Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 52 min sitten

Alkoholin käytön vähentäminen pienentää aivoinfarktin riskiä

Ke, 17/08/2022 - 10:42

Runsas alkoholin käyttö tunnetusti altistaa aivoinfarktille, mutta riski myös pienenee, jos juomista vähentää.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta korealaistutkimuksesta, jossa hyödynnettiin yli 400 000 aikuisen terveystarkastustietoja vuosilta 2009 ja 2011. Seurannan aikana 75 000 osallistujaa sairastui aivoinfarktiin.

Riski sairastua aivoinfarktiin pieneni 17 prosenttia, jos runsaasti alkoholia käyttävä vähensi juomistaan kohtuukäytön tasalle. Vastaavasti riski suureni 28 prosenttia, jos kohtuukäytöstä siirtyi runsaaseen kulutukseen.

Pienin aivoinfarktiriski havaittiin potilailla, jotka käyttivät kohtuudella alkoholia seurannan ajan. He sairastuivat 12 prosenttia epätodennäköisemmin kuin täysin raittiit, mutta havaintoon kannattaa suhtautua varauksella. Täysin raittiiden joukossa on entisiä alkoholisteja ja terveyssyistä alkoholin käytön lopettaneita, mikä vaikeuttaa vertailujen tekemistä.

Vuosittain noin 18 000 suomalaista sairastuu aivoinfarktiin. Sairastumisista valtaosa voitaisiin estää. Aivoinfarkteille ja muille aivoverenkiertohäiriöille altistavat muun muassa kohonnut verenpaine, runsas alkoholin käyttö, tupakointi, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä.

Aktiivinen aivojen käyttäminen pienentää dementiariskiä

Ma, 15/08/2022 - 14:27

Dementian vaaraa voi tuoreen tutkimuksen perusteella pienentää, vaikka riski sairastua siihen olisi suurentunut. Koulutus, sosiaalinen ja aktiivinen elämäntapa ja aivojen monipuolinen haastaminen ovat avaimia tähän.

Tutkimus perustuu 1 200 brittiläisen vuonna 1946 syntyneen seurantaan. Heidän kognitiiviset kykynsä testattiin ensimmäisen kerran kahdeksanvuotiaana ja uudelleen 69-vuotiaana.

Osallistujat, jotka olivat kouluttautuneet enemmän, työskentelivät kognitiivisesti vaativammissa ammateissa, harrastivat paljon ja olivat sosiaalisia, saivat 69-vuotiaana keskimäärin parempia tuloksia muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä. Myös lapsuudessa saadut hyvät tulokset kognitiivisissa testeissä ennakoivat parempia tuloksia 69-vuotiaana.

Aktiivisten osallistujien testitulokset heikkenivät lisäksi hitaammin kuin muiden riippumatta siitä, millaisia tuloksia he olivat saaneet lapsuuden testeissä. Heikko menestys lapsuuden testeissä ennakoi suurempaa riskiä sairastua dementiaan myöhemmin elämässä, mutta aktiivinen elämäntapa pienensi todennäköisyyttä.

Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan dementiaa voi ehkäistä tai ainakin lykätä käyttämällä aivojaan monipuolisesti ja pysymällä monin tavoin aktiivisena halki elämän. Myös terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä liikunta voivat pienentää dementian riskiä, tutkimuksista tiedetään.

Tulokset julkaistiin Neurology-lehdessä.

Lisänäyttöä mineraalisuolan terveyshyödyistä

Pe, 12/08/2022 - 13:11

Mineraalisuola, jossa osa natriumista on korvattu kaliumilla, auttaa laskemaan verenpainetta ja siten myös ehkäisemään etenkin sydän- ja verisuonitauteja ja niistä johtuvia kuolemia.

Tiedot käyvät ilmi 21 tutkimuksen ja 32 000 osallistujan tiedoista, jotka yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen. Tutkimuksissa tarkasteltiin mineraalisuolan vaikutuksia verenpaineeseen, sydänoireisiin tai kuolleisuuteen.

Mineraalisuolaan vaihtaneiden systolinen verenpaine laski keskimäärin 4,6 mmHg ja diastolinen verenpaine keskimäärin 1,6 mmHg, analyysi osoitti. Vaikutus havaittiin riippumatta sukupuolesta, iästä, verenpainetasosta, mahdollisesta ylipainosta ja monesta muusta seikasta.

Yhteys oli sitä voimakkaampi mitä enemmän natriumia korvattiin kaliumilla. Jokainen 10 prosentin vähennys natriumissa liittyi 1,5 mmHg alhaisempaan systoliseen ja 0,95 mmHg alhaisempaan diastoliseen verenpaineeseen.

Viidessä tutkimuksessa, joissa tarkasteltiin kuolleisuutta ja sairauksia, mineraalisuolaan vaihtaminen pienensi riskiä sairastua tai menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin seurannan aikana. Myös kokonaiskuolleisuus oli vähäisempää.

Viime vuonna julkaistussa kiinalaistutkimuksessa mineraalisuolaan vaihtavien havaittiin säästyvän aivoverenkiertohäiriöiltä ja vakavilta sydän- ja verisuonitautioireilta noin 15 prosenttia todennäköisemmin kuin verrokkien, jotka jatkoivat tavallisen suolan käyttämistä. Myös tämä tutkimus oli mukana analyysissa. Nyt julkaistut tulokset vahvistavat kiinalaisten havaintoja ja osoittavat niiden pätevän myös muissa maissa ja väestöissä ympäri maailmaa.

Suomalaiset syövät suolaa kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan. Suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lisätty jo valmiiksi.

Diabetesta potevan kannattaisi syödä vain päiväsaikaan

Ti, 09/08/2022 - 13:51

Tutkijoiden mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavien terveys todennäköisesti paranisi, jos he söisivät vain aamukahdeksan ja iltakuuden välillä. Heidän tuloksensa julkaistiin arvostetussa Diabetologia-lehdessä.

Tutkimukseen värvättiin 14 lihavaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa, jotka noudattivat kahta eri ruokailurytmiä kolmen viikon ajan. Koejaksojen välissä oli neljän viikon tauko ja potilaiden veren glukoosipitoisuuksia tarkkailtiin mukana kannettavalla mittalaitteella ympäri vuorokauden.

Ensimmäisen koejakson aikana potilaita kehotettiin syömään kaikki ravinto noin kymmenen tunnin aikana, mutta ennen iltakuutta. Ruokavaliota ei rajoitettu muuten ja illalla potilaat saivat juoda vettä, teetä, kahvia ja virvoitusjuomia, joissa ei ollut sokeria. Toisen koejakson aikana syöminen kehotettiin jakamaan vähintään 14 tunnin ajalle, mutta muita rajoituksia ei ollut.

Potilaiden veren vuorokausiglukoosipitoisuus ja etenkin yöllinen, mutta myös aamulla mitattu glukoosipitoisuus olivat pienemmät, kun he söivät vain ennen iltakuutta. Lisäksi he laihtuivat hieman ja heidän glukoositasonsa pysyivät normaalilukemissa paremmin kuin vertailujakson aikana. Potilaat nukkuivat noin 8 tuntia yössä kummankin koejakson ajan.

Tutkijat eivät tiedä, mistä vaikutukset tarkalleen johtuvat, mutta todennäköisesti pitkä yhtäjaksoinen paasto illalla ja yöllä on merkittävässä roolissa. Jos tulokset varmistuvat pitemmissä lisätutkimuksissa, ruokarytmin muutos voisi tarjota helpon ja turvallisen keinon parantaa monien tyypin 2 diabetesta sairastavien glukoositasapainoa.

Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan. Terveellisen ruokavalion lisäksi diabetesta ehkäisevät muun muassa laihduttaminen ja liikunnan lisääminen.

Saunominen tehostaa liikunnan terveyshyötyjä

Ma, 08/08/2022 - 08:44

Liikunnan ja saunomisen yhdistäminen kannattaa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa havaittiin, että liikunta yhdistettynä saunomiseen paransi kestävyyskuntoa ja madalsi systolista verenpainetta sekä kokonaiskolesterolitasoja enemmän kuin pelkkä liikunta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa, kuinka kahdeksan viikon yhdistetty liikunta ja saunominen verrattuna liikuntaan yksinään vaikuttavat verenpaineeseen, kestävyyskuntoon, kolesteroliarvoihin, valtimoiden jäykkyyteen ja kehon koostumukseen keski-ikäisillä, vähän liikkuvilla aikuisilla.

Yhdistettyyn liikunta- ja saunomisohjelmaan osallistuneet liikkuivat kolmesti viikossa 50 minuuttia ja saunoivat 15 minuuttia liikuntaosion jälkeen. Osa tutkittavista osallistui vain liikuntaosioon. Lisäksi tutkimuksessa oli kontrolliryhmä, joka jatkoi tavanomaista arkeaan.

- Tutkimuksen tulosten perusteella saunominen voi tehostaa liikunnan positiivisia vaikutuksia valtimoterveydelle varsinkin vähän liikkuvilla ja huonokuntoisilla aikuisilla, toteaa väitöskirjatutkija Earric Lee.

Valtimotaudit ovat merkittävin toimintakyvyn heikentäjä ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja Suomessa.

– Valtimotaudit aiheuttavat kansanterveydellistä ja -taloudellista taakkaa, minkä vuoksi tautien ehkäisyä tehostavien uusien keinojen löytäminen on tärkeää.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetun tutkimuksen tulokset julkaistiin tieteellisessä American Journal of Physiology -lehdessä.

Kovat rasvat mahdollisesti Parkinsonin taudin riskitekijä

Pe, 05/08/2022 - 10:04

Paljon tyydyttyneitä eli niin sanottuja kovia rasvoja ravinnostaan saavat voivat olla muita suuremmassa vaarassa sairastua Parkinsonin tautiin. Tyydyttyneitä rasvoja on etenkin punaisessa lihassa ja maitotuotteissa.

Tiedot käyvät ilmi ruotsalaistutkimuksesta, jossa 42 000 potilasta seurattiin lähes 18 vuoden ajan. Seurannan aikana heistä 465 sairastui Parkinsonin tautiin.

Eniten tyydyttyneitä rasvahappoja ruoastaan saavat sairastuivat Parkinsonin tautiin 40 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden ruoassa niitä oli vähiten. Muut rasvahapot eivät vaikuttaneet sairastumisriskiin tässä aineistossa.

Tutkimuksesta ei voi päätellä, mistä yhteys tarkalleen johtuu, mutta tyydyttyneet rasvahapot voivat muun muassa edistää tulehdusta, mikä altistaa sairastumiselle. Aiemmissa tutkimuksissa terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, jossa on vähänlaisesti tyydyttyneitä rasvoja, on yhdistetty pienempään Parkinsonin taudin riskiin.

Suomalainen ruokavalio sisältää kovia rasvoja yhä reilusti yli suositellun saannin ylärajan. FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan kovan rasvan saanti ylittää suositukset peräti yli 90 prosentilla suomalaisista.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka aiheuttaa mm. lepovapinaa, liikkeiden hidastumista ja jäykkyyttä. Tautia ei voida parantaa, mutta lääkkeet ja kuntoutus hillitsevät oireita. Parkinsonin tautia sairastaa noin 16 000 suomalaista.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä.

Verenpainemittaus saattaa aliarvioida naisen verenpaineen

Ke, 03/08/2022 - 10:59

Olkavarresta mitatut verenpainelukemat eivät välttämättä ole yhtä tarkkoja naisilla kuin miehillä, tuore tutkimus osoittaa. Naisille mittaukset antavat todellista alhaisempia lukemia.

Tutkimukseen osallistui 145 naista ja 355 keskimäärin 66-vuotiasta miestä, joille tehtiin sepelvaltimoiden kuvantamistutkimus. Tutkimuksen yhteydessä heidän verenpaineensa mitattiin suoraan valtimosta sekä olkavarresta.

Olkavarresta mitattuna miesten ja naisten verenpaineet olivat samalla tasolla, mutta valtimosta mitatut verenpainelukemat olivat naisilla noin 6 mmHg korkeampia. Näin ollen naisten verenpaine oli todellisuudessa korkeampi, vaikka tavallinen mittaus kertoi muuta.

Erot tuloksissa selittyivät paljolti pituudella, tutkijat havaitsivat. Naiset olivat keskimäärin miehiä lyhempiä ja lyhyillä potilailla mittaustulokset erosivat eniten.

Jos tulokset varmistetaan lisätutkimuksissa, ilmiö saattaa selittää sen, miksi naiset sairastuvat sydän- ja verisuonitautioireisiin miehiä todennäköisemmin, vaikka heidän verenpaineensa olisi näennäisesti samalla tasolla. Korkea verenpaine on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Tulokset julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Myös lapsen koronaoireet voivat pitkittyä

Ti, 02/08/2022 - 14:58

Koronavirusinfektio voi aiheuttaa pitkäaikaisoireita myös lapsille, tuore tutkimus osoittaa. Oireet eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä muilla kuin sairaalahoitoa koronaoireiden takia tarvinneilla.

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Suomessa noin kolmannekselle koronavirusinfektion sairastaneista käy niin.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 8 eri maassa koronavirusinfektioon sairastuneiden 1 700 lapsen kolmekuukautisiin seurantatietoihin. Lapsia verrattiin samanikäisiin, jotka eivät olleet sairastaneet koronaa.

Tulosten mukaan pitkäaikaisoireita oli noin 5 prosentilla kaikista koronavirusinfektioon sairastuneista ja 10 prosentilla potilaista, jotka olivat olleet sairaalahoidossa koronainfektion takia.

Yleisimmät oireet olivat uupumus ja heikotus sekä yskä ja hengitysvaikeudet. Oireet olivat yleisempiä etenkin lapsilla, jotka olivat yli 14-vuotiaita, joiden sairaalahoito oli kestänyt yli kaksi vuorokautta sekä lapsilla, joilla oli ollut vähintään 4 koronaoiretta.

Tulokset osoittavat koronan pitkäaikaisoireiden voivan kehittyä myös lapsille, mutta oireilu ei ole kovin yleistä. Verrattuna lapsiin, jotka eivät olleet sairastaneet koronaa, koronan sairastaneet oireilivat noin kaksi kertaa todennäköisemmin.

Tavallisia koronavirusinfektion pitkäaikaisoireita ovat muun muassa uupumus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihaskivut ja muut pitkäkestoiset kivut. Useimmilla oireet lievittyvät vähitellen kuukausien kuluessa.

Alkoholi saattaa kerryttää rautaa aivoihin

Pe, 29/07/2022 - 15:32

Myös maltillinen mutta säännöllinen alkoholin käyttö saattaa kerryttää rautaa aivoihin ja siten edistää muistisairauksien kehittymistä. Rautakertymiä on aiemmin havaittu alkoholin suurkuluttajilla, mutta kohtuukäyttöä koskeva havainto on uusi.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin 21 000 keskimäärin 55-vuotiaan seuranta- ja geenitietoja brittien biopankkiaineistoista.

Tulosten perusteella rautakertymiä löytyi yli seitsemän alkoholiannosta viikoittain juovien aivoista ja etenkin aivojen tyvitumakkeista. Nämä kertymät myös liittyivät heikompiin tuloksiin kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä.

Raudan kertyminen aivoihin oli yhteydessä muutenkin suuriin rautapitoisuuksiin, mutta tämä ei selittänyt tuloksia kokonaan. Alkoholin lisäksi muutkin seikat voivat johtaa raudan kertymiseen aivoihin, mutta jos tulokset varmistuvat lisätutkimuksissa, ilmiö saattaa selittää alkoholin käyttöön liittyviä kognitiivisia häiriöitä. Aivojen rautapitoisuuden suurentuminen on yhdistetty muun muassa Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin aiemmissa tutkimuksissa.

Tulokset julkaistiin PLoS Medicine -lehdessä.

Hepatiittipäivän teemana C-hepatiitin torjunta

To, 28/07/2022 - 10:06

Maailman hepatiittipäivää vietetään vuosittain 28. heinäkuuta. Päivän tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta virushepatiiteista, niiltä suojautumisesta sekä niiden hoidosta.

Tänä vuonna päivän teemana Suomessa on C-hepatiitin torjunta. C-hepatiittivirus tarttuu veren välityksellä, ja yleisin tartunnan syy on huumeiden pistoskäyttö. Infektio altistaa maksakirroosille, joka voi edetä maksasyöväksi. C-hepatiitti onkin Euroopassa tärkein maksasyövän riskitekijä. Maksakirroosin etenemistä voidaan hidastaa ja maksasyövän riskiä vähentää hoitamalla kaikki tartunnan saaneet.

Nykyisillä virusspesifisillä lääkkeillä hoito on yksinkertaista ja tehokasta. C-hepatiittihoitojen määrä onkin Suomessa moninkertaistunut, ja viime vuosina hoitoja on tehty noin 2000 vuodessa. Huolimatta kasvaneesta hoitojen määrästä uusien tartuntojen määrää ei kuitenkaan ole saatu laskuun. Suomessa todetaan edelleen vuosittain uusia tartuntoja noin 1200.

Tartuntojen torjuntaan on useita keinoja

C-hepatiittitartuntojen ehkäisyn keinoja ovat tietoisuuden lisääminen, käytettyjen pistovälineiden vaihtomahdollisuus, testauksen tehostaminen ja opioidikorvaushoidon saatavuuden lisääminen sekä ennen kaikkea jo tartunnan saaneiden hoitoon pääsyn tehostaminen uusien tartuntojen ehkäisemiseksi. C-hepatiittihoidot ovat tavoittaneet huonosti aktiivisesti pistämällä huumeita käyttäviä.

C-hepatiitin kantajia maailmassa on Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan noin 71 miljoonaa ja sen aiheuttamaan infektioon kuolee vuosittain lähes puoli miljoonaa ihmistä. 

WHO:n tavoitteena on poistaa hepatiitit terveysongelmana vuoteen 2030 mennessä vähentämällä uusia tartuntoja 90 prosenttia, pienentämällä kuolleisuutta 65 prosenttia sekä varmistamalla että vähintään 90 prosenttia tartunnan saaneista tietää tartunnastaan ja vähintään 80 tartunnastaan tietävistä on hoidon piirissä.

Tavoitteita ei saavuteta ilman toimivaa C-hepatiitin hoitoketjua terveysneuvontapisteissä, jotka tarjoavat huumeiden käyttäjille palveluita kuten neulojen ja ruiskujen vaihtoa sekä testausta.

Jopa 15 prosenttia maailman väestöstä kantaa borreliabakteeria

Ti, 26/07/2022 - 11:19

Jopa 15 prosentilla maailman väestöstä on veressään merkkejä borrelioosia aiheuttavasta borreliabakteerista. Heistä monet ovat myös voineet sairastaa bakteerin aiheuttaman borrelioosin eli Lymen taudin.

Tiedot käyvät ilmi 89 tutkimuksen aineistot ja 160 000 potilaan tiedot kattavasta meta-analyysista.

Analyysin perusteella noin 15 prosentilla maailman väestöstä on veressään merkkejä borreliasta, mutta eri alueiden välillä on suuria eroja. Keski-Euroopassa luku on 21 prosenttia, itäisessä Aasiassa 16 prosenttia ja Länsi-Euroopassa 14 prosenttia. Esimerkiksi Karibian alueella seropositiivisia on vain 2 prosenttia väestöstä.

Tutkijoiden mukaan tarkimmat tulokset saatiin tutkimuksissa, joissa käytettiin Western Blot -analyysia. Näissä tutkimuksissa borreliaa löytyi todennäköisimmin miehiltä, yli 50-vuotiailta, maaseudulla asuvilta ja potilailta, joiden tiedettiin saaneen punkin eli puutiaisen pureman.

Jos nyt julkaistut arviot pitävät paikkansa, luultua useammat ihmiset joutuvat nykyään kosketuksiin borreliabakteerin kanssa ja ovat mahdollisesti myös sairastaneet borrelioosin. Ilmaston lämpenemisen myötä borreliaa tartuttavat puutiaiset ovat levinneet laajemmille alueille.

Tutkimus julkaistiin BMJ Global Health -lehdessä.

Borrelioosi on infektiotauti, jota levittävät puutiaiset eli punkit. Noin viidesosa puutiaisista kantaa borreliabakteeria, ja bakteeria kantavien punkkien osuus on sama ympäri Suomen. Vuosittain ainakin 6 000 suomalaista saa tartunnan, ja heistä 50–80 % oireilee. Suomessa vain yksi viidestäkymmenestä tai sadasta punkinpuremasta johtaa borrelioosiin. Infektio hoituu lähes aina antibiooteilla, mutta hoitamattomana se voi aiheuttaa muun muassa iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita

Kasvisruokavalio sopii hyvin myös lapsille

Pe, 15/07/2022 - 12:11

Kasvisruokavaliota noudattavat lapset kasvavat yhtä hyvin ja saavat yhtä paljon rautaa ja D-vitamiinia kuin sekaravintoa syövät, tuore tutkimus osoittaa.

Tulokset perustuvat 8 900 keskimäärin kaksivuotiaan kanadalaislapsen kolmivuotiseen seurantaan. Lapsista 248 oli kasvissyöjiä (25 vegaania).

Lasten paino ja pituus kehittyivät samaa vauhtia riippumatta heidän ruokavaliostaan, tulokset osoittivat. Myös veren ferritiini- ja D-vitamiinitasot olivat samanlaisia. Lehmänmaitoa käyttävien kasvissyöjien kolesterolitasot olivat keskimäärin huonompia, mutta eroja ei näkynyt lapsilla, joiden maidonkulutus jäi muutamaan desilitraan päivässä.

Kasvissyöjälapset olivat alipainoisia todennäköisemmin kuin sekaravintoa syövät, mutta käytännössä alipainoisia oli hyvin vähän. Kasvissyöjistä alipainoisia oli 6 prosenttia ja sekaravintoa syövistä 3 prosenttia.

Kanadalaisten tulokset vahvistavat näyttöä, jonka mukaan kasvisruokavalio on terveellinen ja turvallinen vaihtoehto myös lapsille. Lapsen kasvisruokavaliossa tulisi kuitenkin huomioida riittävä energiansaanti ja monipuolisuus, mikä tosin pätee myös muihin ruokavalioihin.

Sosiaalinen eristyneisyys lisää dementiariskiä

To, 14/07/2022 - 09:31

Sosiaalinen eristyneisyys ja vähäiset ihmiskontaktit voivat suurentaa riskiä sairastua dementiaan, tuore brittitutkimus osoittaa. Tulokset viittaavat myös siihen, että yhteys liittyy aivomuutoksiin muistin ja oppimisen kannalta tärkeissä aivoalueissa.

Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 460 000 keskimäärin 57-vuotiaan 12-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 5 000 osallistujaa sairastui dementiaan.

Analyysissa huomioitiin lukuisia dementian riskiin vaikuttavia taustamuuttujia, mutta senkin jälkeen sosiaalisesti eristyneet sairastuivat dementiaan noin neljänneksen muita todennäköisemmin. Myöskään yksinäisyys ei selittänyt vähäisiin ihmiskontakteihin liittyvää sairastumisriskiä.

32 000 osallistujalle tehtiin myös aivojen magneettikuvaus seurannan alussa, ja niissä sosiaalisesti eristyneiden aivoissa havaittiin muutoksia, jotka saattoivat selittää dementiariskiä. Magneettikuvissa aivojen harmaan aineen tilavuus oli pienempi alueilla, jotka liittyvät muistitoimintoihin ja oppimiseen, ja nämä muutokset myös näyttivät liittyvän muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen seurannan aikana.

Sosiaalinen eristyneisyys ja vähäiset ihmiskontaktit on yhdistetty muistisairauksiin aiemminkin, mutta brittien havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Yksinäisyys ja eristyneisyys on yhdistetty aiemmin myös muiden sairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien vaaraan.

Ilmansaasteet saattavat pahentaa koronatartuntaa

Ti, 12/07/2022 - 09:24

Koronavirustartunta saattaa olla pahempi potilailla, joiden asuinseutujen hengitysilmassa on paljon ilmansaasteita, tuore tutkimus osoittaa. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin.

Tulokset perustuvat kanadalaistutkimukseen, joka kattaa tiedot yli 150 000 koronavirustartunnan saaneesta aikuisesta.

Tulosten perusteella riski joutua sairaalahoitoon koronavirustartunnan vuoksi oli suurentunut potilailla, jotka asuivat alueilla, joiden ilmansaastepitoisuudet olivat suurimmat. Yhteys koski PM2,5-pienhiukkasia, typpidioksidia ja otsonia. Krooninen altistuminen otsonille liittyi myös suurentuneeseen riskiin menehtyä koronavirustartuntaan.

Kanadalaisten tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta vastaavia havaintoja on tehty myös ainakin Espanjassa ja Meksikossa. Lisätutkimuksissa olisi hyvä selvittää myös, millä mekanismilla ilmansaasteet vaikuttavat potilaiden ennusteeseen.

Tutkimus julkaistiin Canadian Medical Association Journal -lehdessä.

Kuulon ja näön heikentymisellä yhteys dementiaan

To, 09/06/2022 - 08:46

Dementia näyttäisi kehittyvän todennäköisemmin iäkkäille, joiden näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Tulosten perusteella riski sairastua mihin tahansa dementiaan on 2,6 kertaa suurempi ja Alzheimerin tautiin 3,7 kertaa suurempi, jos potilaan näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa verrattuna samanikäisiin, joiden aistit olivat kunnossa.

Aiemmissa tutkimuksissa sekä huono näkö että huono kuulo on yhdistetty dementiariskiin, mutta niiden yhteisvaikutuksia on tutkittu vähänlaisesti. Tutkijat eivät osaa sanoa, mistä yhteys tarkalleen johtuu, mutta aistien heikentyminen voi muun muassa vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ja siten edistää dementian kehittymistä.

Tutkimukseen osallistui 2 900 keskimäärin 74-vuotiasta, joille tehtiin aivojen magneettikuvaus ja kognitiivista suoriutumista mittaava seulontatesti. Kuulo- ja näkökyvystä kyseltiin tutkimuksen alussa ja viidesti seurannan aikana.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa lievää ja melkein yhtä moni pitemmälle ehtinyttä dementiaa.

Lihavuus voi altistaa myös tyypin 1 diabetekselle

Ma, 06/06/2022 - 13:33

Lihavuus on tunnettu tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, mutta uusien tutkimustulosten perusteella lihavuus voi altistaa myös tyypin 1 diabetekselle.

Tiedot käyvät ilmi israelilaistutkimuksesta, jossa hyödynnettiin lähes 1,5 miljoonan 16–19-vuotiaan kutsuntatietoja vuosilta 1996–2016. Osallistujat olivat terveitä seurannan alkaessa, mutta sen aikana 777 sairastui tyypin 1 diabetekseen keskimäärin 25-vuotiaana.

Tulosten perusteella lihavien riski sairastua tyypin 1 diabetekseen oli kaksinkertainen ja ylipainoisten noin puolitoistakertainen, kun vertailukohtana olivat normaalipainoiset. Sairastumisriski havaittiin riippumatta monista taustamuuttujista, ja se suureni tasaisesti painoindeksin suurentuessa.

Tyypin 1 diabetesta kutsutaan usein nuoruustyypin diabetekseksi, koska suuri osa potilaista sairastuu lapsuudessa. Se voi kuitenkin puhjeta myös myöhemmin aikuisiässä. Lihavuus on joissain tutkimuksissa yhdistetty tyypin 1 diabeteksen riskiin lapsilla, mutta tätä ennen samaa ei ole todettu nuorilla aikuisilla.

Aineistosta ei voi päätellä, miksi lihavuus altistaa tyypin 1 diabetekselle, mutta esimerkiksi lihavuuteen liittyvä tulehdus ja aineenvaihdunnalliset ongelmat saattavat kiihdyttää tyypin 1 diabetekseen johtavaa haiman beetasolujen tuhoa. Mekanismin selvittäminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin Diabetologia-lehdessä.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä. Suomessa tyypin 1 diabetes on yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.

Masennuksella yhteys aivoverenkiertohäiriöihin

Pe, 03/06/2022 - 09:19

Pitkään jatkuva masennus voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Riski kuitenkin pienenee, jos masennusoireet helpottavat, tulokset osoittavat.

Masennus on aiemminkin yhdistetty aivoverenkiertohäiriöihin, mutta tutkimuksissa masennus on yleensä määritelty vain yhtenä ajankohtana. Nyt julkaistussa tutkimuksessa oireilua kuitenkin tarkasteltiin neljästi kymmenvuotisen seurannan aikana.

Kun vertailukohtana olivat osallistujat, joilla ei ollut masennusta, aivoverenkiertohäiriöiden riski oli noin viidenneksen suurempi potilailla, jotka oireilivat tasaisesti seurannan aikana. Myös oireiden vaihtelu liittyi sairastumisriskiin. Suurimmassa aivoverenkiertohäiriöiden vaarassa olivat kuitenkin potilaat, joiden masennus paheni seurannan aikana. He sairastuivat kolmanneksen todennäköisemmin kuin oireettomat.

Osalla potilaista masennusoireet helpottivat seurannan aikana ja tulosten perusteella tämä myös pienensi heidän riskiään sairastua aivoverenkiertohäiriöön.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä, ja siihen osallistui 12 500 yli 50-vuotiasta, joista 1 400 sairastui aivoverenkiertohäiriöön ensimmäistä kertaa kymmenvuotisen seurannan aikana.

Long covid -oireet saattavat lievittyä rokotuksilla

To, 02/06/2022 - 10:53

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireilu eli ns. long covid näyttäisi lievittyvän koronavirusrokotteiden avulla. Brittitutkimuksessa tämä havaittiin potilailla, jotka saivat ensimmäisen tai toisen rokotusannoksen sairastumisensa jälkeen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 28 000 brittiä, jotka olivat sairastuneet koronavirusinfektioon. Potilaita seurattiin vuoden 2021 helmikuusta syyskuuhun.

Potilaista 24 prosenttia poti pitkittyneitä koronaoireita jossain vaiheessa seurantaa, mutta oireilevien määrä pieneni 13 prosenttia ensimmäisen koronavirusrokotteen jälkeen. Toisen rokotuksen jälkeen havaittiin 9 prosentin vähennys, minkä jälkeen pitkittyneiden oireiden todennäköisyys pieneni noin 1 prosenttia viikossa.

Brittien tutkimuksesta ei voi päätellä, johtuiko pitkittyneiden oireiden vähentyminen vain ja ainoastaan koronarokotteista, mutta tutkijat pitävät sitä todennäköisenä. Lisätutkimuksissa asiaa olisi kuitenkin hyvä selvittää myös nykyisen omikron-viruksen aikana kerätyissä aineistoissa.

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Suomessa noin kolmannekselle koronavirusinfektion sairastaneista käy niin.

Tavallisia koronavirusinfektion pitkäaikaisoireita ovat muun muassa uupumus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihaskivut ja muut pitkäkestoiset kivut. Useimmilla oireet lievittyvät vähitellen kuukausien kuluessa.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.

Laihduttaminen parantaa miehen hedelmällisyyttä

Pe, 27/05/2022 - 14:53

Lihavan miehen hedelmällisyys voi tuntuvasti parantua, jos hän onnistuu laihduttamaan ja myös pitämään kilot kurissa.

Tiedot käyvät ilmi Human Reproduction -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 56 lihavaa miestä seurattiin vuoden ajan.

Miehet onnistuivat laihduttamaan keskimäärin 17 kiloa ja tämän myötä siemennesteen siittiöpitoisuus suureni 50 prosenttia ja siittiömäärä 40 prosenttia. Muutos säilyi ja jopa voimistui miehillä, joiden kilot eivät kertyneet takaisin vuoden kuluttua laihtumisesta. Jos paino alkoi taas nousta, siittiöiden määrä pieneni.

Miehet laihduttivat 8 viikkoa kestävällä vähäkalorisella dieetillä, minkä jälkeen osa sai laihdutuslääkkeitä ja osa lumevalmistetta. Kummassakin ryhmässä puolet potilaista osallistui lisäksi ohjattuun liikuntaan.

Aiemmissa tutkimuksissa lihavuus on liitetty siemennesteen heikkolaatuisuuteen, mutta laihduttamisen pitkäaikaisvaikutuksista siemennesteen laatuun on ollut vähänlaisesti tietoa.

Suuret D-vitamiiniannokset todennäköisesti turvallisia lapsille

Ti, 24/05/2022 - 13:46

Tuoreen tutkimuksen perusteella D-vitamiinilisät eivät näyttäisi aiheuttavan haittavaikutuksia alle 6-vuotiaille lapsille edes varsin suurilla annoksilla. Havainto perustuu 32 tutkimuksen ja 8 400 lapsen tietojen meta-analyysiin.

Analyysiin valittiin satunnaistettuja ja lumekontrolloituja tutkimuksia, joissa alle 6-vuotiaat lapset olivat saaneet 30-250 mikrogramman annoksia päivittäin tai 750–15 000 mikrogramman kerta-annoksia.

Tulosten perusteella suuria D-vitamiiniannoksia saaneilla ei ollut vakavia haittavaikutuksia sen enempää kuin verrokeilla, jotka saivat pienempiä annoksia tai lumevalmistetta. Heillä ei myöskään ollut muita enempää veren kalsiumrunsautta. Kalsiumrunsaus eli hyperkalsemia on yhdistetty suuriin D-vitamiiniannoksiin ja saattaa aiheuttaa mm. väsymystä, särkyjä, ummetusta ja virtsakiviä.

Myös lievät haittavaikutukset, jotka saattoivat liittyä suuriin D-vitamiiniannoksiin, olivat harvinaisia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia.

Noin kolmasosa suomalaismiehistä ja viidennes naisista saa liian vähän D-vitamiinia. Kesällä auringon UV-säteily tuottaa noin 15 minuutin kokovartaloaltistuksessa jopa 250 mikrogrammaa D-vitamiinia.