Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 50 min sitten

Triptaanit turvallisia perusterveille

Ke, 17/04/2024 - 09:54

Triptaanit ovat paljon käytettyjä migreenilääkkeitä, mutta niiden turvallisuudesta on esitetty epäilyksiä. Tuoreen tutkimuksen perusteella muuten terveille potilaille triptaanit ovat varsin turvallisia, mutta ne voivat altistaa aivo- ja sydäninfarkteille, jos potilas on suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa.

JAMA Neurology -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 430 000 hiljattain triptaanilääkityksen aloittaneen tanskalaisen rekisteritietoihin.

Tulosten perusteella potilaan riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin suureni pian triptaanilääkityksen aloittamisen jälkeen, mutta käytännössä riski oli hyvin vähäinen ja koski pääasiassa potilaita, joilla oli sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä entuudestaan. Tässä potilasaineistossa triptaanit aiheuttivat vain yhden sairastumisen jokaista 30 000 lääkityksen aloittanutta kohden, mutta luku voi vaihdella potilaan muun terveydentilan mukaan.

Tulokset viittaavat siihen, että triptaanilääkityksen aloittaminen liittyy ohimenevään aivo- ja sydäninfarktiriskin suurentumiseen, mutta käytännössä sairastumiset ovat hyvin harvinaisia.

Triptaanien käyttöä tulisi silti mieluiten välttää, jos potilas sairastaa sepelvaltimotautia tai on sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Jos migreenipotilaalla ei ole merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, lääkitykset ovat turvallisia.

Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.

Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä

Ma, 15/04/2024 - 08:36

Tuore tutkimus osoittaa, että runsas paikallaanolo ja vähäinen reipas liikunta lapsuudesta saakka heijastuivat suurempaan sydämen kuormittumiseen nuoruudessa. Sydämen kuormitus on erityisen korkea niillä nuorilla, joilla rasittavan liikunnan määrä oli alhainen lapsesta alkaen.

Runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä myös suurempaan koko kehon rasvaprosenttiin. Kehon rasvaprosentti selitti osan paikoillaanolon, liikunnan määrän ja sydämen työkuorman välisistä yhteyksistä. 

Tulokset korostavat erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisäämisen, paikoillaanolon vähentämisen ja ylipainon ennaltaehkäisyn tärkeyttä lapsuudesta alkaen sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

- Nuoret viettävät paikoillaan yhdeksän tuntia päivässä ja vain joka kymmenes nuori liikkuu suositusten mukaisesti tunnin päivässä. Nämä ovat huolestuttavia lukuja, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

- Runsaan ja päivittäisen reippaan ja rasittavan liikkumisen tulisi olla normaali osa lapsuutta ja nuoruutta sydämen terveyden, mutta myös yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä käynnissä olevan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin 153 nuoren paikoillaanolon ja liikunnan määrää lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Sydämen toimintaa ja kuormittumista mitattiin nuoruusiässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa sydän- ja verisuonisairauksiin keskittyvässä Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Katupölyä on nyt runsaasti ilmassa

To, 11/04/2024 - 13:17

Katupölykausi on nyt käynnissä, ja ilmanlaatu voi olla monin paikoin välttävä tai huono, kertoo THL tiedotteessaan.

Katupölyn vakaville vaikutuksille herkkiä ovat esimerkiksi astmaatikot sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Katupöly voi pahentaa perussairauteen liittyviä oireita ja vaatia lääkitystä, lääkärissä käyntiä tai jopa sairaalahoitoa.

Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä.

- Herkkiin väestöryhmiin kuuluvien on suositeltavaa välttää katupölylle altistumista pahimpaan katupölyaikaan ja huolehtia mahdollisen perussairauden asianmukaisesta hoidosta, muistuttaa THL:n erityisasiantuntija Taina Siponen.

Sää vaikuttaa katupölyjakson pituuteen ja voimakkuuteen

Katupölyjaksojen pituus ja voimakkuus sekä niihin liittyvät ihmisten kokemat haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti. Talven sääolosuhteet ja hiekoitustarve vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä muodostuu. Kevään sää vaikuttaa puolestaan siihen, kuinka katupöly pääsee nousemaan hengitysilmaan. Katupölytilanne helpottuu, kun hiekka saadaan puhdistettua kaduilta ja kadut pestyä.

Katupölykaudella päivien ja viikkojen pölyisyys vaihtelee sään mukaan. Aurinkoisina ja kuivina päivinä katupölyä on runsaasti ilmassa. Sulamisvedet ja sade puolestaan kostuttavat tienpinnat, mikä vähentää pölyisyyttä.

Katupöly ei ole vain suurempien kaupunkien ongelma, vaan sitä esiintyy koko maassa. Katupölykauden alkaminen ja kesto vaihtelevat eri osissa maata. Katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä.

Vinkkejä katupölyn välttämiseen:
  1. Vältä ulkoilua vilkkaiden teiden läheisyydessä.
  2. Hyödynnä hiljaisempia katuja ja viheralueita työ- ja koulumatkalla.
  3. Pidä ikkunat suljettuina kotona ja autossa.
  4. Kuivata pyykit sisällä ja siivoa pöly pois sisätiloista.
  5. Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pidä ne kunnossa.
  6. Voit myös halutessasi käyttää hengityssuojainta. Valitse tällöin FFP2-luokan suojain.

 

 

Verenpaine laskee, kun istumista vähentää

Ke, 10/04/2024 - 10:31

Yli 60-vuotiaiden verenpainelukemat voivat laskea jo pelkästään vähentämällä istumista puolella tunnilla päivässä, tuore tutkimus osoittaa. Vaikutus saattaa olla jopa samaa luokkaa kuin kevyellä liikunnalla.

Tutkimuksessa 280 lihavaa 60–89-vuotiasta sai puolen vuoden ajan joko istumisen vähentämiseen tähtäävää opastusta tai yleistä terveysneuvontaa. Korkea verenpaine oli diagnosoitu 52 prosentilla ja verenpainelääkityksellä oli 70 prosenttia osallistujista. Istumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla.

Seurannan aikana istumisen vähentämistä yrittäneet onnistuivat nipistämään 30 minuuttia päivittäisestä istumisajastaan, ja tämä näkyi myös verenpaineessa. Heidän systolinen verenpaineensa oli seurannan päättyessä keskimäärin 3,5 mmHg matalampi kuin verrokkien, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan lisääminen ja laihduttaminen ovat pudottaneet systolista verenpainetta noin 3–4 mmHg, joten nyt havaittu muutos on samaa luokkaa.

Jos tulokset varmistuvat suuremmissa lisätutkimuksissa, jo puolen tunnin vähennys päivittäisessä istumisajassa voisi auttaa iäkkäitä potilaita laskemaan verenpainettaan.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Huonosti hoidettu siitepölyallergia lisää lapsen astmariskiä

Ti, 09/04/2024 - 10:37

Siitepölyallergisilla on kolminkertainen riski sairastua astmaan. Mitä paremmin lasten siitepölyallergiaa hoidettaisiin terveydenhuollossa, sitä vähemmän he sairastuisivat myöhemmin astmaan. Suositus on, että alle kouluikäisen allergialääkityksestä päättää lääkäri. Sitä vanhemmat lapset ovat yleensä itselääkityksen varassa. Haasteena on, että vanhemmat eivät välttämättä osaa arvioida, mikä olisi tehokkainta hoitoa lapsen siitepölyallergiaan.

Siitepölyallergia kuriin siedättämällä

Moni siitepölyallerginen hyötyisi siedätyshoidosta, sillä hoito vähentää allergisen oireita 80–90 prosenttia. Siedätyshoidossa osa tulee täysin oireettomiksi, ja suurella osalla allergiaoireet lievenevät huomattavasti. Suomessa siedätyshoitoa saavien määrä on kuitenkin pieni. Sitä sai vuonna 2021 noin 10 000 allergista.

Siedätyshoito on allergian syynmukaista hoitoa. Hoidon tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Hoitoa saa niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa.

Siedätyshoidon muotoja on tällä hetkellä pistos- ja kielenalustablettihoito. Pistossiedätyshoitoa on tarjolla yli 5-vuotiaille sekä koivun siitepölyallergian että timotein siitepölyallergian hoitoon. Tablettisiedätyshoitoa voi saada yli 18-vuotiaat koivun siitepölyallergiaan sekä aikuiset ja yli 5-vuotiaat lapset timotein siitepölyallergiaan.

Astma iso hoitokustannus

Mitä harvempi sairastuu astmaan, sitä vähemmän tulee hoitokustannuksia yhteiskunnalle. Suomessa astman ja astmaoireiden suorat hoitokustannukset olivat 205 miljoonaa euroa vuonna 2018. Suoria kustannuksia aiheuttavat vuodeosastohoito, avohoitokäynnit, matkat, lääkehoito ja kuntoutus. 

- Siitepölyallergiaa voidaan hoitaa tehokkaasti aika pienillä kustannuksilla astmaan verrattuna. Jos lapselle puhkeaa astma, joudutaan häntä mahdollisesti lääkitsemään ja hoitamaan terveydenhuollossa koko loppuelämän ajan, kertoo allergia-, iho- ja astma-asiantuntija Katariina Ijäs.

Siitepölyallergiaa sairastaa noin 20 prosenttia suomalaisista. Sen oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä sekä astmaoireet. Useimmilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät sekä vetistävät.

Verenluovuttajilta testataan nyt myös E-hepatiitti

To, 04/04/2024 - 13:06

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu laajentaa verenluovuttajien testausta hepatiitti E -viruksen testaamiseen.

Suomessa on todettu alkuvuoden aikana normaalia enemmän hepatiitti E -tartuntoja. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan suurin osa tartunnoista on todennäköisesti peräisin tietyistä meetvursteista.

Veripalvelu testaa rutiininomaisesti verenluovuttajien verestä hepatiitti A:n, B:n ja C:n sekä HI-viruksen, parvoviruksen ja syfilis-bakteerin. Hepatiitti E ei ole aiemmin kuulunut testausohjelmaan sen alhaisen esiintyvyyden ja vähäisen tartuntariskin takia. Hepatiitti E leviää pääosin ruoan kautta, tartunta verivalmisteen välityksellä on harvinaista.

Yhtäkään verensiirtojen välityksellä tarttunutta hepatiitti E -tapausta ei ole raportoitu Suomessa, mutta lisätestaukset aloitetaan toistaiseksi varmistamaan verivalmisteiden turvallisuutta.

Tartunnan saaneisiin luovuttajiin otetaan yhteyttä

Hepatiitti E -tartunta voi jäädä huomaamatta oireettomana tai muista syistä johtuvien oireiden joukossa, koska se paranee useimmiten itsestään ja jää krooniseksi selvästi harvemmin kuin hepatiitti B tai C.

Veripalvelu ottaa yhteyttä kaikkiin niihin luovuttajiin, joiden verinäytteistä on löytynyt hepatiitti E- virusta. Perusterveelle tartunta on ohimenevä eikä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Verenluovuttajalle tulee vuoden pituinen väliaikainen este verenluovutukseen, jos hänellä on todettu hepatiitti E -tartunta.

Hepatiitti E –viruksen testausta luovutetusta verestä jatketaan ainakin siihen saakka, kunnes epidemiatilanteen todetaan palautuneen normaalitasolle. Hepatiitti E -tartunnan saaneiden luovuttajien verta ei jatkokäsitellä valmisteiksi eikä toimiteta eteenpäin.

Lisätietoa asiasta löytyy Veripalvelun sivulta.

 

Ahdistuneisuus nostaa verenpainetta myös nuorilla

Ti, 02/04/2024 - 09:47

Ahdistusoireet on yhdistetty korkeaan verenpaineeseen aikuisilla, mutta samanlainen yhteys nähdään myös lapsilla ja nuorilla.

Tiedot käyvät ilmi Journal of Hypertension -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kahtasataa keskimäärin 15-vuotiasta lasta, joista noin joka toisella oli ahdistusoireita.

Ahdistusoireisista nuorista 53 prosentilla todettiin korkea verenpaine, mikä oli selvästi enemmän kuin muilla nuorilla, joista 19 prosentilla oli korkea verenpaine.

Tulokset osoittavat ahdistuksen liittyvän korkeaan verenpaineeseen myös lapsilla ja nuorilla. Tutkijat toivovatkin, että lääkärit huomioisivat tämän hoitaessaan ahdistusoireisia tai verenpaineongelmaisia nuoria.

 

Yleinen aivorappeumasairaus kehittyy jo keski-iässä

Ti, 26/03/2024 - 09:18

Lewyn kappale -tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin aivorappeumasairaus. Taudissa aivorunkoon, aivojen limbiseen järjestelmään ja aivokuoreen kehittyy niin sanottuja Lewyn kappaleita, jotka ovat alfasynukleiini-nimisen proteiinin kertymiä. Samanlaisia kudosmuutoksia on myös henkilöillä, joilla on diagnosoitu Parkinsonin tauti.

Lewyn kappale -tautia voi olla vaikeaa tunnistaa sairauden alussa, sillä se etenee hitaasti. Oireisiin kuuluu usein liikehäiriöitä, muistiongelmia ja psykiatrisia oireita.

Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan ensimmäistä kertaa taudin kudosmuutosten esiintymistä nuorilla ja keski-ikäisillä henkilöillä, joilla ei ollut tiedossa Lewyn kappale -tautia tai Parkinsonin tautia. Aiemmat vastaavat tutkimukset ovat selvittäneet taudin esiintymistä yli 60-vuotiailla.

Tutkijat saivat selville, että Lewyn kappale -tautimuutoksia voi alkaa kehittyä aivoissa jo keski-iässä, vaikka varsinaisia oireita ei vielä olisi.

– Löydöksemme viittaavat siihen, että Lewyn kappale -sairaus on yli 50-vuotiailla yleisempi kuin aiemmin on ajateltu. Tutkimuksessa löysimme vähintään alkavia tautimuutoksia yhdeksältä prosentilta yli 50-vuotiaista, joilla ei ollut Parkinsonin taudin tai Lewyn kappale -taudin diagnoosia, kertoo apulaisprofessori Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta.

Myllykangas kertoo, että tulevaisuudessa aivorappeumasairauksiin kehitetyt hoidot kohdistetaan todennäköisesti potilaisiin, jotka ovat taudin alkuvaiheessa tai vasta riskissä sairastua tautiin.

– Hoidot ovat taudin alkuvaiheessa kaikkein tehokkaimpia. Sen vuoksi tautimuutosten yleisyyden selvittäminen myös nuoremmissa ikäryhmissä on tärkeää.

Ihmisten syyhylääkkeet vaarallisia eläimille

Ma, 25/03/2024 - 13:34

Syyhytartuntojen hoitoon käytettävien permetriinivalmisteiden käyttö on lisääntynyt syyhytartuntojen määrän kasvaessa. Permetriinivalmisteita käytettäessä on huomioitava myös niiden mahdollisesti aiheuttamat haittavaikutukset lemmikeille - erityisesti kissoille, muistuttaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Kissat saavat herkästi permetriinistä myrkytysoireita, jotka voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Kissa voi saada elimistöönsä permetriiniä esimerkiksi nuolemalla permetriinivoidetta käyttäneen ihmisen ihoa tai nuolemalla ja syömällä lääkepakkauksia tai tekstiilejä, joihin on ihmisen ihosta tarttunut permetriinivoidetta.

Tyypillisiä permetriinimyrkytyksen oireita kissalla ovat erilaiset hermosto-oireet, muun muassa kuolaaminen, tärinä, ihon lisääntynyt tuntoherkkyys, lihasten nykiminen, ruumiinlämmön nousu, liikkumisvaikeudet tai kouristukset. Oireet alkavat yleensä muutaman tunnin kuluessa permetriinialtistuksesta, mutta joskus oireiden alkuun voi mennä jopa 48-72 tuntia. Jos kissalla epäillään permetriinimyrkytystä, on kissa vietävä nopeasti eläinlääkäriin.

Kissojen lisäksi permetriini on vaarallista myös akvaariokaloille, joten akvaarion hoitotoimenpiteitä ei kannata tehdä juuri rasvatuilla käsillä ilman kertakäyttöhansikkaita.

Ivermektiiniitabletit vaarallisia joillekin koiraroduille

Suun kautta syyhyn hoitoon käytettävien ivermektiinitablettien kohdalla on huomioitava niiden vaarallisuus lähinnä collie-sukuisille koirille, vanhaenglanninlammaskoiralle sekä näiden lähisukuisille koirille ja risteytyksille. Näillä roduilla voi olla mutaatio MDR1-geenissä, joka aiheuttaa yliherkkyyden ivermektiinille. Tällaisilla koirilla ivermektiini voi aiheuttaa myrkytyksiä, joiden tyypillisiä oireita ovat muun muassa väsymys, liikkumisvaikeudet, lisääntynyt kuolaaminen, laajentuneet mustuaiset silmissä, sokeus tai kohtaukset. Myrkytysoireista kärsivä koira tarvitsee välitöntä eläinlääkärin hoitoa. Ivermektiinimyrkytysten estämiseksi tabletit on pidettävä poissa lemmikkien saatavilta.

 

Liikunta pienentää aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa

To, 21/03/2024 - 12:10

Liikunta ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa pienentävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, mutta hyödyt saadakseen ei välttämättä tarvitse lenkkeillä päivittäin. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen mukaan myös liikuntasuosituksia vähäisempi liikkuminen pienentää sairastumisriskiä.

Tutkijat yhdistivät ja analysoivat 15 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 750 000 aikuisen kymmenvuotisista seurantatiedoista.

Liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi kuin osallistujien, jotka eivät harrastaneet liikuntaa vapaa-ajallaan, mutta myös tätä vähäisempi vapaa-ajan liikunta pienensi aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa jonkin verran. Yhteydet näkyivät riippumatta osallistujan iästä tai sukupuolesta.

Liikunnan lisäksi myös muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta samanlaisia havaintoja on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa. Tulokset vahvistavatkin nykykäsitystä, jonka mukaan kaikki liikunta on parempaa kuin pelkkä löhöily.

Tulokset julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä.

Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Rikkivaseliinivoidetta syyhyn hoitoon valmistavat apteekit

To, 14/03/2024 - 15:58

Päivitetty 14.3.2024 16:01

Apteekit, jotka ovat ilmoittaneet valmistavansa itse syyhyn hoitoon käytettävää rikkivaseliinivoidetta.

Voiteen osto apteekista edellyttää lääkärin ex tempore -reseptin.

Alajärvi

Alajärven apteekki
Keskuskatu 14
62900
06 557 2249
apteekki@japo.fi

Eurajoki

Eurajoen 1. apteekki
Riikontie 2
27100
044 985 4827
eurajoen_apteekki.eurajoki@apteekit.net

Hamina

Haminan Itäväylän apteekki
Helsingintie 1
49460
050 555 2605
hamina.itavayla@apteekit.net

Hanko

Hangon apteekki
Nycanderinkatu 18
10900
019 248 2312
hangon.apteekki@apteekit.net

Heinola

Heinolan Keskusapteekki
Savontie 7
18100
03 874 130
heinolankeskusapteekki@apteekit.net

Heinolan Vanha Apteekki
Kirkkokatu 15
18100
03 875 030
vanhaapteekki.heinola@apteekit.net

Helsinki

Helsingin 48. Kontulankaaren apteekki
Kontulankaari 1 A
00940
09 3436650
info@kontulankaarenapteekki.fi

Helsingin 62. Siltamäen apteekki
Jousimiehentie 3
00740
09 386 6023
siltamaen.apteekki@apteekit.net

Munkkivuoren apteekki
Raumantie 1A
00350
09 565 6010
info@munkkiapteekki.fi

Ii

Iin apteekki
Laurintie 2
91100
045 147 6600
iin.apteekki@apteekit.net

Iisalmi

Iisalmen 1.apteekki
Satamakatu 10
74100
017 813 666
info@iisalmenapteekki.fi

Iisalmen Priima apteekki
Parkatintie 2
74120
017 813 000
priimaapteekki.iisalmi@apteekit.net

Ilmajoki

Ilmajoen apteekki
Keskustie 2
60800
06 424 1700
ilmajoen.apteekki@apteekit.net

Isokyrö

Isonkyrön apteekki
Pohjankyröntie 135
61500
06 478 8000
isonkyron.apteekki@apteekit.net

Joensuu

Joensuun Uusi Apteekki
Siltakatu 10
80100
010 231 3084
Joensuunuusiapteekki@apteekit.net

Jokela

Tuusulan 2. Jokelan apteekki
Keskustie 10
05040
09 417 1442
jokelanapteekki@apteekit.net

Jyväskylä

Jyväskylän 4. Kyllön apteekki
Keskussairaalantie 20
40620
010 271 6890
kyllonapteekki@apteekit.net

Kajaani

Kajaanin Veturi apteekki
Veturitie 1
87100
08 879 0300
veturiapteekki.kajaani@apteekit.net

Kalajoki

Kalajoen 1. apteekki
Kalajoentie 30
85100
010 321 4460
kalajoenapteekki.kalajoki@apteekit.net

Kangasniemi

Kangasniemen apteekki
Otto Mannisen tie 1-3
51200
015 431 010
kangasniemen.apteekki@apteekit.net

Kannus

Kannuksen apteekki
Siltakatu 6
69100
06 870 008
kannuksen.apteekki@apteekit.net

Kauhajoki

Kauhajoen Nuotti Apteekki
Puistotie 51
61800
06 233 7114

Kauhajoen Ykkösapteekki
Susanna Kohtanen
61800
06 231 1377

Kitee

Kiteen apteekki
Kiteentie 10
82500
050 408 0793
kiteen.apteekki@apteekit.net

Kokkola

Kokkolan 2. Tervahovin Apteekki
Tehtaankatu 43
67100
06 831 2262
tervahovinapteekki@apteekit.net

Korsnäs

Korsnäs apotek
Silverbergsvägen 20
66200
06 364 1548
korsnasapotek@apteekit.net

Kortesjärvi

Kauhavan 5. Kortesjärven apteekki
Jääkärintie 53
62420
06 488 0300
kortesjarvenapteekki@apteekit.net

Kotka

Keski-Kotkan apteekki
Keskuskatu 31
48100
050 550 8322
keskikotka.kotka@apteekit.net

Kotkan 6. Kontioapteekki
Karhulantie 30
48600
05 220 0440
kontio.apteekki.karhula@apteekit.net

Kouvola

Kouvolan Uusi apteekki
Kouvolankatu 22
45100
05 544 4760
uusiapteekki.kouvola@apteekit.net

Kristiinankaupunki

Kristiinankaupungin 1. apteekki
Kauppatori 3
64100
06 221 1007
kristiinankaupungin.apteekki@salnet.fi

Kruunupyy

Kruunupyyn 1. Apteekki
Kirkkotie 4
68500
06 834 5004
kronoby.apotek@anvianet.fi

Kuhmo

Kuhmon apteekki
Kainuuntie 89
88900
08 655 0001
kuhmon.apteekki@apteekit.net

Kuopio

Kuopion 8. Petosen apteekki
Jalkasenkatu 5
70820
017 287 1800
asiakaspalvelu@petosenapteekki.fi

Kurikka

Kurikan 1. apteekki
Kurikantie 9
61300
050 323 7009
kurikanapteekki@apteekit.net

Kuusamo

Kuusamon I apteekki
Huoparintie 1
93600
08 852 2111
kuusamon1apteekki@apteekit.net

Kuusankoski

Kauppakeskus Veturin apteekki
Tervasharjunkatu 1
45700
05 884 7700
asiakaspalvelu@kauppakeskusveturinapteekki.fi

Kuusankosken Ykkösapteekki
Kauppakatu 3
45700
05 742 9200
kuusankosken_apteekki@apteekit.net

Kyrö

Kyrön apteekki
Kyröntie 30
21800
02 486 2204
kyron.apteekki@apteekit.net

Kälviä

Kälviän apteekki
Kälviäntie 32
68300
06 835 0007
kalvian.apteekki@apteekit.net

Lahti

Lahden 10. Mukkulan apteekki
Ritaniemenkatu 7-9
15240
03 875 960
mukkulan apteekki@apteekit.net

Lähiapteekki Syke
Kauppakatu 18
15140
03 882 960
info@lahiapteekkisyke.fi

Lappajärvi

Lappajärven apteekki
Nissintie 34
62600
06 566 1010
lappajarven.apteekki@apteekit.net

Leivonmäki

Leivonmäen sivuapteekki
Leivonmäentie 16
41770
014 870 275
leivonmaen.sivuapteekki@apteekit.net

Leppävirta

Leppävirran apteekki
Leppäavirrantie 26
79100
017 554 2555
leppavirran.apteekki@apteekit.net

Liminka

Limingan apteekki
Liminganraitti 9
91900
08 381 147
liminganapteekki@apteekit.net

Lohja

Lohja 4. Apteekki Lohjanharju
Lehmijärventie 2
08500
019 382 660
apteekkilohjanharju@apteekit.net

Mariehamn

Central-Apoteket i Mariehamn
Skarpansvägen 24
22100
018 196 55
central-apot@aland.net

Mariehamns Första Apotek
Torggatan 3
22100
018 165 11
info@apoteket.ax

Merikarvia

Merikarvian apteekki
Kauppatie 47
29900
02 551 1599
merikarvian.apteekki@apteekit.net

Mikkeli

Mikkelin I Apteekki
Porrassalmenkatu 21
50100
015 212 915
mikkelin1.apteekki@apteekit.net

Mustasaari

Mustasaaren apteekki
Keskustie 2
65610
06 322 2941
korsholms.apotek@netikka.fi

Mäntsälä

Mäntsälän
Ykkösapteekki
04600
019 689 6600
mantsalan.ykkosapteekki@apteekit.net

Nousiainen

Nousten apteekki
Mietoistenkuja 1
21270
02 431 5245
nousiaisten.apteekki@apteekit.net

Nurmes

Nurmeksen 2.Porokylän apteekki
Porokylänkatu 13
75530
013 462 369
porokylanapteekki.nurmes@apteekit.net

Nykarleby

Nykarleby apotek - Uudenkaarlepyyn apteekki
Sollefteågatan 8 Sollefteånkatu
66900
06 722 0009
nykarleby.apotek@apteekit.net

Orimattila

Orimattilan apteekki ja Artjärven sivuapteekki
Erkontie 16
16300
03 887 430
orimattilan_apteekki@apteekit.net

Oulu

Linnanmaan apteekki
Kauppalinnankuja 1-3
90570
08 556 1591
linnanmaan.apteekki@apteekit.net

Pielavesi

Pielaveden apteekki
Puistotie 24
72400
017 861 366
pielaveden.apteekki@apteekit.net

Pietarsaari

Apoteket Medi - Medi-apteekki
Koulukatu 4
68600
06 781 0770
mervi.bjorn@apteekit.net

Pihtipudas

Pihtiputaan apteekki
Asematie 5
44800
014 561 804
pihtiputaan.apteekki@apteekit.net

Polvijärvi

Polvijärven apteekki
Polvijärventie 22
83700
045 609 3522
polvijarvenapteekki@apteekit.net

Porvoo

Porvoon 2. Uusi Apteekki
Piispankatu 30
06100
019 689 7700
porvoon.uusiapteekki@apteekit.net

Porvoon Kevätkummun apteekki
Sammontie 1
06150
019 6615 600
kevatkummunapteekki@apteekit.net

Pudasjärvi

Pudasjärven apteekki
Kauppatie 1
93100
08 821 185
pudasjarvi@apteekit.net

Puolanka

Puolangan apteekki
Ouluntie 3
89200
040 676 3129
puolangan.apteekki@apteekit.net

Pälkäne

Pälkäneen apteekki
Keskustie 5
36600
020 757 9191
apteekki@palkaneenapteekki.fi

Rautavaara

Rautavaaran apteekki
Savontie 4
73900
017 780 015
rautavaaran.apteekki@apteekit.net

Reisjärvi

Reisjärven apteekki
Kirkkotie 4 B
85900
0400 209 372
reisjarven.apteekki@apteekit.net

Rääkkylä

Rääkkylän Apteekki
Kinnulantie 2
82300
013 311 106
raakkylanapteekki@apteekit.net

Saarijärvi

Saarijärven apteekki
Kauppakatu 2
43100
014 525 2700
saarijarven.apteekki@apteekit.net

Sastamala

Tyrvään sivuapteekki (Apteekki Sastamala)
Asemakatu 10
38210
03 511 2300
tyrvaan.apteekki@apteekit.net

Siilinjärvi

Siilinjärven 1. apteekki
Kuiluntie 8
71800
044 768 1603
asiakaspalvelu@siilinapteekki.fi

Sodankylä

Sodankylän apteekki
Jäämerentie 10
99600
016 612 044
apteekki.sodankyla@apteekit.net

Suolahti

Suolahden apteekki
Asemakatu 22
44200
040 159 1180
suolahden.apteekki@apteekit.net

Suonenjoki

Suonenjoen apteekki
Keskuskatu 3
77600
017 511 666
palaute@suonenjoenapteekki.fi

Sysmä

Sysmän apteekki
Särkilahdentie 4
19700
03 876 370
sysman.apteekki@apteekit.net

Säkylä

Säkylän apteekki
Palomiehentie 10
27800
02 8387 9050
sakyla.apteekki@apteekit.net

Tammisaari

Tammisaaren 1 apteekki Ekenäs 1 apotek
Rautatienkatu 5
10600
019 241 1441
ekenas1apotek@apteekit.net

Tammisaaren Uusi apteekki
Asematie 6
10600
019 241 2426
uusiapteekki.tammisaari@apteekit.net

Tampere

Tampereen 19. Linnainmaan apteekki
Mäentakusenkatu 1
33580
03 357 0500
linnainmaan.apteekki@apteekit.net
Tikkakoski

Tikkakosken apteekki
Kirkkokatu 6
41160
020 787 0740
tikkakosken.apteekki@apteekit.net

Tuusula

Tuusulan I Apteekki
Autoasemankatu 1
04300
09 274 5440
labra@tuusulanapteekki.fi

Töysä

Töysän apteekki
Paavolantie 1
63600
040 154 7045
toysa@toysanapteekki.fi

Utajärvi

Utajärven apteekki
Vanhatie 7
91600
08 542 1255
utajarven.apteekki@apteekit.net

Vaala

Vaalan apteekki
Vaalantie 19
91700
08 536 1270

Vaasa

Palosaaren apteekki
Palosaarentie 16
65200
06 317 8923
palosaaren.apteekki@apteekit.net

Vaasan Hietalahden apteekki
Hietalahdenkatu 2-6
65130
050 554 4562
vaasan.8.apteekki@apteekit.net

Valkeakoski

Valkeakosken Uusi Apteekki
Lempääläntie 286
37630
029 340 0570
info@uusiapteekki.net

Valkeakoski 2. Koskikaran apteekki
Valtakatu 9-11
37600
029 340 0340
info@koskikaranapteekki.fi

Valkeala

Valkealan apteekki
Kustaa III tie 3
45370
040 707 2640
valkealan.apteekki@apteekit.net

Vantaa

Tikkurilan Ykkösapteekki
Kielotie 11
01300
09 836 2540
tikkurilan.ykkosapteekki@apteekit.net

Varkaus

Taulumäen apteekki
Kauppakatu 58
78200
050 557 1881
taulumaen.apteekki@apteekit.net

Vesanto

Vesannon apteekki
Keskustie 5
72300
040 968 3570
vesannonapteekki@apteekit.net

Viitasaari

Viitasaaren apteekki
Postikuja 1
44500
014 577 4700
viitasaaren.apteekki@apteekit.net

Virrat

Virtain apteekki
Virtaintie 30
34800
03 474 0180
virtain.apteekki@apteekit.net

Voikkaa

Voikkaan apteekki
Kuparintie 2
45910
05 328 9409
voikkaanapteekki@apteekit.net

Vähäkyrö

Vähänkyrön apteekki
Heikkiläntie 1
66500
06 478 4201
Vahankyron.apteekki@apteekit.net

Ylihärmä

Kauhavan 3. Ylihärmän apteekki
Järventie 1
62375
050 306 6709
yliharman.apteekki@apteekit.net

Ylitornio

Ylitornion apteekki
Alkkulanraitti 52
95600
016 571 021

Äänekoski

Äänekosken 1. apteekki
Torikatu 6 B
44100
014 559 9100
apteekki@aanekoskenapteekki.fi
 

Liikunnasta apua masennukseen

To, 14/03/2024 - 09:35

Kävely, hölkkä, jooga ja lihasharjoittelu voivat kaikki lievittää vakavaa masennusta potevan oireita, tuore tutkimus osoittaa. Liikunnan olisikin hyvä kuulua masennuspotilaiden hoitoon aina, kun se on mahdollista.

Tulokset perustuvat 218 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin ja yhteisanalyysiin, joka kattoi tiedot yli 14 000 potilaasta.

Hyvin monet liikuntamuodot olivat tehokkaampia kuin tavanomainen hoito tai lumevalmiste, analyysi osoitti. Ainakin kävely, hölkkä, jooga, voimaharjoittelu, erilaiset aerobiset harjoitteet ja tanssi lievittivät masennusoireita. Näistä tehokkaimpia olivat kuitenkin jooga, kävely ja kevyt voimaharjoittelu.

Intensiivinen harjoittelu sekä ryhmäliikunta soivat suurimmat hyödyt, tulokset osoittivat. Vaikutus voi johtua suoraan liikunnasta, mutta myös liikunnan sosiaaliset puolet saattavat selittää osan.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena liikunnan tehosta masennuksen hoidossa etenkin, jos se yhdistetään muihin masennushoitoihin. Hiljattain liikunnan osoitettiin lievittävän myös lasten masennusoireita.

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä BMJ-lehdessä.

Ylipaino kuormittaa munuaisia

Ti, 12/03/2024 - 12:00

Elinympäristömme on nopeaan tahtiin muuttunut ylipainolle ja lihavuudelle altistavaksi. Tämä näkyy ylipainoisuuden lisääntymisenä kaikissa ikäryhmissä. Sairastumisriskin kannalta haitallista on erityisesti vyötärölle kertyvä paino.

Ylipaino kuormittaa kehoa. Yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa se lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja verisuonisairauksiin. Kaikki nämä saattavat vaurioittaa munuaisia.

Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Maailman munuaispäivänä 14.3., että pienikin liikunnan lisäys ja painonpudotus tekee hyvää munuaisille, jos ylipainoa on paljon.

Jopa puolet tyypin 2 diabeetikoista sairastaa munuaistautia

Yli 500 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan tyypin 2 diabetesta.Tyypin 2 diabeteksen munuaistauti on merkittävin yksittäinen sairaus loppuvaiheen munuaisvaurion taustalla Suomessa. Jopa 20–50 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista sairastaa myös diabeteksen munuaistautia.

- Merkittävä ylipaino muuttaa munuaisten kuorikerroksen verenkierrollisia olosuhteita, tulehdusreaktio lisääntyy ja stressivälittäjäaineiden määrät lisääntyvät, kertoo nefrologi Aino Soro-Paavonen HUS Nefrologian klinikalta.

Lihavuus voi laukaista munuaiskeräselle verta tuovan pienen valtimon laajenemisen ja lisääntyneen painevaikutuksen munuaiskeräsessä. Osalla potilaista tämä ajan myötä johtaa proteinuriaan eli valkuaisen erittymisen virtsaan.

Nykyisin käytettävissä olevat lääkevaihtoehdot lihavuuden hoitoon ja joissain tilanteissa myös leikkaushoito ovat turvallisia munuaispotilaalle. Lääkehoitoon liitetään aina elintapahoito. Myös diabeteksen munuaistaudin eteneminen voidaan pysäyttää oikealla lääkehoidolla ja riskitekijöihin puuttumalla, Soro-Paavonen sanoo.

Liikunta ja pienikin painonpudotus auttaa

Pienikin painonpudotus auttaa ehkäisemään lihavuuden liitännäissairauksia. Painonnousun ehkäisy on helpompaa kuin laihduttaminen ja laihdutustuloksen ylläpito. Painonhallinnassa keskeistä on terveyttä edistävä ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja sopivat annoskoot.

Verenpaineen hallintaan tarvitaan laihtumisen ohella myös pysyviä ravinnon laadun muutoksia, kuten suolan käytön vähentämistä ja verenpainetaudin yhteydessä myös lääkehoitoa.

Liikunta tukee painonhallintaa ja pienikin liikunnan lisäys kannattaa. Liikunta ei paranna munuaisten vajaatoimintaa, mutta se voi hidastaa taudin etenemistä. Liikkuminen vähentää joka tapauksessa munuaisiin kohdistuvaa verenpainekuormaa.

Vaikean sairauden tai muun stressin kanssa voi olla mahdotonta jaksaa toteuttaa liian vaativaa laihdutusohjelmaa. Silloin voi auttaa, jos pitää edes pienenkin liikunnan mukana arjessa, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton munuaisasiantuntija Maarit Heinimäki.

Liikunta kumoaa vyötärölihavuuden terveysriskejä

To, 07/03/2024 - 10:20

Vyötärölihavuus suurentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mutta riskiään voi helposti pienentää lisäämällä liikuntaa. Kaikki liikunta on tässä mielessä hyväksi, mutta intensiivinen liikunta on tehokkainta.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa yli 70 000 keskimäärin 61-vuotiasta brittiä seurattiin seitsemän vuoden ajan. Osallistujien fyysistä aktiivisuutta mitattiin aktiivisuusrannekkeilla.

Vyötärölihavuus liittyi suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin etenkin osallistujilla, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Verrattuna eniten liikkuviin, joilla ei ollut vyötärölihavuutta, heidän sairastumisriskinsä oli 44 prosenttia suurempi. Seurannan aikana yhteensä 2 800 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin.

Vyötärölihavuuteen yhdistetty sairastumisriski käytännössä kumoutui, jos osallistujalle kertyi fyysisesti raskasta liikuntaa 30–35 minuuttia viikossa tai kohtalaisen raskasta liikuntaa yhteensä 500 minuuttia viikossa.

Raskaalla liikunnalla tarkoitettiin esimerkiksi ripeää portaiden kapuamista, reipasta pyöräilyä tai pallopeliä. Kohtalaisen raskas liikunta voi olla esimerkiksi nopeaa kävelyä, tanssia tai puutarhanhoitoa.

Tulokset osoittavat liikunnan pienentävän ja jopa kumoavan vyötärölihavuuteen liittyviä sydänriskejä etenkin, jos liikunta on reipasta ja fyysisesti raskasta. Myös kevyempi liikunta toimii, mutta saman hyödyn saadakseen sitä pitää harrastaa huomattavasti enemmän.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä.

Muistisairauksiin sairastuu arvioitua useampi

Ke, 06/03/2024 - 14:43

Uusi tutkimus osoittaa, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiemmin on arvioitu, että sairastuneita olisi vuosittain noin 14 500.

Vuonna 2021 noin 151 000 suomalaisella oli diagnosoitu muistisairaus. Suurin osa oli 85 vuotta täyttäneitä.

- Tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että rekisteritiedot kattavat vain todetut sairaudet, ja näin ollen todennäköisesti aliarvioivat todellista muistisairauksia sairastavien määrää, huomauttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäri Hanna-Maria Roitto.

Vuonna 2040 muistisairauksia sairastavia on jo 247 000, jos muistisairauksien yleisyys pysyy vuoden 2021 tasolla ja iäkkäiden määrä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti. Tämän arvion mukaan muistisairautta sairastavien määrä kasvaa siis  64 prosenttia tulevien vajaan kahden vuosikymmenen aikana. Muistisairaiden henkilöiden kokonaismäärän kasvu Suomessa johtuu väestön ikääntymisestä.

Alueelliset erot suuria

Hyvinvointialueiden välillä on huomattavia eroja muistisairauksia sairastavien määrissä. Muistisairauksia todetaan enemmän niillä alueilla, joilla väestö on vanhempaa. Suurinta sairastavuus on Kainuussa ja Kymenlaaksossa, pienintä Ahvenanmaalla. 

- Pelkkä väestörakenne ei kuitenkaan selitä eroja. Lukuihin voivat vaikuttaa alueelliset resurssit ja hoitokäytännöt, sekä muistisairauksien riskitekijöiden yleisyys alueella, Roitto sanoo.

Ajantasainen tieto muistisairauksia sairastavien määrästä on tärkeää hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden kehittämiseksi.

- Muistisairaudet ja muistisairauteen liittyvät oireet ovat yleisiä säännöllisten palvelujen piirissä olevilla iäkkäillä ja ne johtavat moniin vaikeuksiin arjen toiminnoissa.

Silmäsairaudet suurentavat kaatumisriskiä

Ma, 04/03/2024 - 09:59

Kaihi, glaukooma ja silmänpohjan ikärappeuma ovat yleisimmät iäkkäiden näkövammaisuuden aiheuttajat. Ne myös kaikki suurentavat kaatumisten ja niistä johtuvien luunmurtumien vaaraa, tuore tutkimus osoittaa.

Tulosten perusteella jotain kyseisistä silmäsairauksista sairastavan riski kaatua on 25–40 prosenttia suurempi kuin samanikäisen, jolla ei ole silmäsairauksia. Luunmurtumien riski on puolestaan 20–30 prosenttia suurempi ja riski koskee käytännössä kaikkia murtumia.

Näkövammaisuus on tunnettu kaatumisten riskitekijä, joten tulokset eivät ole täysin yllättäviä. Tutkimustieto yksittäisten iän myötä yleistyvien silmäsairauksien vaikutuksista on kuitenkin ollut vaihtelevaa.

Tutkimuksessa käytettiin 410 000 kaihipotilaan, 76 000 silmänpohjan ikärappeumaa sairastavan, 90 000 glaukoomapotilaan ja 2,9 miljoonan terveen rekisteritietoja vuosilta 2007–2020. Osallistujat olivat keskimäärin 70–79-vuotiaita.

Tulokset julkaistiin JAMA Ophthalmology -lehdessä.

Elintavat auttavat ehkäisemään silmäsairauksia

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, joten tarve sairastumista ehkäiseville keinoille ja hoidoille on suuri. Sairastumisriskiään voi pienentää muun muassa lopettamalla tupakoinnin, syömällä runsaasti vihanneksia ja kalaa, liikkumalla riittävästi ja laihduttamalla mahdolliset liikakilot.

Glaukooma on hitaasti etenevä näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus, jota sairastaa noin 90 000 suomalaista. Se yleistyy iän myötä ja valtaosa potilaista on yli 65-vuotiaita. Silmänpaineen alentaminen, joko lääkkeiden tai leikkaustoimenpiteiden avulla, on ainoa tunnettu hoito glaukoomaan.

Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on näköä haittaava kaihi yhdessä tai kummassakin silmässä. Kaihille altistavat mm. ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö sekä jotkin infektiot, lääkitykset ja silmävammat. Myös runsas auringonvalo suurentaa riskiä.

Varhaiset vaihdevuodet heikentävät työkykyä

To, 29/02/2024 - 11:11

Varhaisilla vaihdevuosilla on yhteys keskimääräistä heikompaan työkykyyn 46 vuoden iässä, kertoo Oulun yliopiston tutkimus. Varhaisten vaihdevuosien myötä kasvaa riski työkyvyttömyys- ja työttömyyspäivien lisääntymiseen sekä siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle. 

Tutkimus pohjautui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden naisten 46-vuotistutkimukseen. Naiset, jotka olivat siirtyneet vaihdevuosiin 46 vuoden ikään mennessä, arvioivat työkykynsä alentuneeksi 40 prosenttia useammin kuin vertailuryhmään kuuluvat naiset.

Kahden vuoden seurannassa vaihdevuosiin siirtyneille naisille kertyi keskimäärin 9 prosenttia eli noin kaksi kuukautta enemmän työkyvyttömyyspäiviä ja 16 prosenttia eli noin kolme kuukautta enemmän työttömyyspäiviä verrattuna vertailuryhmään.

Suomessa naisten menopaussi-ikä on keskimäärin 51 vuotta. Menopaussia pidetään varhaisena, jos se ilmenee ennen 45 vuoden ikää.

Vaihdevuodet tarkoittavat ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja kuukautiset lopulta päättyvät. Estrogeenitasojen laskuun liittyy noin 80 prosentilla naisista oireita, kuten kuumia aaltoja ja unihäiriöitä. Lisäksi sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa vaihdevuosien myötä. Estrogeenivajeen aiheuttamiin oireisiin tehokkain hoito on hormonikorvaushoito.

Napostelulla ja tunnesyömisellä yhteys univaikeuksiin

Ke, 28/02/2024 - 14:34

Unella on tärkeä merkitys niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle. Univaikeudet näyttävät lisääntyvän selvästi vaihdevuosien aikana. Tähän voivat vaikuttaa vaihdevuosien hormonaaliset muutokset, mutta tuoreen Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan myös elintavoilla saattaa olla yhteys uneen.

Syömiskäyttäytymisen yhteyttä vaihdevuosien aikaiseen unenlaatuun ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Sen sijaan tutkimusnäyttö vaihdevuosien vaikutuksesta uneen on ollut ristiriitaista.

- Koska naissukuhormoni estrogeeni osallistuu kylläisyyden tunteen säätelyyn, saattaa vaihdevuosien aikana tulla muutoksia syömiskäyttäytymiseen, joka voisi heijastua myös unikäyttäytymiseen, kuvailee Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä väitöskirjatutkija Hannamari Lankila.

Syömiskäyttäytymisellä parempaa unta

Nyt julkaistun tutkimuksen osallistujat edustivat kolmea vaihdevuosiryhmää: esivaihdevuodet, vaihdevuosien siirtymävaihe ja vaihdevuodet ohittaneet. Yli 20 prosenttia naisista koki unenlaatunsa huonoksi tai melko huonoksi. Vaihdevuodet ohittanut ryhmä nukkui huonommin verrattuna muihin ryhmiin.

Vaihdevuosistatus ei ollut yhteydessä uneen, kun tulosten analysoinnissa huomioitiin useita muita uneen vaikuttavia tekijöitä mukaan lukien syömiskäyttäytyminen.

— Tulosten perusteella napostelu ja tunnesyöminen olivat yhteydessä siihen, että naisten yöunen pituus oli lyhyempi ja he kokivat itsensä väsyneeksi päiväsaikaan, kertoo Lankila.

Yhteys unen ja syömiskäyttäytymisen välillä on luultavimmin kaksisuuntainen, joten huono uni voi aiheuttaa epäterveellisempää syömiskäyttäytymistä, ja toisin päin.

Riittämätön ja huonolaatuinen uni on yhteydessä suoraan tai välillisesti muun muassa tyypin II diabetekseen, ylipainoon, masennukseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Peliongelmat lisääntyneet

Ti, 27/02/2024 - 12:13

Rahapelaaminen kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla on lisääntynyt, ilmenee THL:n Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen ennakkotuloksista. 

Vuonna 2023 kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia vastaajista, mikä väestötasolla tarkoittaa noin 151 000 henkilöä. Vakavuudeltaan eritasoiset peliongelmat ovat selvästi yleisempiä miehillä kuin naisilla. Miehillä ongelmapelaaminen on lisääntynyt edellisestä tutkimuksesta, naisilla puolestaan rahapelaaminen alhaisen riskin tasolla on yleistynyt.

Suomalaisista 70 prosenttia on pelannut rahapelejä 12 viime kuukauden aikana. Vastaava luku vuonna 2019 oli 78 prosenttia. Rahapelaajien kokonaismäärä on siis pienentynyt.

- Vaikka rahapelaaminen on vähentynyt, osoittavat ennakkotulokset selkeästi, että vakavammat ongelmat ovat lisääntyneet, sanoo tutkimuspäällikkö Anne Salonen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu rahapelijärjestelmän uudistus, jossa yksinoikeusjärjestelmästä siirrytään lisenssijärjestelmään.

- Nyt tarvitaan entistä vahvempia toimia, joilla saadaan vakavuudeltaan erilaiset rahapeliongelmat vähenemään. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi rajoittaa rahapelien markkinointia ja asettaa pelaajille pakollisia kattavia kulutusrajoja, toteaa tutkija Tanja Grönroos.

Liikunta suojaa kaatumisilta

Ma, 26/02/2024 - 09:48

Liikuntaa harrastavat seitsemänkymppiset naiset kaatuvat ikätovereitaan harvemmin, tuore tutkimus vahvistaa. Havainto koskee naisia, jotka liikkuvat suositusten mukaisesti eli ainakin 150 minuuttia viikossa.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja niiden perusteella yli 150 minuuttia viikossa liikuntaa harrastavat olivat kaatuneet edeltävän vuoden aikana kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka liikkuivat alle 150 minuuttia viikossa. Yhteys koski myös kaatumisia, jotka johtivat loukkaantumiseen.

Reipas kävely sekä kaikki fyysisesti kohtalaisen tai hyvin raskas liikunta liittyivät pienempään kaatumisriskiin.

Tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan tärkeydestä kaatumisten ehkäisyssä. Tässä aineistossa hyödyt nähtiin vasta, kun osallistujat liikkuivat suositusten mukaisesti, mutta aiempien tutkimusten perusteella myös vähäisempi liikunta on hyväksi iäkkäiden terveydelle.

Tutkimukseen osallistui 7 100 naista, jotka arvioivat liikuntamääriään 65–70-vuotiaana sekä 68–73-vuotiaana.

Kaatumisten ehkäisylle on tarvetta, sillä 65 vuotta täyttäneistä 30–40 prosenttia kaatuu ainakin kerran vuodessa ja 80 vuotta täyttäneistä ja laitoshoidossa asuvista joka toinen. Noin puolet kaatuilijoista saa jonkinlaisen vamman. Joka kymmenes kaatuminen aiheuttaa lonkkamurtuman tai jonkin muun vakavan vamman.