Apteekki.fi syöte

Jopa kolmannes maailman aikuisista harrastaa aivan liian vähän liikuntaa, osoittaa tuore 163 maata kattava selvitys. Liikkumattomuus altistaa heidät muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle ja lukuisille muille sairauksille.

Tulosten perusteella 31 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei liiku virallisten liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään 150 minuuttia kohtalaisen raskasta tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa. Vuonna 2000 vain 23 prosenttia liikkui suosituksia vähemmän.

Kehitys on huonontunut noin puolessa tarkastelluista maista ja etenkin yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi naiset liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin miehet.

Jos suunta jatkuu samanlaisena, WHO:n tavoite fyysisen passiivisuuden vähentämisestä ei tule toteutumaan, tutkijat kirjoittavat. Tämän seurauksena etenkin iäkkäiden sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat tulevat todennäköisesti yleistymään.

Tutkimuksessa analysoitiin 507 kyselytutkimusta 163 maasta. Tulokset julkaistiin Lancet Global Health -lehdessä.

Masennusta potevien 60-vuotiaiden muisti heikkenee nopeammin kuin muiden samanikäisten, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys näyttäisi toimivan myös toiseen suuntaan, sillä muistin heikkeneminen liittyy suurentuneeseen masennusriskiin.

Tutkimukseen osallistui 8 300 kotonaan asuvaa keskimäärin 64-vuotiasta englantilaista, joiden muistia ja mielialaa tarkasteltiin 16 vuoden ajan.

Masennusta potevat pärjäsivät muistitesteissä muita huonommin seurannan alussa. Masennusoireiden pahentuminen liittyi myös muistin nopeampaan heikkenemiseen seurannan kuluessa. Muistin heikkeneminen ennakoi myös masennusoireiden pahentumista.

Samansuuntaisia tuloksia masennuksen ja muistin yhteyksistä on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomessa diagnosoidaan muistisairaus keskimäärin 23 000 henkilöllä vuosittain. Muistisairautta potee yli 150 000 suomalaista, mutta merkittävä osa sairauksista jää toteamatta.

Masennusta sairastaa noin 6 prosenttia väestöstä.

Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua psoriaasiin. Yhteys koskee etenkin potilaita, jotka ovat perimänsä takia valmiiksi alttiita sairastumaan.

Tiedot käyvät ilmi JAMA Network Open -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 480 000 keskimäärin 56-vuotiasta seurattiin 12 vuoden ajan. Seurannan aikana 4 000 osallistujaa sairastui psoriaasiin.

Kun tiedot psoriaasidiagnooseista yhdistettiin tietoihin osallistujien asuinseutujen vuotuisista ilmansaastepitoisuuksista, sairastumisriskin havaittiin suurenevan tasaisesti mitä suurempia pitoisuudet olivat. Yhteys koski PM2,5-pienhiukkasia, suurempia PM10-hiukkasia, typpidioksidia ja typen oksideja.

Geenitietojen avulla tutkijat havaitsivat sairastumisriskin koskevan etenkin osallistujia, jotka olivat perimänsä vuoksi suurentuneessa psoriaasin vaarassa. Korkeimmille ilmansaastetasoille altistuvat, joiden geneettinen riski oli suurin, sairastuivat 2,5–4 kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden geneettinen riski oli pieni ja ilmansaastealtistus vähäinen.

Ilmansaasteet on aiemmin yhdistetty muun muassa psoriaasioireiden pahentumiseen, mutta perimän ja ilmansaasteiden yhteysvaikutusta on tutkittu vähemmän.

Psoriaasi on tulehduksellinen ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi suomalaista sadasta. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi aiheuttaa mm. arkuutta ja aamujäykkyyttä.

Paramax Rap 500 mg 30 tabletin pakkauksessa on havaittu tuotevirhe. Lääkkeen läpipainopakkauksen alumiinikalvossa on havaittu virheellinen merkintä (Dicuno 50 mg). Itse tabletit ovat olleet virheettömiä. Myyntiluvan haltija Vitabalansin mukaan kyseessä yksittäistapaus, eikä virhe koske kaikkia erän pakkauksia.

Myyntiluvan haltija pyytää kuitenkin asiakkaita palauttamaan virheellisillä merkinnöillä olevat pakkaukset apteekkiin. Apteekki antaa virheellisen pakkauksen tilalle uuden.

Tuotevirhe koskee Paramax Rap 500 mg:n 30 tabletin pakkausta, jonka eränumero on 1104401. Pakkauksia on ollut myynnissä 6.5.2024 lähtien.

Palautuspyyntö ei koske kyseisen erän pakkauksia, joissa on oikeat merkinnät. Näiden lääkkeiden käyttöä voi jatkaa normaalisti.

Alle vuoden ikäisenä annetut antibioottikuurit voivat tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa lapsen riskiä sairastua atooppiseen ihottumaan. Vaikutus näyttäisi liittyvän haitallisiin muutoksiin suoliston bakteerikannoissa.

Tulosten perusteella alle vuoden ikäisenä saadut antibioottikuurit liittyivät lähes kaksinkertaiseen riskiin sairastua atooppiseen ihottumaan viisivuotiaaksi mennessä. Tämä havaittiin verrattuna lapsiin, jotka olivat saaneet antibiootteja vasta vanhempina. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos antibioottilääkityksiä oli enemmän.

Antibioottien ja atopian yhteys johtui pitkälti haitallisista muutoksista suoliston bakteerikannoissa, tutkijat havaitsivat. Onkin mahdollista, että näiden muutosten korjaaminen voisi pienentää sairastumisriskiä.

Tulokset kannattaa vielä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta varhaiset antibioottilääkitykset on yhdistetty atooppisen ihottuman riskiin aiemminkin. Havainnot kannustavat harkitsemaan tarkoin tarvitseeko alle vuoden ikäinen lapsi antibiootteja ja pitämään lääkitykset mahdollisimman lyhyinä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1 500 lasta syntymästä viisivuotiaaksi. Tulokset julkaistiin The Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä.

Päivittäin tupakoivista 44 prosenttia ja päivittäin sähkösavukkeita käyttävistä 41 prosenttia käyttää myös nikotiinipusseja ja 70 prosenttia nuuskaa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Sen sijaan nikotiinipussien käyttö on pääosin vähäistä nuorilla, jotka eivät olleet käyttäneet muita tupakka- ja nikotiinituotteita.

Nikotiinipussien päivittäinen tai satunnaisempi käyttö on yleisintä ammattiin opiskelevilla pojilla, joista 21 prosenttia käytti nikotiinipusseja.

Tiedot ilmenevät vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä. Kysely ajoittui osin samaan aikaan, kun Fimea muutti tulkintaansa nikotiinipussien sääntelystä lääkelain alaisena tuotteena ja niiden myynti Suomessa vapautui.

Nuuskan käyttö on yleistynyt 20–64-vuotiaassa väestössä vuodesta 2000 vuoteen 2020. Myös nuuskan ja savukkeiden rinnakkaiskäyttö on yleistynyt. Tupakointi on kuitenkin vähentynyt enemmän kuin nuuskan käyttö on yleistynyt.

Vuonna 2022 nuuskaa käytti päivittäin 20–64-vuotiaista miehistä kuusi prosenttia ja naisista yksi prosentti.

Nuuskan käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla ja miehillä. Sen käyttö on yleistynyt näiden ryhmien lisäksi eritoten aikuisilla, joilla on humalahakuista juomista. Miehillä päivittäinen tupakointi on yhteydessä pienempään todennäköisyyteen käyttää nuuskaa päivittäin mutta suurempaan todennäköisyyteen käyttää nuuskaa satunnaisesti verrattuna tupakoimattomiin miehiin.

Nikotiinipusseja koskeva lakiesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Lakimuutoksen myötä nikotiinipussit tulevat selkeästi myös tupakkalain tavoitteen piiriin. Tupakkalain tavoitteena on, että väestöstä vähemmän kuin viisi prosenttia käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2030. Myös esimerkiksi nuuskan käyttö luetaan tähän tavoitteeseen mukaan.

Nuuskan ja nikotiinipussien käyttö on terveydelle haitallista. Ne voivat sisältää korkean määrän nikotiinia ja lisäksi aineita, jotka voivat edesauttaa nikotiinin imeytymistä. Nuuskassa ja nikotiinipusseissa on myös makuaineita, jotka voivat vedota nuoriin.

- Sekä nuuskan käytön lisääntyminen että nikotiinipussien käytön yleisyys osoittavat, että tuotteiden saatavuutta ja houkuttelevuutta tulee rajoittaa, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.  

Muun muassa vatsakipujen ja -kouristeluiden hoitoon käytetyn Litalgin-lääkkeen myyntiluvat on peruttu, tiedottaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Litalgin-valmisteet vedetään välittömästi pois apteekeista, sairaala-apteekeista ja lääkekeskuksista. Henkilöitä, joille on määrätty reseptillä Litalgin-lääke, kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin vaihtoehtoisen hoidon saamiseksi. Myyntiluvan haltija ei korvaa kuluttajille jo toimitettuja reseptilääkkeitä. Tarpeettomat ja vanhentuneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin hävitettäväksi.

Litalgin-lääkkeen poisvedon syynä on sen vakavat haittavaikutukset, jotka ovat olleet tiedossa jo pitkään. Lääkkeen on havaittu muun muassa aiheuttavan agranulosytoosia eli jyvässolukatoa. Jyvässolut ovat tärkeitä soluja elimistön luonnollisessa immuniteetissa.

Vakavien haittatapahtumien välttämiseksi riskien minimointitoimenpiteitä on lääkkeen kohdalla tehty jo useiden vuosien ajan. Litalginin 100 tabletin pakkaus poistettiin markkinoilta vuonna 2016 ja vuodesta 2017 lääkkeenkäyttäjille on annettu apteekista mukaan potilaskortti, joka muistuttaa agranulosytoosin vaarasta. Toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämäksi. Agranulosytoosia raportoidaan edelleen paljon ja viimeisten 20 kuukauden aikana on todettu kaksi vakavaa agranulosytoositapausta. 

Litalginin vaikuttavat aineet ovat metamitsoli ja pitofenoni. Lääkevalmisteen hyväksytyt käyttöaiheet ovat olleet ruoansulatuskanavan sekä sappi- ja virtsateiden koliikkikivut ja rakkokouristukset.

Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi edistää lapsilla vasemman sydänkammion liikakasvua ja sitä kautta altistaa sydänoireille myöhemmin elämässä. Säännöllinen kevyt liikunta sen sijaan kumoaa vaikutuksen.

Tiedot käyvät ilmi Itä-Suomen yliopiston ja Exeterin yliopiston yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 1 700 brittilasta 11-vuotiaasta 24-vuotiaaksi.

Seurannan alkaessa lapset löhöilivät keskimäärin 6 tuntia päivässä, mutta aikuisiässä passiivinen loikoilu vei jo 9 tuntia päivästä. Liikkumista mitattiin aktiivisuusmittareilla.

Tulosten perusteella tämä löhöilyn lisäys liittyi vasemman sydänkammion suurentumiseen ja selitti noin 40 prosenttia seitsemän vuoden aikana havaitusta muutoksesta.

Vastaavasti 3–4 tuntia kevyttä liikuntaa päivässä liittyi noin puolet vähäisempään sydänkammion kasvuun.

Havainnot osoittavat fyysisen passiivisuuden ja istuskelun liittyvän haitallisiin sydänmuutoksiin, jotka voivat vuosien varrella altistaa mm. sydäninfarkteille ja aivoverenkiertohäiriöille. Löhöilyn vähentämisen ohella tärkeää olisi lisätä lasten ja nuorten kevyttä päivittäistä liikuntaa. Urheilun ja ulkopelien lisäksi tähän riittävät tavalliset touhut kuten pyöräily, kävely ja ulkoleikit.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä.

Päävammat voivat suurentaa riskiä sairastua MS-tautiin varsinkin, jos henkilöllä on tiettyjä MS-taudille altistavia geenimuotoja, tuore tutkimus osoittaa.

Tulosten perusteella päävamman kokeneiden sairastumisriski on noin kolmanneksen suurempi kuin muiden, ja riski myös kasvaa, jos vammoja on useita.

Kaikkein suurin MS-riski havaittiin potilailla, joilla oli MS-taudille altistavia HLA-geenimuotoja. Heillä päävamma liittyi peräti 18-kertaiseen sairastumisriskiin, tutkijat havaitsivat.

Päävammat on yhdistetty MS-taudin riskiin aiemminkin, mutta geneettisen alttiuden ja päävammojen yhteisvaikutuksia ei ole aiemmin havaittu.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä, ja siihen osallistui 2 000 ruotsalaista MS-tautipotilasta sekä 2 900 tervettä verrokkia.

MS-tautia eli multippeliskleroosia sairastaa noin 12 000 suomalaista. Tautia sairastavan keskushermostossa tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat mm. halvauksia raajoissa, tuntoaistin, puheen ja näön häiriintymistä sekä kävelyvaikeuksia, uupumusta ja pahoinvointia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.

Vapaa-ajan liikuntaharrastukset ja työmatkapyöräily auttavat välttymään aivoverenkiertohäiriöiltä, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Työssä tai kotipiirissä kertyvä liikunta ei näiden tulosten mukaan suo samanlaista hyötyä.

Tulokset perustuvat 3 600 keskimäärin 51-vuotiaan ruotsalaisen 20-vuotisiin seurantatietoihin. Seurannan aikana runsaat 7 prosenttia osallistujista sairastui aivoverenkiertohäiriöön.

Liikunta on yhdistetty pienempään sairastumisriskiin aiemminkin, mutta tutkijat halusivat selvittää, onko kaikki liikunta tässä mielessä yhtä hyvää.

Tulosten perusteella niin ei näyttäisi olevan, sillä ainoastaan vapaa-ajan liikunta ja työmatkaliikunta liittyivät pienempään aivoverenkiertohäiriöiden todennäköisyyteen. Työssä tai kotipiirissä kertyvä fyysinen aktiivisuus eivät vaikuttaneet sairastumisriskeihin, tulokset osoittivat.

Vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien sairastumisriski oli noin 50 prosenttia pienempi ja työmatkansa kävelevien tai pyöräilevien 40 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka eivät harrastaneet työmatka- tai vapaa-ajan liikuntaa.

Hyödyt sai, jos vapaa-ajallaan esimerkiksi käveli tai pyöräili yhteensä nelisen tuntia viikossa, tai kulki päivittäin 20–40 minuutin työmatkan jalan tai pyörällä.

Paljon vapaa-ajan liikuntaa harrastavat myös selvisivät aivoverenkiertohäiriöstä hengissä muita todennäköisemmin ja tarvitsivat muita vähemmän apua päivittäisissä toimissaan.

Tulokset julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Hiljattain julkaistiin myös meta-analyysi, jossa yhdistettiin 15 aivoverenkiertohäiriötutkimuksen aineistot. Sen perusteella myös virallisia suosituksia vähäisempi vapaa-ajan liikunta pienentää sairastumisriskiä. Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastuu johonkin aivoverenkiertohäiriöön.

Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Kesän 2024 valtakunnallinen sinileväseuranta on jälleen alkanut. Seurantajakso kestää kesäkuun alusta syyskuun loppuun, ja sen aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä järvissä ja merialueella. 

Sinilevien sesonkiaika keskittyy tyypillisesti juhannuksen jälkeiseen kesään, mutta toukokuun helteisillä lämpötiloilla ja nopeasti lämmenneillä vesillä on voinut olla vaikutusta, että ensimmäiset levähavainnot on jo tehty.

 Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös yleisöhavaintoja. Tietokannasta löytää tietoa levätilanteen lisäksi myös esimerkiksi veden lämpötilasta.

Sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista.

- Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan voi keräytyä suurempi sinilevälautta, opastaa Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Anu Peltonen.

Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä.

Herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Tyypillisesti sinilevä aiheuttaa iho-oireita, kuten ihottumaa ja kirvelyä. Myös vatsaoireet, pahoinvointi, ripuli ja oksentelu, sekä flunssan kaltaiset oireet ovat mahdollisia.

Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä, mutta mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua aina varauksella.

Säännöllisesti mysliä nauttivat saattavat säästyä sepelvaltimotaudilta muita todennäköisemmin. Myslin yleiset ainesosat – kaura, pähkinät ja kuivatut hedelmät – tiedetään sydänystävällisiksi, joten havainto ei ole yllättävä.

Yllättävä on sen sijaan itse tutkimuksen asetelma, sillä tutkijat käyttivät osallistujien geenitietoja päätelläkseen, ketkä söivät paljon mysliä. Tutkimuksessa hyödynnettiin tunnettua UK Biobank -aineistoa ja 420 000 aikuisen terveys- ja geenitietoja.

Geneettisen analyysin perusteella mysliä paljon nauttivien riski sairastua sepelvaltimotautiin oli noin neljänneksen pienempi kuin muiden osallistujien, tutkijat kirjoittavat.

Tulokset ovat uskottavia, mutta vielä on epäselvää, kuinka hyvin myslin syömiseen liitetyt geenivariantit todellisuudessa kertovat yksilöiden ruokailutottumuksista. Yksittäisen ruoan tai ruoka-aineen vaikutusten erottaminen muusta ruokavaliosta ja elämäntavoista on myös haasteellista.

Myslit sisältävät usein kauraa, pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä ja maitoa eli paljon kuituja, terveellisiä rasvahappoja ja antioksidantteja, mitkä kaikki voivat pienentää sepelvaltimotaudin riskiä. Monet myslit sisältävät kuitenkin myös paljon sokeria, joten kaikki myslit eivät ole yhtä terveellisiä.

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä JACC: Advances -lehdessä.

Runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden syönti on yhteydessä lihavuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus lisää lihavuuden todennäköisyyttä itsenäisesti – useista muista epäsuotuisista elintavoista riippumatta.

Runsaimmin punaista lihaa ja lihavalmisteita kuluttavien naisten todennäköisyys olla lihava on yli kolminkertainen ja miesten lähes kolminkertainen verrattuna vähiten lihaa kuluttaviin.

Runsas lihan kulutus on yhteydessä lihavuuteen kaikilla koulutustasoilla. Kuitenkin matalasti koulutetuilla lihavuuden todennäköisyys on suurempi kuin korkeasti koulutetuilla.

THL:n tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti lihavuuden yhteyttä runsaaseen lihan kulutukseen sekä muihin epäterveellisiin elintapoihin ja koulutustasoon. Elintavoista tutkimukseen otettiin mukaan liikkumattomuus, vähäinen kasvisten ja hedelmien syöminen, alkoholin riskikäyttö ja päivittäinen tupakointi.

Suomessa asuvat aikuiset, varsinkin miehet, syövät punaista lihaa ja lihavalmisteita liikaa. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miehet kuluttavat punaista lihaa ja lihavalmisteita 182 grammaa vuorokaudessa, ja naiset 107 grammaa vuorokaudessa.

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 350 grammaa viikossa, mikä tarkoittaa korkeintaan 50 gramman päiväannosta. Tästä prosessoitujen lihavalmisteiden osuuden tulisi olla mahdollisimman pieni.

Punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutuksen vähentäminen vaikuttaa myönteisesti niin ihmisten kuin ympäristön terveyteen. Se pienentää ruoankulutuksesta ja ruokajärjestelmästä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja lihavuuden ja siihen yhteydessä olevien kansantautien todennäköisyyttä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tulevana syksynä koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille. Tehosteannosta suositellaan hoitokodeissa ja säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville, kaikille yli 80-vuotiaille sekä kaikille voimakkaasti immuunipuutteisille iästä huolimatta. Suositus on, että näiden ryhmien rokotukset aloitetaan syksyllä heti kun rokotteet ovat saapuneet Suomeen.

Edellä mainittujen ryhmien ohella syksyn tehosterokotetta suositellaan myös kaikille 75–79-vuotiaille. Heillä vakavan taudin riski on kuitenkin yllä mainittuja ryhmiä pienempi. THL suosittelee, että myös nämä rokotukset toteutetaan tulevana syksynä tavanomaista aikaisemmin.

Koronarokotetta on lisäksi syytä tarjota syksyllä viimeistään influenssarokotusten yhteydessä myös muille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vakavan koronavirustaudin riskiä lisäävä perussairaus.

Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä alueellaan ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.

Koronarokotuksilla pyritään ehkäisemään koronasta johtuvia sairaalahoitoja ja kuolemia.

- Analyysimme perusteella rokottaminen on hyvin vaikuttavaa yli 80-vuotiailla ja voimakkaasti immuunipuutteisilla. Koronakuolemia voidaan estää etenkin rokottamalla hoitokotien asukkaita, sillä suurin osa kuolemista tapahtuu hoitokodeissa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tuija Leino.

Pääkaupunkiseudun lukiolaistytöistä monet käyttävät älypuhelinta lähes 6 tuntia päivässä. Mahdollisesti jopa kuudennes heistä saattaa olla myös riippuvaisia sosiaalisesta mediasta, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 21 lukiota Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.

Osana tutkimusta 1 164 lukiota käyvää 16-vuotiasta tyttöä arvioi itse älypuhelimen käyttöään sekä hyvinvointiaan. Lisäksi heistä noin puolet jakoi tutkijoille kuvakaappauksia puhelimensa käyttötilastoista.

Käyttötilastojen perusteella tytöt olivat älypuhelimen ääressä keskimäärin 6 tuntia päivässä, ja tästä lähes 4 tuntia oli sosiaalisen median käyttöä.

Arviolta 16 prosenttia tytöistä oli todennäköisesti riippuvaisia sosiaalisen median käytöstä ja 37 prosentilla oli ahdistuneisuushäiriöön viittaavia oireita.

Sosiaalisen median ongelmakäyttäjät olivat muita todennäköisemmin ahdistuneita, alakuloisia, väsyneitä ja yksinäisiä. Lisäksi he kokivat terveytensä heikommaksi ja olivat tyytymättömämpiä kehoonsa kuin tytöt, jotka käyttivät sosiaalista mediaa vähemmän.

Tutkijat korostavat, ettei tämän aineiston perusteella voi varmuudella sanoa johtuvatko nuorten oireet liiallisesta kännykän käytöstä vai onko liiallinen käyttö osa oireilua. Sosiaalisen median yletön käyttö on tosin yhdistetty nuorten oireiluun useissa tutkimuksissa aiemminkin.

Tutkimuksen tekivät Silja Kosola, Sara Mörö ja Elina Holopainen. Tulokset julkaistiin arvovaltaisessa Archives of Disease in Childhood -lehdessä

Pitkään on tiedetty, että alkoholi aiheuttaa merkittävän määrän ennenaikaisia kuolemia Suomessa ja Euroopassa. Usein keskiössä ovat kuitenkin vain suoraan alkoholin aiheuttamat kuolemat, mutta ne ovat vain jäävuoren huippu. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut alkoholin olevan yli 200 sairauden tai terveydentilan taustasyynä, mikä lisää yhteiskunnan tautitaakkaa sekä ennenaikaista kuolleisuutta.

Suomessa menetetään joka vuosi ennenaikaisesti yli 37 000 elinvuotta alkoholin vaikutuksesta, kun otetaan huomioon myös epäsuorat kuolemat, selviää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tilaamasta tuoreesta katsauksesta.

Katsauksesta selviää myös, että alkoholi aiheuttaa Suomessa arviolta 8,8 % kaikista ennenaikaisesti menetetyistä elinvuosista ja 7,3 % kaikista menetetyistä toimintakykyisistä vuosista. Erityisesti vältettävissä olevissa ennenaikaisesti menetetyissä elinvuosissa alkoholilla on keskeinen rooli 22 prosentin osuudella.

Elinvuosien menetykset tarkoittavat merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä haittoja yhteiskunnalle, koska elinvuodet ovat pois työ- ja toimintakyvystä. Vaikutukset heijastuvat esimerkiksi suomalaisten tuottavuuteen inhimillisen pääoman menetyksinä sekä kustannuksina terveydenhuoltoon kasvavana tarpeena.

EHYT ry:n mukaan suomalaisen yhteiskunnan, kansantalouden ja -terveyden näkökulmasta on välttämätöntä tukea alkoholipolitiikkaa, joka edistää väestön terveyttä ja vähentää alkoholiin menetettyjä elinvuosia.

- Olisi syytä arvioida, miten ennenaikaisia alkoholikuolemia voitaisiin ehkäistä. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat alkoholin saatavuuden rajoittaminen, hinta- ja veropolitiikka sekä markkinoinnin rajoitukset. Hallituksen ei tule edistää alkoholipolitiikkaa, jolla suomalaiselle kansantaloudelle ja -terveydelle koituvat kustannukset ja muut alkoholihaitat lisääntyvät, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.

EHYT ry:n FCG Finnish Consulting Groupilta tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin ensimmäisen kerran sekä suorien että epäsuorien alkoholikuolemien vaikutusta elinvuosien menetyksiin hyvinvointialueittain.

Sähkötupakka on ohittanut suosiossa perinteiset savukkeet nuorilla. Useampi kuin joka seitsemäs yhdeksäsluokkalainen koululainen käyttää sähkötupakkaa Suomessa, kertovat WHO-Koululaistutkimuksen tulokset. 

Osuus Suomessa on kuitenkin kansainvälistä keskitasoa alhaisempi, sillä keskimäärin 20 prosenttia 15-vuotiaista eurooppalaisnuorista käyttää sähkötupakkaa. 

Sähkötupakka on yleistynyt nuorten keskuudessa muun muassa siksi, että vapettaminen näkyy nuorille suunnatussa mediassa. WHO:n Euroopan toimisto painottaa, että tarvitaan kiireellisesti ehkäisystrategioita nuorten suojelemiseksi haitallisilta aineilta. On tärkeää tunnustaa, että näiden aineiden kielteiset vaikutukset ulottuvat käyttäjiensä ympäristöön ja vaikuttavat laajemmin nuorisoyhteisöön.

WHO-Koululaistutkimuksen mukaan pojat käyttävät sähkötupakkaa, nuuskaavat, juovat itsensä humalaan ja käyttävät kannabista yleisemmin kuin tytöt, mutta osuudet olivat nousseet molemmilla sukupuolilla vuoteen 2018 verrattuna.

Kansainväliset tulokset toivat esille sukupuolten välisen eron yleisen kaventumisen. Tytöt polttavat savukkeita tai käyttävät sähkötupakkaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin pojat. Suomessa sähkötupakointi on pojilla (18 %) toistaiseksi yleisempää kuin tytöillä (13 %), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä Suomessakaan vuonna 2022.

Äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella, kertoo tuore Oulun yliopiston tutkimus. On myös mahdollista, että lyhyempi imetyksen kesto lisää ADHD-oireiden esiintymistä.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD:n varhaisiin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa keskosuus ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana. Näiden lisäksi on raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden tekijöitä, joita on tutkittu vain vähän tai niistä on ristiriitaista tietoa aikaisemmissa tutkimuksissa.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD on neurokehityksellinen häiriö, jolle on ominaista ylivilkkaus ja tarkkaavuuden ongelmat, jotka aiheuttavat toiminnan haittaa useilla elämänalueilla. ADHD on osittain perinnöllinen sairaus, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös ympäristötekijöillä on vaikutusta häiriön riskiin ja puhkeamiseen.

Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow Oulun yliopistosta tutki väestöpohjaisessa väitöskirjatyössään vähän tutkittuja raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden ADHD:n riskitekijöitä vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortissa. Jallow väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 24.5.2024. Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on ADHD:n varhaiset riskitekijät.

Puiston, metsän tai muun viheralueen lähellä asuvat näyttäisivät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Viheralueiden alhaisemmat ilmansaastetasot selittävät ainakin osan yhteydestä, brittiaineistoon perustuvat tulokset osoittavat.

Tutkimuksessa yli 400 000 brittiä seurattiin keskimäärin 12 vuotta, minkä aikana heistä 17 000 sairastui masennukseen ja 17 000 ahdistuneisuuteen.

Riski sairastua masennukseen oli 16 prosenttia ja ahdistuneisuuteen 14 prosenttia pienempi, jos osallistujan kodin lähellä oli metsiä tai muita vehreitä viheralueita. Yhteys oli voimakkain, jos viheralueita oli 300 metrin sisällä asuinpaikasta. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden kotien lähellä oli vähiten kasvillisuutta.

Viheralueiden läheisyydessä ilmansaastepitoisuudet olivat pienempiä, ja tämä selitti suuren osan viheralueiden, masennuksen ja ahdistuneisuuden yhteydestä, tutkijat havaitsivat.

Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.

Tutkimus julkaistiin Nature Mental Health -lehdessä.

Ajatustyötä tai muuten aivoja haastavaa työtä tekevät saattavat säästyä muistisairauksilta muita todennäköisemmin, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.

Norjalaisten tulosten perusteella kognitiivisesti haastavaa työtä 30–60-vuotiaana tehneet sairastuivat muistisairauksiin yli 70-vuotiaana epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden ammatti oli aivoille vähemmän haastava.

Rutiininomaista fyysistä työtä tekevät sairastuivat muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen lievään heikentymään 70 prosenttia ja dementiaan 40 prosenttia todennäköisemmin kuin aivoja haastavaa työtä tekevät.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Tutkimukseen osallistui 7 000 norjalaista.

Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia.