Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 2 min 27 s sitten

Olkapäiden onnenhetket

Ti, 25/10/2022 - 08:00

Istumatyössä kökötetään usein tunti tunnin perään paikoillaan, mutta myös esimerkiksi parturi-kampaajien, sähköasentajien ja hammaslääkärien työasento panee olkapäät koville, koska työssä joutuu pitämään käsiä koholla. Työpäivän lomaan kannat­taakin aikatauluttaa pari taukoa olkapääjumpalle.

- Hyviä ovat liikkeet, joissa yhdistyy lapojen, olkapäiden ja käsivarsien aktivointi. Myös työasennon vastaliike on aina hyvä taukojumppa, sanoo Selkäliiton puheenjohtaja, terveystieteiden tohtori Marjo Rinne.

Aina taukojumpan ei tarvitse kohdistua täsmäiskuna olkapäihin, koska verenkierron vilkastuttaminen koko kehossa auttaa myös olkapäitä. Portaiden noususta ruokatunnilla on siis hyötyä koko kropalle.

Venyttelyä tärkeämpää on vahvistaa ja vetreyttää olkanivelen ympärillä olevia sekä lapaluuta liikuttavia lihaksia. Esimerkiksi punnerrusliike on hyvä yleisliike myös olkapäille.

Venyttelylläkin on tärkeä roolinsa. Hyviä täsmävenytyksiä ovat esimerkiksi rintalihaksen ja lapaan kiinnittyvien lihasten venytys.

Jos olkapäät ovat jo jumissa, pitää olla varovainen nostaessaan käsiä hartialinjan yläpuolelle. Isoja painoja ei silloin pidä käyttää.

Olkapäiden ongelmat voivat saada alkunsa myös huonosta tekniikasta tietyissä urheilulajeissa, kuten tenniksessä, uinnissa ja keihäänheitossa.

- Esimerkiksi palloa ei pidä lyödä ylhäältä pelkällä käsivarrella vaan pitäisi käyttää koko kroppaa. Voima lähtee jaloista. Höntsälajeissakin pitäisi muistaa harjoitella tekniikkaa ja lämmitellä.

1. Seiso paikallasi, kallista ylävartaloa kevyesti taakse ja varmista, että hartiat eivät ole koholla eikä katse yläviistoon. Tarvittaessa voit tehdä liikkeen myös tuolilla istuen.

2. Koukista kyynärpäät siten, että käsivarret tulevat suoraan kulmaan olkavarsien kanssa. Vedä lapoja yhteen ja samalla käsivarsia taakse. Voit tehdä liikkeen ilman vastusta, mutta esimerkiksi ovenkahvaan kiinnitetty jumppanauha tehostaa liikettä. Toista 10–15 kertaa 1–2 kertaa päivässä.

3. Suorista lopuksi käsivarret, liitä kädet selän takana yhteen ja venyttele rintarankaa ja olkapäitä.

Julkaistu Terveydeksi! 3/2022

Elinluovutus on vastuullinen teko

Ma, 03/10/2022 - 08:41

Suomessa elinsiirtoa odottaa yli 550 ihmistä. Kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa, sillä siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Vuosittain uuden elimen saa noin 400 tarvitsevaa.

Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Mahdollisen luovuttajan tahto pyritään kuitenkin aina selvittämään. Elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa oman tahdon toteutumisen ja selkeyttää elinluovutusprosessia. 

- Elinluovutustahdon voi ilmaista paperisella elinluovutuskortilla, kirjaamalla tahdon Omakantaan, lataamalla elinluovutuskortti-sovelluksen tai vain kertomalla läheisilleen tahtonsa, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.

Perussairaudet tai ikä eivät välttämättä ole este elinluovutukselle, mutta vain pieni osa vainajista soveltuu elinluovuttajiksi. On todennäköisempää, että itse joskus tarvitsisi elinsiirron, kuin että toimisi elinluovuttajana.

Elinluovuttajaksi kolmella eri tavalla

Usein ajatellaan, että elinluovuttajat ovat onnettomuuksissa loukkaantuneita tai menehtyneitä, mutta näin ei itse asiassa ole.

– Sairaudet ovat suurin kuolemaan ja elinluovutukseen johtava syy. Aivokuolleista elinluovuttajista 81 prosentilla taustalla on aivoverenvuoto tai muu vakava aivotapahtuma, kertoo valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori, dosentti Anna-Maria Koivusalo HUS:sta.

Elinluovuttajaksi voi tulla kolmella tavalla. 

Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen, läheiselleen, ystävälleen tai tuntemattomalle henkilölle.

Suurin osa elinsiirroista tehdään edelleen aivokuolleilta elinluovuttajilta saaduilla elimillä. Aivokuolema tarkoittaa täydellistä aivoverenkierron ja kaiken aivotoiminnan pysyvää loppumista.

– Aivokuoleman yhteydessä oma hengitystoiminta lakkaa. Mikäli hengitystä ei keinotekoisesti ylläpidetä, myös sydän pysähtyy, Koivusalo kertoo.

Nykyään Suomessa on mahdollista olla elinluovuttaja myös verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen.

– Tällaisessa tapauksessa tehohoidossa olevalla potilaalla on palautumaton, vaikea aivovaurio. Kun hoitavat lääkärit toteavat, että toivoa toipumisesta ei ole, on eettisesti perusteltua luopua tehohoidosta ja harkita elinluovutuksen mahdollisuutta, Koivusalo jatkaa.

Ientulehdus voi lisätä dementiariskiä

Ke, 28/09/2022 - 09:57

Hampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti saattaa suurentaa riskiä sairastua dementiaan tai sitä lievempään muistisairauteen. Erityisesti yhteys näkyy potilailla, joilta on jo irronnut useita hampaita.

Tiedot käyvät ilmi mittavasta 47 tutkimusta kattavasta katsaustutkimuksesta, joissa tarkasteltiin hammasterveyden ja muistisairauksien yhteyttä.

Tulosten perusteella riski sairastua dementiaan tai sitä lievempään kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään oli noin viidenneksen suurempi, jos potilaan hammasterveys oli huonolla tolalla.

Lisäanalyysissa yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joilta oli irronnut hampaita tai jotka olivat jo täysin hampaattomia. Kaikkien hampaiden puuttuminen liittyi dementian ja osittainen hampaattomuus kognitiivisten mielentoimintojen heikentymän riskiin.

Hampaiden kiinnityskudosten tulehdus johtaa hoitamattomana hampaattomuuteen ja siihen liittyvä tulehdustila on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja mahdollisesti diabeteksen riskiin. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että vaikka heidän katsaustutkimuksensa on tiettävästi kattavin aiheesta tehty selvitys, analysoidut tutkimukset olivat suhteellisen heikkolaatuisia eikä niistä voi päätellä johtuvatko muistisairaudet huonosta hammasterveydestä vai heikkeneekö se vasta muistisairauden myötä. Tämän vuoksi yhteyttä olisi hyvä tutkia lisää.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Yövuorot haastavia verenpainepotilaille

Ti, 27/09/2022 - 10:17

Säännöllisesti yövuoroja tekevät verenpainepotilaat voivat työnsä takia olla suurentuneessa vaarassa sairastua diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöön. Brittitutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että yötyö suurentaa kohonneeseen verenpaineeseen liittyviä terveysriskejä.

Tutkimukseen osallistui 37 000 brittiä, jotka olivat 40–69-vuotiaita keskimäärin 12-vuotisen seurannan alkaessa. Kaikkien osallistujien verenpaine oli koholla.

Säännöllisesti yövuoroja tekevät sairastuivat diabetekseen, sepelvaltimotautiin tai aivoverenkiertohäiriöön 16 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka työskentelivät vain päivisin. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos yövuoroja teki usein ja työ oli jatkunut pitkään etenkin, jos työntekijä oli luonnostaan aamurytminen.

Brittien tulokset vahvistavat näyttöä yötyöhön liittyvistä terveyshaitoista ja osoittavat niiden koskevan etenkin verenpaineongelmaisia. Aiemmissa tutkimuksissa haittoja on havaittu myös terveillä työntekijöillä.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Statiinit harvoin lihasoireiden taustalla

Ma, 26/09/2022 - 16:42

Statiini-kolesterolilääkkeet voivat aiheuttaa osalle potilaista lihaskipuja ja -vaivoja, mutta tuoreen selvityksen perusteella tämä on hyvin harvinaista. Suurin osa potilaiden lihasoireista ei todennäköisesti johdu statiineista, tulokset osoittavat.

Tulokset perustuvat 23 laadukkaan tutkimuksen ja yli 150 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella statiineilla hoidetuista 27,1 prosenttia ja verrokeista 26,6 prosenttia koki lihaskipuja tai lihasheikkoutta keskimäärin nelivuotisen seurannan aikana.

Ensimmäisen lääkitysvuoden aikana statiineilla hoidettujen riski saada lihaskipuja tai lihasheikkoutta oli 7 prosenttia suurempi kuin verrokkien, minkä perusteella vain yksi tapaus viidestätoista liittyi statiineihin, tutkijat kirjoittavat. Riskit myös pienenivät huomattavasti ensimmäisen vuoden jälkeen. Suuret statiiniannokset liittyivät hieman suurempaan lihaskipuriskiin kuin pienet annokset.

Tutkijat pitävät tuloksia osoituksena siitä, että statiinien hyödyt ovat merkittävästi suurempia kuin niihin mahdollisesti liittyvät haitat. Esimerkiksi tuhannen potilaan statiinilääkitys viiden vuoden ajan voi tulosten valossa aiheuttaa lieviä lihasvaivoja 11 potilaalle, mutta estää 50 vakavaa sydän- ja verisuonitautioiretta potilailta, jotka sairastavat sydän- ja verisuonitautia. Hyödyt ovat vielä suurempia, jos lääkitys on intensiivisempi ilman, että lihasvaivat merkittävästi yleistyvät.

Tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä.

Enterovirusta liikkeellä tavanomaista enemmän

Ti, 13/09/2022 - 09:45

Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen enterovirustapausten määrä on alkanut lisääntyä tänä vuonna tavanomaista aiemmin. Myös enterovirusten aiheuttamia enterorokkotapauksia on raportoitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ympäri Suomea tavanomaista enemmän.

Suurin osa tapauksista on lieväoireisia, mutta ainakin Turussa lapsipotilaita on joutunut hengenahdistusoireiden vuoksi myös sairaalahoitoon. Näillä potilailla on todettu enterovirus D 68, joka aiheuttaa yleensä vain lieviä hengitystieoireita, mutta joskus myös hengenahdistusta tai keuhkokuumetta.

Viime vuonna laboratoriovarmistettuja enterovirustapauksia ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 243. Tänä vuonna tapauksia on ollut 217, ja määrän odotetaan vielä kasvavan.

Enterovirukset aiheuttavat oireita useimmiten lapsilla

Enterovirusinfektiot ovat yleensä lieväoireisia ja paranevat itsestään 1–2 viikon kuluessa. 

Vakavampia taudinkuvia esiintyy kuitenkin vuosittain. Enterovirukset aiheuttavat oireita useimmiten lapsilla, mutta myös nuoret ja aikuiset voivat saada tartunnan ja oireisen infektion.

Hengitystieinfektioiden, vatsaoireiden ja varsinaisen enterorokon lisäksi enterovirukset voivat aiheuttaa harvinaisempina tautimuotoina sydänlihastulehdusta ja aivokalvontulehdusta, jonka tavallisimmat oireet ovat kuume, päänsärky ja niskajäykkyys.

Enterovirukset tarttuvat ulosteesta käsiin ja käsistä suuhun tai pisaratartuntana. Tehokkain tapa estää tartuntoja on huolellinen käsihygienia, johon kuuluu käsien pesu saippualla ja runsaalla vedellä.

Kymmeniä virustyyppejä

Enterovirukset ovat hyvin yleisiä, ja saman kauden aikana voi väestössä kiertää jopa kymmeniä erilaisia virustyyppejä, joiden aiheuttama taudinkuva vaihtelee. Kerran sairastettu tauti suojaa sairastumiselta saman virusalatyypin aiheuttamaan infektioon, mutta myöhemmin voi sairastua toisen alatyypin aiheuttamaan infektioon.

Enterorokon yleisin aiheuttaja on vuodesta 2008 lähtien ollut Suomessa ja muualla Euroopassa coxsackievirus A6.

Poikkeava painokehitys raskauden aikana lisää lapsen terveysriskejä

Ma, 12/09/2022 - 09:06

Nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina, ja niistä jopa kolmasosa jää ilman selitystä. Tuore Oulun yliopiston väitöstutkimus paljasti ensimmäistä kertaa yhteyden äidin raskausajan poikkeavan painonnousun ja jälkeläisen kohonneen aivoverenkiertohäiriöriskin välillä. Sekä tavallista vähäisempi että runsaampi painonnousu raskausaikana lisäsivät lapsen myöhempää aivoverenkiertohäiriön riskiä. Löydetty yhteys oli riippumaton lapsen syntymäpainosta.

Myös vastasyntyneen pienikokoisuus oli tutkimuksen mukaan yhteydessä myöhempään aivoverenkiertohäiriön riskiin. Alhaisen syntymäpainon lisäksi pieni pituus sekä vastasyntyneen laihuus ennustivat suurentunutta aivoverenkiertohäiriöriskiä aikuisuudessa.

Tutkimus osoitti lisäksi, että tytöillä keskimääräistä vähäisempi painonnousu tai pituuskasvu kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, sekä keskimääräistä suurempi painoindeksi ennen kouluikää, olivat yhteydessä kohonneeseen aivoverenkiertohäiriön riskiin myöhemmin. Myös lapsuuden motorisen ja kielellisen kehityksen poikkeavuuksien osoitettiin ennustavan aivoverenkiertohäiriöitä nuoressa aikuisiässä.

- Varhaisten olosuhteiden pitkäaikaisvaikutuksilla tiedetään olevan tärkeä merkitys monien kansansairauksien kehittymisessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alhainen syntymäpaino voi altistaa sydän- ja verisuonitaudeille ja aikuisiän aivoverenkiertohäiriöille. Tietämys varhaiskehityksen yhteydestä aikuisiän aivoverenkiertohäiriöriskiin on kuitenkin ollut melko vähäistä, sillä kattavia tutkimuksia ei ole tehty, kuvailee väitöskirjatutkija Milja Kivelä.

Kivelän tutkimuksen tulokset osoittavat, että useilla lapsen varhaiseen kehitykseen ja kasvuun liittyvillä tekijöillä on yhteys lisääntyneeseen riskiin sairastua aivoverenkiertohäiriöön jo nuorena aikuisena.

- Tulokset tukevat käsitystä siitä, että perusta aikuisiän terveydelle alkaa rakentua jo hyvin varhain, jopa ennen syntymää.

Nuorten itsetuhoisuus lisääntynyt

Pe, 09/09/2022 - 08:36

Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja ilmastokriisi ovat heikentäneet nuorten hyvinvointia, eikä tilanne näytä helpottaneen. MIELI ry:n tilastojen mukaan nuorten itsetuhoisuuteen liittyvät keskustelut Kriisipuhelimessa ovat edelleen lisääntyneet.

Tänä vuonna tammi-elokuussa 18–29-vuotiaiden kanssa käytiin 13 % enemmän itsetuhoisuutta koskevia keskusteluja kuin samaan aikaan viime vuonna. Sama valitettava kehitys näkyy 12–29-vuotiaille suunnatussa Sekasin-chatissa.

Erityisen huolestuttavaa on nuorten naisten itsetuhoisuus. Kriisipuhelimessa nuorten naisten kanssa käydyt keskustelut itsetuhoisuudesta lisääntyivät samalla ajanjaksolla lähes viidenneksellä.

Tänä vuonna lähes 300 Kriisipuhelimeen soittanutta nuorta on ollut päivystäjän mukaan akuutissa itsemurhavaarassa. Itsemurhavaara arvioidaan suureksi, mikäli soittajalla on konkreettinen suunnitelma tai tuore itsemurhayritys takana.

Tilastokeskuksen mukaan nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Suomessa nuorilla 15–24-vuotiailla itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä oli 26 prosenttia.

Hoitoonpääsy vaikeaa

MIELI ry:n kriisikeskustoimintojen johtajan Sanna Vesikansan mukaan ongelmana on edelleen palveluvaje, jota on kertynyt koronan aikana: itsetuhoiselle hoitoonpääsy on vaikeaa ja erityisesti nuorisopsykiatriset osastot ovat olleet jatkuvasti joko ruuhkautuneita tai täynnä.

- Jos itsemurhien määrää halutaan saada laskemaan, jokaiselle ihmiselle tulee olla tarjolla pääsy matalan kynnyksen keskusteluapuun mahdollisimman pian.

Vesikansa painottaa, että kaikkien hyvinvointialueiden strategioissa tulisi näkyä jatkossa itsemurhien ehkäisy ja joka alueella pitäisi olla aktiivisesti kokoontuva itsemurhien ehkäisyryhmä. Avun saamista parantaisi parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva terapiatakuu.

Vähemmistöt haavoittuvassa asemassa

Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10. syyskuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietoa itsemurhista ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa.

Tänä vuonna MIELI ry:n itsemurhien ehkäisypäivän kampanjan keskiössä ovat vähemmistöjen edustajat. Haavoittuvassa asemassa olevaan vähemmistöön kuuluminen voi lisätä itsemurhariskiä. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä itsemurhariski voi olla jopa 3–4-kertainen muuhun väestöön nähden.

- Haavoittuvassa asemassa olevat vähemmistöt kokevat usein ympäristön asenteista johtuvaa kuormitusta, kuten syrjintää. Tällainen vähemmistöstressi voi heikentää merkittävästä yksilön mielenterveyttä. Yksi keino vähentää itsemurhariskiä onkin luoda hyväksyvä ja turvallinen ympäristö kaikille. Siihen voi jokainen osaltaan vaikuttaa, summaa MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Frans Horneman.

Apua on saatavilla:

    • Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.
    • Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain, etäyhteyksin ja ryhmissä maksutta ja ilman lähetettä.
    • Netissä keskusteluapua antavat verkkokriisikeskus Tukinet ja Sekasin-chat.
    • Itsemurhien ehkäisykeskukset Helsingissä ja Kuopiossa antavat tukea itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen.

Yksinäisyys saattaa altistaa masennukselle, kroonisille kivuille ja uupumukselle

To, 08/09/2022 - 16:07

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yksinäisyys saattaa altistaa masennukselle, kroonisille kivuille ja uupumukselle. Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä yksinäisyys, masennus ja muut oireet on yhdistetty toisiinsa aiemminkin, mutta tutkimuksista on ollut vaikea päätellä, onko yksinäisyys edeltänyt oireita vai johtunut niistä.

Tutkimuksessa asiaa selvitettiin seuraamalla 6 000 keskimäärin 65-vuotiasta lähes kahdeksan vuoden ajan. Yksinäisyydestä ja oireista kyseltiin vähintään kahdesti.

Itsensä yksinäiseksi kokeville ilmaantui seurannan aikana kroonisia kipuja viidenneksen todennäköisemmin kuin osallistujille, jotka eivät olleet yksinäisiä. Uupuneeksi itsensä alkoi kokea puolet useampi ja masennusoireita kehittyi kaksi kertaa todennäköisemmin.

Oireet myös kasautuivat ja yksinäisistä kaksi kertaa useammalla todettiin sekä masennusta, uupumusta että kipuja seurannan aikana, tutkijat kirjoittavat. Osallistujien ikä, sukupuoli, sosiaalinen ja taloudellinen asema, oireet tutkimuksen alussa tai asumisjärjestelyt (asuiko yksin vai puolison kanssa) eivät selittäneet tuloksia.

Aineisto ei paljasta, mistä yhteydet johtuvat, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Yksinäisyys on stressaavaa, mikä altistaa sairauksille. Yksinäisyys voi myös vaikuttaa elintapoihin ja vähentää muun muassa liikuntaa, mikä myös altistaa monille sairauksille.

Aiemmissa tutkimuksissa yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja niistä aiheutuviin kuolemiin.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Kiusaajilla suurempi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin

Ti, 06/09/2022 - 13:48

Lapsilla, jotka kiusaavat toisia usein 8–9 vuoden iässä, on kohonnut väkivaltarikollisuuden riski 31 vuoden ikään mennessä, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tuore kansallinen syntymäkohorttitutkimus.

Kohonnut riski syyllistyä väkivaltarikoksiin aikuisena havaittiin sekä usein kiusaavilla pojilla että tytöillä. Usein kiusaavien poikien suhteellinen riski tehdä seuranta-aikana vakava väkivaltarikos, kuten henkirikos tai törkeä pahoinpitely, oli lähes kolminkertainen verrattuna niihin poikiin, jotka eivät kiusanneet lainkaan.

Kiusatuksi joutuminen ei sen sijaan ollut yhteydessä lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuden riskiin.

Tutkimuksessa huomioitiin sosioekonomiset taustat ja mahdollinen lapsuusiän psyykkinen oireisto. Yhteys kiusaamisen ja väkivaltarikollisuuden välillä säilyi vanhempien koulutustasosta, perheen rakenteesta ja mahdollisesta lapsuusiän psyykkisestä oireistosta riippumatta. 

- Tutkimuksemme osoitti kiusaamisen ja väkivaltarikosten yhteyden sekä miehillä että naisilla. Löydökset vahvistavat aiempia viitteitä, joiden mukaan kiusaamisen ehkäisy voi mahdollisesti vähentää väkivaltarikoksia, sanoo päätutkija Elina Tiiri Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimus perustui Suomessa vuonna 1989 kerättyyn laajaan, koko maan kattavaan epidemiologiseen aineistoon. Kun tutkimusaineisto kerättiin, osallistujat olivat 8–9-vuotiaita. Kun osallistujat olivat 30–31-vuotiaita, kerättiin poliisirekisteristä tieto kaikista heihin kohdistuvista väkivaltarikosepäilyistä. Tutkimukseen osallistui yli 5 400 henkilöä.

THL suosittelee koronarokotussarjan tehostamista ikääntyneille ja riskiryhmille

Pe, 02/09/2022 - 08:00

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tänä syksynä uutta koronan tehosterokotusta kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille.

Tehosteannos voidaan poikkeuksellisesti antaa myös muille 18 vuotta täyttäneille erityisistä syistä yksilöllisen harkinnan ja riskiarvion perusteella esimerkiksi työkomennuksen tai matkan kohdemaan vaatimusten vuoksi.

Tehosterokotteen voi ottaa tulevalla syyskaudella, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. Rokotteen ottamista ei suositella heti syyskuussa, vaan myöhemmin syksyllä samalla käynnillä influenssarokotteen kanssa.

Erona aiempaan on, että tehosteannoksen kohderyhmien osalta ei ole enää väliä, kuinka monta rokotetta henkilö on aiemmin saanut tai kuinka monta kertaa hän on mahdollisesti sairastanut koronan.

- Kyse on kohdistetusta tehosterokottamisesta, joka ylläpitää suojaa vakavaa tautia ja kuolemia vastaan sekä mahdollisesti laajentaa suojan immunologista pohjaa, kuvailee THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL:n suositus perustuu Kansallisen rokotusasiatuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n yhteiseen arvioon.

Korona- ja influenssarokotus samalla kertaa

Koronaviruksen mahdollinen kausivaihtelu voi nostaa tapausmääriä loppusyksystä tai vuodenvaihteessa. Tällä hetkellä omikron BA.4/5 on valtavariantti. On mahdollista, että esimerkiksi BA.2.75 tai jokin muu nousee valtavariantiksi joko suuremman tartuttavuuden vuoksi tai aiempien rokotteiden ja sairastettujen infektioiden tartunnoilta antamaa suojaa kiertämällä.

Tehosteannoksiin voidaan käyttää alkuperäisiä rokotteita tai varianttiräätälöityjä rokotteita sitten, kun niitä on saatavilla.

Kunnat vastaavat rokotusten järjestämisestä.

- Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, joten on tärkeää, että mahdollisimman iso osa syksyn koronarokotuksista annettaisiin influenssarokotusten yhteydessä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Influenssarokotukset annetaan yleensä marras-joulukuussa.

Pitkäaikaissairauksista johtuvat riskiryhmät ja rokotusten kohderyhmät ovat influenssassa ja koronassa lähes yhteneväiset. Ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä, pelkästään iästä johtuva riski kasvaa selkeästi 70 vuodesta alkaen. Influenssarokotetta suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille.

D-vitamiinin vajaus raskauden aikana suurentaa riskejä

Ti, 23/08/2022 - 10:10

Riittävästä D-vitamiinin saannista kannattaa huolehtia etenkin raskauden aikana, sillä se pienentää muun muassa ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tuoreen tutkimuksen tulos tukee suomalaiskäytäntöä, jonka mukaisesti kaikille raskaana oleville suositellaan D-vitamiinilisiä.

Tutkimuksessa yhdistettiin 72 aikaisemman tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella vähiten D-vitamiinia saavien äitien lapset olivat syntyessään pienikokoisia 39 prosenttia todennäköisemmin ja heidän syntymäpainonsa oli alhainen 35 prosenttia todennäköisemmin kuin lasten, joiden äitien D-vitamiinitasot olivat korkeimmat. Myös ennenaikaiset synnytykset olivat 33 prosenttia yleisempiä, jos äiti sai liian vähän D-vitamiinia.

Riskit myös laskivat tasaisesti äidin D-vitamiinitasojen noustessa. Jokainen 25 nmol/l nousu äidin veren D-vitamiinipitoisuudessa liittyi 6 prosenttia pienempään ennenaikaisuuden ja 10 prosenttia pienempään pienikokoisuuden todennäköisyyteen.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Alkoholin käytön vähentäminen pienentää aivoinfarktin riskiä

Ke, 17/08/2022 - 10:42

Runsas alkoholin käyttö tunnetusti altistaa aivoinfarktille, mutta riski myös pienenee, jos juomista vähentää.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta korealaistutkimuksesta, jossa hyödynnettiin yli 400 000 aikuisen terveystarkastustietoja vuosilta 2009 ja 2011. Seurannan aikana 75 000 osallistujaa sairastui aivoinfarktiin.

Riski sairastua aivoinfarktiin pieneni 17 prosenttia, jos runsaasti alkoholia käyttävä vähensi juomistaan kohtuukäytön tasalle. Vastaavasti riski suureni 28 prosenttia, jos kohtuukäytöstä siirtyi runsaaseen kulutukseen.

Pienin aivoinfarktiriski havaittiin potilailla, jotka käyttivät kohtuudella alkoholia seurannan ajan. He sairastuivat 12 prosenttia epätodennäköisemmin kuin täysin raittiit, mutta havaintoon kannattaa suhtautua varauksella. Täysin raittiiden joukossa on entisiä alkoholisteja ja terveyssyistä alkoholin käytön lopettaneita, mikä vaikeuttaa vertailujen tekemistä.

Vuosittain noin 18 000 suomalaista sairastuu aivoinfarktiin. Sairastumisista valtaosa voitaisiin estää. Aivoinfarkteille ja muille aivoverenkiertohäiriöille altistavat muun muassa kohonnut verenpaine, runsas alkoholin käyttö, tupakointi, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä.

Aktiivinen aivojen käyttäminen pienentää dementiariskiä

Ma, 15/08/2022 - 14:27

Dementian vaaraa voi tuoreen tutkimuksen perusteella pienentää, vaikka riski sairastua siihen olisi suurentunut. Koulutus, sosiaalinen ja aktiivinen elämäntapa ja aivojen monipuolinen haastaminen ovat avaimia tähän.

Tutkimus perustuu 1 200 brittiläisen vuonna 1946 syntyneen seurantaan. Heidän kognitiiviset kykynsä testattiin ensimmäisen kerran kahdeksanvuotiaana ja uudelleen 69-vuotiaana.

Osallistujat, jotka olivat kouluttautuneet enemmän, työskentelivät kognitiivisesti vaativammissa ammateissa, harrastivat paljon ja olivat sosiaalisia, saivat 69-vuotiaana keskimäärin parempia tuloksia muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä. Myös lapsuudessa saadut hyvät tulokset kognitiivisissa testeissä ennakoivat parempia tuloksia 69-vuotiaana.

Aktiivisten osallistujien testitulokset heikkenivät lisäksi hitaammin kuin muiden riippumatta siitä, millaisia tuloksia he olivat saaneet lapsuuden testeissä. Heikko menestys lapsuuden testeissä ennakoi suurempaa riskiä sairastua dementiaan myöhemmin elämässä, mutta aktiivinen elämäntapa pienensi todennäköisyyttä.

Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan dementiaa voi ehkäistä tai ainakin lykätä käyttämällä aivojaan monipuolisesti ja pysymällä monin tavoin aktiivisena halki elämän. Myös terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä liikunta voivat pienentää dementian riskiä, tutkimuksista tiedetään.

Tulokset julkaistiin Neurology-lehdessä.