Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 19 min sitten

Suuret D-vitamiiniannokset eivät todennäköisesti vahvista luustoa

Pe, 13/09/2019 - 10:11

D-vitamiinin on ajateltu olevan kalsiumin ohella edellytys luuston terveydelle ja vahvuudelle, mutta viimeaikaiset tutkimustulokset ovat kyseenalaistaneet käsityksen. Samaan suuntaan viittaavat myös tuoreet kanadalaistulokset, joiden perusteella hyvinkään suuret D-vitamiiniannokset eivät vahvistaneet luustoa kolmen vuoden päivittäisessä käytössä.

Tulokset julkaistiin arvostetussa JAMA-lehdessä, ja ne perustuvat 311 terveen 55–70-vuotiaan seurantatietoihin. Osana tutkimusta osallistujat saivat joko 400 IU:n, 4 000 IU:n tai 10 000 IU:n D3-vitamiiniannoksen päivittäin kolmen vuoden ajan. Käytetyt annokset ovat mikrogrammoiksi muutettuna 10, 100 ja 250 mikrogrammaa. Tutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli D-vitamiinin huomattava vajaus.

Luumittausten perusteella kaikki annoskoot suurensivat veren D-vitamiinipitoisuutta, mutta 4 000:n ja 10 000:n IU:n annokset eivät parantaneet luiden tiheyttä eivätkä lisänneet luiden vahvuutta verrattuna 400 IU:n annokseen, tutkijat kirjoittavat.

Tulokset viittasivat päinvastoin jopa siihen, että suuria annoksia saaneiden luutiheys väheni aavistuksen enemmän kuin pienimmän annoksen saaneiden. Tältä osin tuloksia kannattaa kuitenkin tulkita varoen.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena siitä, että suuret D-vitamiiniannokset ovat todennäköisesti tehottomia luiden haurastumisen ehkäisyssä eikä niitä siksi kannattaisi tähän tarkoitukseen syödä. On kuitenkin mahdollista, että tulokset olisivat toisenlaisia potilailla, joilla on selvä D-vitamiinin vajaus tai jo todettu osteoporoosi eli luukato. Tulokset eivät myöskään sulje pois D-vitamiinin muita mahdollisia terveysvaikutuksia.

Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä saada D-vitamiinia päivittäin ainakin 10 mikrogrammaa ja yli 75-vuotiaiden 20 mikrogrammaa. Myös lapsille suositellaan D-vitamiinilisiä.

Psykoottista masennusta potevan lääkitystä kannattaisi jatkaa pitempään

Ti, 10/09/2019 - 09:54

Psykoottinen masennus on vakava masennustila, johon liittyy harhaluuloja ja aistiharhoja. Sitä hoidetaan muun muassa masennus- ja psykoosilääkityksellä, mutta usein psykoosilääkitys lopetetaan akuuttien oireiden mentyä ohi. Tuoreen tutkimuksen perusteella lääkitystä olisi kuitenkin hyvä jatkaa, jotta oireet eivät uusiutuisi.

Tutkimukseen osallistui 126 psykoottiseen masennukseen sairastunutta, joita hoidettiin 12 viikon ajan olantsapiini-psykoosilääkkeellä sekä sertraliini-masennuslääkkeellä. Tämän jälkeen potilaat satunnaistettiin joko jatkamaan olantsapiinilla tai vaihtamaan lumevalmisteeseen. Kaikki osallistujat jatkoivat sertraliinilääkityksellä koko 36-viikkoisen seurannan ajan.

Osallistujien oireet olivat helpottaneet alkuperäisen hoidon ansiosta, mutta osalla ne palasivat myöhemmin. Psykoottisten oireiden uusiutuminen oli kuitenkin harvinaisempaa olantsapiinilääkityksellä jatkaneilla. Heistä joka viidennen oireet uusiutuivat, kun lumevalmistetta saaneista joka toinen sairastui uudelleen.

Tutkijoiden havainnot viittaavat psykoosilääkityksen jatkamisen voivan ehkäistä monien potilaiden psykoosioireiden uusiutumista. Käytännössä lääkitystä pitäisi jatkaa kolmella potilaalla, jotta yhden oireet eivät uusiutuisi, tutkijat laskivat. Olantsapiinilääkitys ei ole vailla haittavaikutuksia, joten lääkityksen kestoa pohtiessa pitäisi huomioida potilaan muu terveydentila. Tässä tutkimuksessa lääkityksellä jatkaneiden paino nousi ja vyötärön ympärys kasvoi enemmän kuin verrokkien.

Psykoottinen masennus tarkoittaa vakavaa masennustilaa, johon liittyy psykoottisia oireita. Potilas voi esimerkiksi olla vakuuttunut tehneensä vakavan rikoksen tai aiheuttaneensa jonkin tulevan katastrofin. Suomessa sitä hoidetaan ensisijaisesti sähköhoidolla, mutta myös lääkkeillä.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Kaikki liikunta pidentää elinikää

To, 05/09/2019 - 10:34

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus antavat lisää elinvuosia riippumatta siitä, miten paljon liikuntaa harrastaa. Tuoreen katsaustutkimuksen perusteella hyödyt toki kasvavat, kun liikkuu enemmän, mutta jo varsin vähäinen aktiivisuus on parempaa kuin passiivisuus.

Liikunnan terveyshyödyt on tiedetty tätäkin ennen, mutta nyt julkaistut tulokset vahvistavat näyttöä entisestään ja vihjaavat vaikutusten olevan todennäköisesti suurempia kuin on ajateltu. Tulokset perustuvat kahdeksan aikaisemman tutkimuksen ja 36 000 keskimäärin 63-vuotiaan tietoihin.

Analyysiin kelpuutettiin vain laadukkaita tutkimuksia, joissa osallistujien fyysistä aktiivisuutta oli mitattu askelmittareilla. Näin tulokset ovat luotettavampia kuin tutkimuksissa, joissa osallistujat itse arvioivat aktiivisuuttaan.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien aktiivisuudesta ja kuusivuotisen seurannan aikana sattuneista kuolemantapauksista, he havaitsivat kuolleisuuden tasaisesti pienenevän mitä enemmän henkilö liikkui. Vastaavasti suuren osan päivästä paikallaan pysyttelevien kuolleisuus oli muita suurempaa. Riskit alkoivat näkyä, kun fyysisesti passiivista aikaa oli yli kymmenen tuntia päivässä.

Verrattuna vähiten liikkuviin vain hieman enemmän liikkuvien riski menehtyä seurannan aikana oli lähes puolet pienempi ja eniten liikkuvien riski jopa 70 prosenttia pienempi. Yli kymmenen tuntia päivästä fyysisesti passiivisesti viettävät puolestaan menehtyivät noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin aktiivisimmat.

Tulokset viittaavat siihen, että liikunnan hyötyjä voi saada, vaikka ei kykenisi liikkumaan liikuntasuositusten vaatimia määriä. Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä

Syöpä syrjäyttänyt sydäntaudit yleisimpänä kuolemansyynä varakkaissa maissa

To, 05/09/2019 - 10:14

Lancet-lehden julkaisemat tulokset osoittavat syöpäkuolemien olevan varakkaissa maissa nykyään kaksi kertaa yleisempiä kuin sydän- ja verisuonitautien aiheuttamat. Tämä todennäköisesti johtuu paitsi tehokkaasta ehkäisystä myös sydänsairauksien hoidon parantumisesta.

Varakkaissa maissa kuolemista 23 prosenttia johtuu sydän- ja verisuonitaudeista, kun keskituloisissa ja köyhissä maissa niiden osuus on 41–43 prosenttia kuolemista. Tämä havaittiin, vaikka köyhissä maissa sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat harvinaisempia, mikä viittaa ilmiön johtuvan terveydenhuollon ja hoidon eroista.

Syöpäkuolemat selittivät peräti 55 prosenttia kuolemista varakkaissa maissa, 30 prosenttia keskituloisissa ja 15 prosenttia köyhissä maissa.

Havainnot viittaavat siihen, että sydän- ja verisuonitautien ehkäisy ja hoito ovat varakkaissa maissa hyvällä mallilla. Huomio kannattaisi jatkossa suunnata entistä enemmän syöpätauteihin.

Jos sydän- ja verisuonitautien hoito saataisiin samalle tasolle myös pienempituloisissa maissa, myös niissä syövän osuus kuolemista tulisi todennäköisesti suurentumaan.

Tulokset perustuvat 163 000:n 35–70-vuotiaan keskimäärin 9,5-vuotiseen seurantaan. Tutkimus kattoi 21 maata.

Varakkaat maat olivat Kanada, Saudi-Arabia, Ruotsi ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja keskituloiset maat Argentiina, Brasilia, Chile, Kiina, Kolumbia, Malesia, Palestiina, Filippiinit, Puola, Turkki ja Etelä-Afrikka. Köyhien maiden ryhmän muodostivat Bangladesh, Intia, Pakistan, Tansania ja Zimbabwe.

Keliakiaviikko näkyy apteekeissa

Ti, 03/09/2019 - 16:34

Suomessa noin 40 000 ihmistä tietää sairastavansa keliakiaa, mutta valtaosa eli noin 70 000 ihmistä on vielä ilman diagnoosia.

- Keliakia on edelleen alidiagnosoitu sairaus maassamme, vaikka tauti osataan tunnistaa yhä paremmin. Keliakiadiagnoosit ovat lisääntyneet, mutta niin on myös taudin todellinen esiintyvyys, sanoo professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.

Keliakia on elinikäinen sairaus, jonka ainoa hoito on tarkka gluteeniton ruokavalio. Keliakiaan voi sairastua minkä ikäisenä tahansa ja sen oireet ovat hyvin monenlaisia.

- Oireita ovat vatsavaivat, aftat, nivelkivut tai -turvotus, osteoporoosi, kutiseva ja rakkulainen ihottuma, koholla olevat maksa-arvot, hampaiden kiillevauriot, laihtuminen, anemia, masennusoireet, kuukautishäiriöt, hermosto-oireet, hedelmättömyys, viivästynyt murrosikä ja kasvuhäiriöt lapsilla, Kaukinen luettelee.

Lisäksi keliakia voi olla lähes tai täysin oireeton. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa lisäsairauksia, kuten osteoporoosia, hedelmättömyyttä ja pahanlaatuisia kasvaimia.

- Tämän vuoden keliakiaviikon ”Oivalla oireet, kesytä keliakia!” -kampanjalla haluamme lisätä ihmisten tietoisuutta keliakiasta, jotta tietämättään keliakiaa sairastavat osaisivat hakeutua tutkimuksin ja saisivat diagnoosin, kertoo ravitsemusterapeutti Sanna Arnala Keliakialiitosta.

Keliakiadiagnoosin voi nykyisin saada selvissä tapauksissa pelkän verinäytteen perusteella. Tarvittaessa otetaan koepala ohutsuolesta tai ihokeliakiaa epäiltäessä iholta.

Keliakiaa sairastavien lähisukulaisilla eli keliaakikon vanhemmilla, sisaruksilla ja lapsilla on 5–10 prosenttia suurempi riski sairastua keliakiaan kuin muilla ihmisillä. Riski on tavallista suurempi myös henkilöillä, jotka sairastavat jotain muuta autoimmuunisairautta, kuten tyypin 1 diabetesta tai Sjögrenin oireyhtymää.

Apteekeista lisää tietoa

Paikalliset keliakiayhdistykset järjestävät keliakiaviikon aikana yli 80 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Valtaosa tapahtumista järjestetään apteekeissa, joissa on tarjolla tietoa keliakiasta, sen oireista ja diagnosoinnista. Keliakiaviikko näkyy vahvasti myös Keliakialiiton ja keliakiayhdistysten sosiaalisen median kanavissa. Lisätietoa tapahtumista löytyy Keliakialiiton ja keliakiayhdistysten verkkosivuilta ja Facebook-sivuilta.

Osallistu Terveydeksi! -lehden lukijatutkimukseen

Ma, 02/09/2019 - 10:27

Meille on tärkeää tietää, mitä lukijamme Terveydeksi! -lehdeltä toivovat. Toteutamme nyt lukijatutkimusta, jotta pystyisimme kehittämään lehteä entistä paremmaksi.

Tutkimus käsittelee lehden tunnettuutta, lukutottumuksia ja mielipiteitä lehdestä. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi lehden kehittämisessä.

Osallistu lukijatutkimukseemme osoitteessa iro.fi/terveydeksi.

Osallistuneiden kesken arvomme APTEEKKI-repun täynnä sarjan tuotteita. Voit antaa yhteystietosi arvontaa varten kyselyn päätteeksi.

Tutkimuksen toteuttaa Apteekkariliiton viestintäyhtiö PharmaPress Oy:n toimeksiannosta IROResearch Oy. Terveydeksi! -lehti on Apteekkariliiton jäsenapteekkien asiakaslehti.

Lisätietoja tutkimuksesta saa Sylva Vahteralta IROResearchistä sylva.vahtera@iro.fi.

Osallistu ja vaikuta, miltä tulevaisuuden Terveydeksi! -lehti näyttää!

Ilmansaasteet voivat lisätä myös keuhkolaajentumia

Ke, 28/08/2019 - 14:45

Ilmansaasteiden tiedetään altistavan sydänoireille ja vaikeuttavan muun muassa astmaatikkojen elämää, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan ne voivat edistää myös keuhkolaajentuman eli emfyseeman kehittymistä. Varsinkin hengitysilman otsoni näyttäisi olevan vahingollista keuhkoille, JAMA-lehden julkaisemat tulokset osoittavat.

Tulokset perustuvat yli 7 000 aikuisen kymmenvuotisiin seurantatietoihin kuudesta eri yhdysvaltalaiskaupungista.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien keuhkotutkimuksista ja asuinalueiden ilmansaastepitoisuuksista, he havaitsivat keuhkolaajentuman riskin suurentuneeksi osallistujilla, joiden hengitysilmassa oli runsaasti PM2,5-pienhiukkasia, otsonia, mustaa hiiltä tai typpidioksidia.

Selkein yhteys oli otsonin kohdalla. Tutkijat arvioivat suurten otsonipitoisuuksien aiheuttavan jopa tupakointiin verrattavia haittoja keuhkoille etenkin, jos altistus jatkuu vuosikymmeniä.

Hengitysilman otsoni muodostuu auringonvalon vaikutuksesta lähinnä liikenteen ja teollisuuden päästöistä. Otsoni muun muassa ärsyttää silmiä ja kurkkua ja aiheuttaa hengitysoireita, joten nyt havaitut keuhkovaikutukset ovat uskottavia. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä. Suomeen suuri osa otsonista kulkeutuu Keski-Euroopasta.

Keuhkolaajentumassa potilaan keuhkorakkuloiden seinämät vaurioituvat, mikä vaikeuttaa hengittämistä. Sen suurin aiheuttaja on tupakointi. Keuhkolaajentuma liittyy usein krooniseen keuhkoputken tulehdukseen ja keuhkoahtaumatautiin.

Tutkimus ilmestyi JAMA -lehdessä.

Influenssarokotteiden jakelu alkaa tavanomaista myöhemmin

To, 22/08/2019 - 11:36

Pistettävät influenssarokotteet jaetaan sairaala-apteekeille ja lääkekeskuksille useissa pienissä erissä lokakuun puolivälistä alkaen. Nenäsumuterokotteiden jakelu alkaa samoihin aikoihin. Laajamittaisia joukkorokotuspäiviä ei THL:n mukaan kannata järjestää ennen kuin marraskuun lopulla.

Influenssarokotteiden valmistuksessa käytettävät viruskannat valitaan vuosittain Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen perusteella. Viime kauden aikana esiintyi useita erilaisia viruskantoja. WHO lykkäsi suosituksen antamista, jotta se voisi paremmin arvioida, mitkä eri viruskannat todennäköisesti aiheuttavat tulevan talven epidemian.

Suosituksen viivästymisen vuoksi influenssarokotteet valmistuvat tänä vuonna tavanomaista myöhemmin. Tämä vaikuttaa rokotusten aloitukseen kaikissa maissa, jotka toteuttavat influenssarokotuksia syksyn 2019 aikana.

THL on hankkinut kansallista rokotusohjelmaa varten pistettävää VaxigripTetra-influenssarokotetta 1,7 miljoonaa annosta ja 2–6-vuotiaille tarkoitettua Fluenz Tetra -nenäsumuterokotetta 116 000 annosta.

Kattava tutkimus HPV-rokotteen tehosta – hyödyt ulottuvat kumpaankin sukupuoleen

Ke, 21/08/2019 - 15:33

Tyttöjen HPV-rokotukset ovat uuden tutkimuksen valossa olleet suuri menestys ympäri maailmaa. Suomessa HPV-rokotusohjelma aloitettiin marraskuussa 2013.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan 65 aikaisemman tutkimuksen aineistot, jotka kattoivat yli 60 miljoonan ihmisen terveystiedot.

Analyysin perusteella HPV-rokotukset ovat vähentäneet 13–19-vuotiaiden tyttöjen ja 20–24-vuotiaiden naisten HPV-tartuntoja sekä varsinaisia kohdunkaulan kasvaimia, joita HPV-tartunnat aiheuttavat. Rokotusten käyttöönoton jälkeen myös sukupuolielinten ja peräaukon syylät ovat vähentyneet 15–19-vuotiaiden sekä 20–24-vuotiaiden ikäryhmissä kummallakin sukupuolella.

Suomessa rokote tarjotaan kouluissa kaikille 11–12-vuotiaille tytöille. Se ehkäisee HPV-virustartuntaa ja tartunnan aiheuttamia kohdunkaulan syövän esiasteita. Rokotusohjelmassa tarjottava Cervarix-rokote ehkäisee jopa 95 prosenttia HPV-tyyppien 16 ja 18 aiheuttamista kohdunkaulan syövän vaikeista esiasteista ja 65 prosenttia kohdunkaulan syövän keskivaikeista ja vakavista esiasteista.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.

Klamydiarokotteesta lupaavia alustavia tuloksia

To, 15/08/2019 - 14:08

Tutkijat ovat saaneet lupaavia tuloksia ensimmäisestä ihmisillä tehdystä klamydiarokotetutkimuksesta. Tulosten perusteella rokote on turvallinen ja tuottaa vasta-aineita klamydiaa aiheuttavaa bakteeria vastaan. Klamydia on yleisin sukupuolitauti maailmanlaajuisesti, joten sen ehkäisyyn olisi suuri tarve.

Lancet Infectious Diseases -lehden julkaisemassa tutkimuksessa 35 tervettä 19–45-vuotiasta naista sai joko rokotetta tai lumevalmistetta kolmena eri pistoksena. Lisäksi osallistujat saivat rokotetta tai lumeainetta nenäsumutteena.

Kaikkien rokoteryhmäläisten kehoissa havaittiin viitteitä klamydialta suojaavasta immuunivasteesta, tulokset osoittivat. Rokote oli myös turvallinen ja haittavaikutukset rajoittuivat paikalliseen ihoärsytykseen pistoskohdassa.

Havainnot ovat hyvin alustavia ja vielä on paljon tutkittavaa ennen kuin rokotteen voi varmuudella sanoa suojaavan klamydiatartunnalta. Tartunnan saa vuosittain noin 130 miljoonaa ihmistä, joten tarvetta rokotteelle olisi.

Suomessa todetaan vuosittain noin 15 000 klamydiatartuntaa. Suurin osa tartunnoista todetaan 15–29-vuotiailla, ja joka kolmas tartunnan saaneista on alle 20-vuotias. Klamydia tarttuu seksissä, yhdynnässä ja myös suuseksissä. Se on usein oireeton, mutta voi silti aiheuttaa jälkitauteja ja esimerkiksi sisäsynnytintulehduksen. Oireettomuuden vuoksi moni voi levittää tautia tietämättään. Paras tapa suojautua klamydialta on käyttää kondomia tilapäisissä suhteissa.

Rintasyöpälääke letrotsoli uhkaa loppua

Ke, 14/08/2019 - 15:00

Letrotsolin tukkuvarastot ovat huvenneet oletettua nopeammin, eivätkä apteekit saa uusia lääke-eriä normaaliin tapaan.

Fimea on pyytänyt letrotsoli-valmisteiden saatavuudesta vastaavia myyntiluvanhaltijoita selvittämään, voisivatko ne tuoda lääkkeestä markkinoille pikaisesti poikkeuseriä.

Letrotsolia käytetään muun muassa varhaisvaiheen hormoniriippuvaisen rintasyövän liitännäishoitona sekä pitkälle edenneen, usein etäpesäkkeisen rintasyövän hoitoon. Lääkitystä saatetaan jatkaa liitännäishoitona useita vuosia leikkaus- ja sädehoidon jälkeen.

HYKS Syöpäkeskuksen ylilääkärin Johanna Mattsonin mukaan letrotsolivalmisteissa ei ole keskinäistä vaihtokieltoa, joten puuttuva valmiste voidaan vaihtaa mihin tahansa saatavilla olevaan.

– Jos joudutaan niin huonoon tilanteeseen, että kaikki letrotsolivalmisteet loppuvat, niin lääke voidaan ainakin väliaikaisesti vaihtaa anastrotsoliin ja eksemestaaniin ihan lennosta. Haitoissa voi olla piirun verrran eroavaisuusksia, mutta lääkeryhmän haitat ovat hyvin samakaltaisia, sanoo Mattson.

Anastrotsoli ja eksemestaani ovat aromitaasin estäjiä, kuten letrotsolikin.

– Anastrotsoli on samantyyppinen inhibiittori kuin letrotsoli, mutta sitä ei ole viime vuosina käytetty yhtä paljon, koska joidenkin kokeiden mukaan se ei laske hormonitasoa ihan yhtä matalalle.

Muutokset arvioidaan yksilöllisesti

Mattsonin mukaan letrotsoliin kannattaa palata, kun sitä on saatavilla, varsinkin jos haitoissa on ollut eroa.

Letrotsolia käyttää Suomessa tuhansia naisia, joista valtaosa saa lääkettä liitännäishoitoon.

Fimea on tiedottanut saatavuushäiriöstä syöpähoidoista vastaavia terveydenhuollon yksiköitä. Jos häiriö johtaa potilaan lääkehoidon muutoksiin, hoitavan lääkärin on arvioitava ne yksilöllisesti.

Yleispäteviä ohjeita ei voida antaa. Potilaita neuvotaan ottamaan tarvittaessa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai syövän hoidosta vastaavaan yksikköön.

Letrotsolivalmisteita

Letrozol Accord 2,5 mg (Accord Healthcare Oy)
Letrolan 2,5 mg (Avansor Pharma Oy)
Femar 2,5 mg (Novartis Finland Oy)
Letrozol Ratiopharm 2,5 g (Ratiopharm Oy)
Letrozole Sandoz 2,5 mg (Sandoz A/S)
Letrozol Stada 2,5 mg (STADA Nordic ApS, Suomi)
Letrozol Accord 2,5 mg (Accord Healthcare Oy)
Letrolan 2,5 mg (Avansor Pharma Oy)
Femar 2,5 mg (Novartis Finland Oy)
Letrozol Ratiopharm 2,5 g (Ratiopharm Oy)
Letrozole Sandoz 2,5 mg (Sandoz A/S)
Letrozol Stada 2,5 mg (STADA Nordic ApS, Suomi)

Gluteeni lisää lapsen riskiä sairastua keliakiaan

Ke, 14/08/2019 - 10:08

Arvostetussa JAMA-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat osittain suomalaisaineistoon, ja siinä 6 600 keliakialle geneettisesti altista lasta seurattiin viiden vuoden ajan. Lasten ruokavalioita selvitettiin toistuvasti seurannan aikana.

Tulosten perusteella lapset sairastuivat keliakiaan tai heillä todettiin keliakiaan viittaavaa autoimmuniteettia sitä todennäköisemmin mitä enemmän heidän ruokavaliossaan oli gluteenia.

Käytännössä riskit suurenivat jo muutaman gramman päiväannoksen jälkeen, mikä tarkoittaa esimerkiksi yhtä vehnäleipäviipaletta tai 150 gramman pasta-annosta.

Gluteenin ja keliakian yhteys oli selvä, mutta gluteenin saanti ei yksistään riitä selittämään kaikkia lasten sairastumisia.

Keliakia on esimerkiksi yleisempi Suomessa kuin Italiassa, vaikka italialaislasten ruokavaliossa on huomattavasti enemmän gluteenia. Tämä viittaa siihen, että gluteenialtistuksen ja geneettisen alttiuden lisäksi tarvitaan jokin ulkoinen tekijä, joka laukaisee sairastumisen. Esimerkiksi jotkin virusinfektiot saattavat olla tällaisia.

Gluteeni on viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine, jota on erityisesti vehnässä, mutta myös rukiissa, ohrassa ja jonkin verran myös kaurassa. Keliakia on elinikäinen tauti, jossa gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius taudille. Osalla potilaista on myös iho-oireita.

Keliakiaa sairastaa 1 % lapsista, 2 % aikuisista ja lähes 3 % ikääntyneistä. Keliakian ainoa hoito on gluteenin välttäminen.

Vuosia kestävä beetasalpaajakuuri ei välttämättä hyödytä sydäninfarktipotilasta

To, 08/08/2019 - 14:05

Sydäninfarktipotilaita hoidetaan beetasalpaajalääkkeillä, koska ne vähentävät sydämen kuormitusta ja parantavat potilaiden ennustetta, mutta lääkityksiä ei todennäköisesti kannattaisi jatkaa vuosikausia. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella hyötyjä ei juurikaan näy enää kolmen vuoden kuluttua infarktista.

Yhdysvaltalaisten havainnot perustuvat lähes 7 000 yli 65-vuotiaan sydäninfarktipotilaan seurantaan. Potilaista 72 prosenttia käytti beetasalpaajia vielä kolme vuotta sairastumisestaan.

Tulosten perusteella noin puolet potilaista sairastui sydänoireisiin viiden vuoden seurannan aikana riippumatta siitä, olivatko he kolmen vuoden kohdalla beetasalpaajalääkityksellä vai eivät. Eroja ei ollut uusissa sydäninfarkteissa, kuolleisuudessa, aivoinfarkteissa eikä sydämen vajaatoiminnoissa. Tulokset olivat samat myös riippumatta siitä, miten hyvin potilaat noudattivat lääkityksiään ja miten paljon beetasalpaajia he saivat.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin.

Tutkimus julkaistiin Circulation: Cardiovascular Quality and Outcomes -lehdessä.

Alkoholin käytön lopettaminen parantaa psyykkistä hyvinvointia

Ke, 31/07/2019 - 10:37

Alkoholin käytön lopettaminen voisi parantaa monien elämänlaatua ja psyykkistä hyvinvointia, tuore tutkimus osoittaa. Eritoten tämä havaittiin naisilla, jotka olivat alkoholin kohtuukäyttäjiä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin CMAJ-lehdessä, ja ne perustuvat yli 10 000 keskimäärin 49-vuotiaan hongkongilaismiehen ja -naisen seurantatietoihin kahden vuoden ajalta. Miehistä 64 prosenttia ja naisista 88 prosenttia oli raittiita.

Osallistujat täyttivät fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia koskevan kyselyn tutkimuksen alussa sekä sen lopussa. Heiltä kyseltiin muun muassa mielialasta, vireydestä, tunne-elämästä ja sosiaalisesta toimintakyvystä.

Vastaukset yhdistettiin tietoihin osallistujien alkoholin käytöstä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Psyykkisen hyvinvoinnin havaittiin parantuneen eniten naisilla, jotka olivat kohtuullisia alkoholin käytössä, mutta lopettivat juomisen kokonaan seurannan aikana.

Tulokset vahvistaakseen tutkijat tekivät samanlaisen vertailun käyttäen yhdysvaltalaista 30 000 osallistujan tutkimusta. Vertailu tuotti samanlaisen tuloksen. Yhteys psyykkisen hyvinvoinnin ja alkoholinkäytön välillä oli havaittavissa senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien sosiaalinen ja taloudellinen asema, painoindeksi, tupakointi ja muita taustamuuttujia.

Alkoholin käytön lopettaminen voi parantaa psyykkistä hyvinvointia monellakin tapaa, mutta on myös mahdollista, että se kuvastaa laajemmin elämän muutoksia, jotka yhdessä lisäävät hyvinvointia. Tämän vuoksi tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti, mutta on sen jälkeen vähentynyt lähes viidenneksellä. Alkoholin riskikäyttö ja humalajuominen ovat silti edelleen merkittäviä terveysongelmia Suomessa. Yli puoli miljoonan suomalaisen kohdalla juominen ylittää riskirajat, mikä naisilla tarkoittaa 7 annosta tai enemmän ja miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.

Uraatti mahdollisesti eteisvärinän riskitekijä

Ma, 29/07/2019 - 11:00

Eteisvärinä-rytmihäiriö näyttäisi kehittyvän herkemmin potilaille, joiden veren uraattipitoisuus on suuri. Myös uraattipitoisuuden suurentuminen vuosien varrella suurentaa sairastumisriskiä, tuore kiinalaistutkimus osoittaa. Uraatti eli virtahappo on keskeinen kihdin aiheuttaja.

Uraatti on yhdistetty eteisvärinään aiemminkin, mutta tutkimukset ovat olleet menetelmällisesti ongelmallisia. Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 120 000 henkilön seitsenvuotisiin seurantatietoihin ja toistuviin uraattimittauksiin, mikä tekee tuloksista uskottavia.

Aineiston perusteella eteisvärinä kehittyi noin kaksi kertaa todennäköisemmin osallistujille, joiden veren uraattipitoisuus oli suurin. Riski oli vielä suurempi, jos uraattipitoisuuden lisäksi myös tulehdusmerkkiaineena käytetyn CRP-proteiinin tasot olivat koholla. Yhteydet havaittiin verrattuna potilaisiin, joiden uraattitasot olivat alhaisimmat.

Uraatti voi edistää tulehdusta ja se on yhdistetty myös haitallisiin verisuoni- ja valtimomuutoksiin, jotka saattavat selittää nyt havaittuja eteisvärinäyhteyksiä. Tämän aineiston avulla mekanismia ei kuitenkaan voitu selvittää.

Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, uraattipitoisuutta voidaan mahdollisesti käyttää eteisvärinäriskin määrittämisessä. On myös mahdollista, että uraattipitoisuuden pienentäminen lääkkeillä voisi pienentää eteisvärinäriskiä, mutta myös tämä pitää selvittää lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Hiljaiset sydäninfarktit yleisiä diabeetikoilla – altistavat varsinaisille infarkteille

To, 18/07/2019 - 09:47

Mahdollisesti jopa viidennes diabeetikoista voi sairastaa vähäoireisen sydäninfarktin tietämättään. Nämä niin sanotut hiljaiset sydäninfarktit voivat kuitenkin altistaa varsinaisille ja myös kohtalokkaille sydäninfarkteille, tuore tutkimus osoittaa.

Diabetes Care -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 120 oireettoman diabetespotilaan sydämen magneettikuvauksiin. Potilaista 50 sairasti tyypin 1 diabetesta ja munuaisten vajaatoimintaa ja olivat siksi suurentuneessa sydänoireiden vaarassa. Loput 70 sairastivat ainoastaan tyypin 2 diabetesta ja heidän sydänriskinsä arvioitiin keskimääräiseksi.

Magneettikuvausten perusteella viidennes potilaista oli sairastanut hiljaisen sydäninfarktin jossain vaiheessa elämäänsä, ja he myös sairastuivat sydäninfarktiin ja menehtyivät sellaiseen noin kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin potilaat, joiden sydämissä ei ollut merkkejä infarkteista.

Riskit olivat yllättävän samanlaisia kummassakin potilasryhmässä. Hiljaisen infarktin saaneista 44 prosenttia sairastui tai menehtyi sydäninfarktiin viiden vuoden seurannan aikana, kun muista potilaista sairastui tai menehtyi vain 7–8 prosenttia.

Havainnot olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, mutta ne viittaavat hiljaisten infarktien olevan yleisiä diabeetikoilla. Hiljaisten infarktien tunnistaminen voisikin auttaa tunnistamaan potilaat, jotka ovat suurimmassa sydäninfarktien vaarassa.

Sydäninfarkti on äkillisen hapenpuutteen aiheuttama vaurio sydänlihaksessa. Yleensä se aiheuttaa kovaa ja jatkuvaa puristavaa kipua, joka tuntuu rintalastan takana ja voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin, ylävatsalle ja jopa selkään. Hiljainen, vähäoireinen infarkti voi puolestaan muistuttaa närästystä ja aiheuttaa esimerkiksi pahoinvointia, heikotusta tai hikisyyttä. Varsinkin vanhuksilla, diabetesta tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla ja muistihäiriöisillä kipu saattaa kokonaan puuttua.

Uutta tietoa dementtiariskin lisääntymisestä

Ti, 16/07/2019 - 11:33

Antikolinergisiä lääkkeitä käyttävät näyttäisivät sairastuvan dementiaan muita todennäköisemmin, suuri brittitutkimus osoittaa. Riski liittyy antikolinergisiin masennus-, Parkinson-, psykoosi-, epilepsia- ja virtsankarkailulääkkeisiin.

Antikolinergiset lääkkeet vaikuttavat estämällä hermoston välittäjäaineen asetyylikoliinin vaikutusta. Niiden tiedetään aiheuttavan lyhytaikaista sekavuutta ja muistin heikkenemistä iäkkäillä, mutta näyttö pitkäaikaisemmista dementiavaikutuksista on ollut epävarmaa ja perustunut pieniin tutkimuksiin.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 59 000 dementiapotilaan ja 225 000 terveen vertailuun. Potilaat olivat keskimäärin 82-vuotiaita.

Tulosten mukaan riski sairastua dementiaan suureni tasaisesti mitä enemmän potilas oli altistunut antikolinergisille lääkkeille. Selkein yhteys oli potilailla, jotka dementiadiagnoosia edeltävien 1–11 vuoden aikana olivat käyttäneet antikolinergisiä lääkkeitä vähintään yli tuhatta päiväannosta vastaavan määrän eli esimerkiksi kolmen vuoden ajan päivittäin.

Yhteys näkyi myös analyyseissa, joissa tarkasteltiin 3–13 vuotta ja 5–20 vuotta ennen dementiadiagnoosia otettuja lääkityksiä. Yhteys koski varsinkin verisuoniperäisiä dementioita ja alle 80-vuotiaana todettuja sairastumisia.

Tutkijat huomauttavat, etteivät tutkimuksen luonteen vuoksi pysty varmuudella sanomaan, että dementiariskin taustalla on vain ja ainoastaan antikolinergiset lääkkeet. Jos lääkitykset kuitenkin ovat vastuussa havaitusta dementiariskistä, antikolinergiset lääkitykset voivat olla osallisina jopa 10 prosentissa dementioista. Tutkijoiden mielestä tulokset antavatkin aiheen miettiä vaihtoehtoisia lääkityksiä keski-ikäisille ja iäkkäille potilaille.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Korkea verenpaine myös sydämen sähköisen johtumishäiriön riskitekijä

To, 11/07/2019 - 15:41

Sydämen sähköiseen toimintaan perustuvat rytmihäiriöt voisivat vähentyä huomattavasti, jos väestön verenpainelukemat saataisiin laskemaan. Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella korkea verenpaine saattaa olla mukana melkein 50 prosentissa tapauksista. AV-blokkeja eli eteis-kammiojohtumisen häiriöitä potevat tarvitsevat usein sydäntahdistimen.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 6 000 suomalaispotilaan 25-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 58 potilasta sairastui AV-blokkiin. Sairastumisen riskitekijöitä olivat iäkkyys, miessukupuoli, sydämen vajaatoiminta ja sydäninfarkti.

Lisäksi tutkijat tunnistivat kaksi elintavoilla ehkäistävissä olevaa riskitekijää, korkean verenpaineen ja veren suuren glukoosipitoisuuden. Jokainen 10 mmHg:n nousu potilaan systolisessa verenpaineessa suurensi AV-blokin riskiä 20 prosenttia. Myös veren glukoositasojen nousu suurensi sairastumisriskiä tasaisesti.

Tutkijat arvioivat, että noin puolet AV-blokeista olisi ehkäisty, jos potilaiden verenpaineet olisivat olleet normaalitasolla. Veren glukoosipitoisuuden normalisoituminen olisi puolestaan estänyt noin 10 prosenttia sairastumisista. Tämä arvio perustuu oletukseen siitä, että verenpaineen, glukoositasojen ja AV-blokkien välinen yhteys on syyseurauksellinen.

Suomessa kohonnutta verenpainetta potee puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainetta voi alentaa vähentämällä suolaa, laihduttamalla, lisäämällä liikuntaa, vähentämällä alkoholin käyttöä, lopettamalla tupakoinnin ja syömällä kasviksia ja täysjyvätuotteita. Verenpainelääkityksellä on noin miljoona suomalaista, mutta heistä vain noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network openissa.

C-hepatiitti mahdollisesti Parkinsonin taudin riskitekijä

Ti, 09/07/2019 - 13:44

Parkinsonin tauti näyttäisi kehittyvän todennäköisemmin potilaille, jotka sairastavat hoitamatonta C-hepatiittia. Hepatiitin hoitaminen puolestaan pienentää potilaiden Parkinson-riskiä, tuore tutkimus osoittaa.

Taiwanilaistutkijoiden havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä C-hepatiitti ja Parkinsonin tauti on yhdistetty toisiinsa aiemminkin, mutta C-hepatiittihoitojen vaikutuksia sairastumisriskiin ei ole tutkittu tätä ennen.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 188 000 C-hepatiittipotilaan terveysrekisteritietoihin. Hieman alle 40 000 potilasta oli saanut C-hepatiittiinsa antiviraalista lääkitystä.

Kun tutkijat vertasivat hoidettuja potilaita hoitamattomiin, he havaitsivat hoidettujen sairastuneen Parkinsonin tautiin 25–29 prosenttia harvemmin. Yhteys havaittiin viisi vuotta antiviraalisen lääkityksen jälkeen, ja se voimistui ajan myötä.

Havainto viittaa hoitamattoman C-hepatiitin olevan Parkinsonin taudin riskitekijä, mutta tämän aineiston perusteella yhteys ei ole täysin varma. Aiemmissa tutkimuksissa C-hepatiitin lisäksi myös B-hepatiitti on yhdistetty Parkinson-riskiin, mutta tutkijat eivät vielä osaa selittää, mistä yhteydet johtuvat.

Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.

Hepatiitti C -infektion saa vuosittain noin tuhat suomalaista. C-hepatiitti leviää veriteitse ja aiheuttaa maksatulehdusta, joka kroonisena lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä. Huumeneulojen yhteiskäyttö ja likaiset neulat ovat merkittävin C-hepatiitin leviämisreitti.

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinan, liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muitakin oireita. Sairaus alkaa 50–70 vuoden iässä, ja noin prosentti yli 60-vuotiaista sairastaa Parkinsonin tautia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.

Rotavirusrokotukset todennäköisesti ehkäisevät tyypin 1 diabetesta

Ti, 02/07/2019 - 09:48

Rotavirusrokotukset voivat yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella vähentää myös tyypin 1 diabetesta. Samaan viittaavia tuloksia saatiin hiljattain myös Australiassa.

Rotavirusrokotuksilla ehkäistään rotaviruksen aiheuttamaa ripulia, joka varsinkin kehitysmaissa on merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja. Suomessa rotavirusrokote tuli kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2009.

Yhdysvaltalaisten tulokset perustuvat lähes 1,5 miljoonan lapsen seurantatietoihin vuosilta 2001–2017, ja ne osoittavat rotavirusrokotuksen saaneiden sairastuneen tyypin 1 diabetekseen kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin samanikäisten lasten, joita ei rokotettu. Yhteys havaittiin vain lapsilla, jotka olivat saaneet koko rotavirusrokotesarjan.

Viitteitä rotaviruksen ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksistä on saatu aiemminkin. Eläinkokeissa rotaviruksen on havaittu kiihdyttävän haiman beetasolujen tuhoutumista diabetekselle alttiilla hiirillä sekä johtavan haiman tulehduksiin. Rotaviruksen ja myös enterovirusten on osoitettu liittyvän diabeteksen kehittymiseen lapsilla.

Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa yhdysvaltalaisten havainnot vahvistavat näkemystä, jonka mukaan virusinfektiot ovat osallisena tyypin 1 diabeteksen syntyprosessissa, jossa haiman insuliinia tuottavat solut alkavat tuhoutua. Kaikille infektion saaneille ei kuitenkaan kehity tyypin 1 diabetesta eivätkä kaikki rotavirusrokotteen saaneet säästy sairastumiselta.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä. Yleensä tyypin 1 diabetekseen sairastutaan alle 40-vuotiaana. Suomessa lapsuusiän diabetes on yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.

Tutkimus julkaistiin Scientific Reports lehdessä.