin kanssa kehittelemä BNT162b2-rokote.

Molemmista rokotteista on käynnissä useita laajoja kliinisiä tutkimuksia. Alustavien tutkimustulosten mukaan molemmat laukaisevat vasta-ainetuotannon ja immunipuolustuksen kannalta tärkeiden T-solujen tuotannon elimistössä.

Lisätietoa rokotteiden toimivuudesta saadaan jo lähiviikkojen aikana. Mikäli tutkimustulokset vahvistavat rokotteiden tehon ja niiden hyödyt osoittautuvat haittoja suuremmiksi, myyntilupa valmisteille voidaan myöntää.

Euroopan komissio on tehnyt lääkeyhtiö AstraZenecan kanssa sopimuksen koronavirusrokotteen ostosta, jos sille myönnetään Euroopassa myyntilupa. Suomi on ilmoittanut osallistuvansa AstraZenecan koronavirusrokotteen EU:n yhteishankintaan. 

Suomen tavoite on suojata koko väestö koronavirukselta ja ottaa rokote osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Rokotus tulee olemaan vapaaehtoinen ja maksuton.

Tupakoinnin lopettaminen pienentää riskiä sairastua dementiaan

Mon, 05/10/2020 - 12:05

Tupakoinnin lopettaminen pienentää riskiä sairastua dementiaan, tuore tutkimus osoittaa. Sairastumisriski laskee savuttomien tasolle kolmessa vuodessa.

Tutkimus perustuu 12 000 yli 65-vuotiaan japanilaisen kuusivuotiseen seurantaan, jonka aikana 1 100 osallistujaa sairastui dementiaan.

Halki seurannan tupakoivat sairastuivat dementiaan lähes 50 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka olivat olleet savuttomia koko elämänsä. Tupakoinnin lopettaneiden sairastumisriski oli myös koholla, mutta se pieneni ajan myötä. Kun savuttomuutta oli jatkunut kolme vuotta tai pitempään, dementiariski oli yhtä pieni kuin ikänsä savuttomien.

Havainnot ovat tervetullut osoitus tupakoinnin lopettamisen terveyshyödyistä. Dementian lisäksi tupakointi aiheuttaa muun muassa syöpää, sydän- ja verisuonitauteja ja lukuisia muita sairauksia. Myös niiden riskit pienentyvät vähitellen tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Tupakointi on Suomessa vähentynyt huomattavasti edeltävien vuosikymmenten aikana, mutta yhä 14 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista tupakoi päivittäin.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä.

Vauvojen imetys on yleistynyt

Thu, 01/10/2020 - 10:12

Tuore imeväisruokintaselvitys osoittaa positiviivista kehitystä vauvojen imettämisessä. Alle kuukauden ikäisistä vauvoista 57 prosenttia oli täysimetettyjä ja lähes kaikki vauvat saivat äidinmaitoa ainakin jonkin verran. Neljän kuukauden ikäisistä vauvoista 50 prosenttia oli täysimetettyjä. Vuoden ikää lähestyvistä vauvoista 58 prosenttia imetettiin edelleen.

Täysimetys ja imetys ovat yleistyneet kymmenessä vuodessa selvästi. Neljän kuukauden ikäisten täysimetyksen yleisyys on vuosikymmenessä kasvanut 26 prosenttiyksikköä ja 11–12 kuukauden ikäisten imetys 21 prosenttiyksikköä.

Nuoret, matalammin koulutetut, ainoana aikuisena perheessä olevat tai tupakoivat äidit imettävät lapsiaan selvityksen mukaan vähemmän kuin muut äidit. Ensimmäisenä lapsena syntyneitä täysimetetään vähemmän kuin syntymäjärjestyksessä seuraavia lapsia. Myös ennenaikaisuus ja pieni syntymäpaino ovat yhteydessä vähäisempään imetykseen.

Imetys on yksi kansanterveyden peruspilareita: se vähentää tutkitusti lapsen ja myös äidin sairastuvuutta lyhyt- ja pitkäaikaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja THL ovat seuranneet Suomen imetystilannetta Imeväisruokintaselvityksen avulla vuodesta 1995.

Nyt julkaistu selvitys toteutettiin 47 Manner-Suomen kunnassa. Selvitykseen vastasi 3418 perhettä, ja vastausaktiivisuus oli 22 prosenttia.