Apteekki.fi syöte

Kuorsaaminen ei tuoreen tutkimuksen mukaan heikennä nuorten muistia ja muita ajatustoimintoja, mutta osalla se voi liittyä muun muassa käytöksen ja tunteiden hallinnan vaikeuksiin.

Tutkimukseen osallistui 12 000 keskimäärin 10-vuotiasta, joita seurattiin viiden vuoden ajan. Osallistujien kuorsaamista, kognitiota ja oireilua selviteltiin neljästi seurannan aikana.

Tutkimuksen alkaessa 7 prosenttia lapsista kuorsasi, mutta heidän osuutensa putosi 3 prosenttiin viidessä vuodessa.

Kuorsaaminen ei liittynyt heikompiin tuloksiin kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä missään vaiheessa seurantaa. Kuorsaajilla oli kuitenkin muita todennäköisemmin tunne-elämän, sosiaalisten suhteiden ja käytöksen ongelmia, tulokset osoittivat. Oireilua oli etenkin lihavilla nuorilla.

Tulokset olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin. Säännöllisesti kuorsaavien lasten aivoissa on nähty muun muassa muutoksia, jotka voivat liittyä keskittymisen, käytöksen ja oppimisen ongelmiin. Kuorsaamisen hoitaminen esimerkiksi nielu- ja kitarisojen poistoleikkauksella saattaisi korjata tilanteen.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Virtsarakon syöpä näyttäisi kehittyvän harvemmin ihmisille, joiden ruokavaliossa on paljon hedelmiä ja vihanneksia. Esimerkiksi appelsiini, omena, banaani ja parsa liittyvät pienempään sairastumisriskiin.

Tiedot käyvät European Journal of Nutrition -lehden julkaisemasta meta-analyysitutkimuksesta, jossa analysoitiin yhdentoista tutkimuksen ja yhteensä 5 600 rakkosyöpäpotilaan ja 10 000 terveen verrokin tietoja.

Tulosten perusteella eniten hedelmiä ja vihanneksia ruokavaliostaan saavat sairastuivat virtsarakkosyöpään noin 20 prosenttia epätodennäköisemmin kuin niitä vähiten nauttivat.

Yhteydet koskivat sitrushedelmiä, siemenhedelmiä ja trooppisia hedelmiä, joita ovat esimerkiksi appelsiini, greippi, mandariini, omena, päärynä ja banaani. Vihanneksista esiin nousivat versovihannekset, joita ovat esimerkiksi parsa, latva-artisokka ja bambunversot.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1 400 uutta virtsarakon syöpää. Potilaista 75 prosenttia on miehiä. Virtsarakon syövän tärkein riskitekijä on tupakointi ja yleisin oire verivirtsaisuus.

Täysjyväviljojen lisääminen ruokavalioon saattaa ehkäistä verenpaineen kohoamista, tuore tutkimus osoittaa. Täysjyväviljojen terveyshyödyt on tiedetty pitkään, mutta kiinalaistutkijoiden tulokset lisäävät näyttöä entisestään.

Tulokset julkaistiin European Journal of Nutritionissa ja niiden perusteella paljon täysjyväviljoja syövät säästyivät verenpaineen kohoamiselta 65 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät niitä vain harvoin. Tämä havaittiin seitsemän vuoden seurannassa.

Yhteydet nähtiin osallistujilla, jotka söivät paljon täysjyvävehnää, -maissia tai -hirssiä. Suotuisat vaikutukset koskivat kaikenikäisiä, mutta olivat suurimmat iäkkäillä ja ylipainoisilla.

Täysjyväviljatuotteiden käyttö on aiemmin yhdistetty muun muassa pienempään sydän- ja verisuonisairauksien, paksu- ja peräsuolisyövän, tyypin 2 diabeteksen sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla on positiivisia vaikutuksia niin äidin kuin lapsenkin terveyteen. On myös osoitettu, että äidin raskausajan liikunta vahvistaa vastasyntyneen lapsen keuhkojen toimintaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen riski sairastua astmaan voi lähes puolittua muihin lapsiin verrattuna, jos äiti harrastaa raskausaikana aktiivista liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. 

Äidin liikunta ja lapsen astmariski ovat yhteydessä moniin samoihin terveys-, elintapa- ja ympäristötekijöihin, kuten äidin painoon, stressiin ja sairasteluun, koko perheen liikuntatottumuksiin, ravitsemukseen ja esimerkiksi koiran omistamiseen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa huomioitiin näiden ja useiden muiden samankaltaisten tekijöiden mahdollinen vaikutus tuloksiin, mutta ne eivät selittäneet äidin raskaudenaikaisen liikunnan suojaavaa yhteyttä lapsen astmariskiin.

- Havaintomme viittaa vahvasti siihen, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla olisi itsenäinen myönteinen vaikutus sikiölle ja lapsen myöhemmälle terveydelle, kertoo väitöskirjatutkija Emma-Reetta Musakka.

Äidin harrastaman liikunnan tiedetään vaikuttavan myös sikiön aktiivisuuteen ja hengitysliikkeisiin, jotka tukevat keuhkojen kehittymistä.

- Vielä emme tiedä, miksi äidin liikunta näkyi lapsen pienempänä astmariskinä. Yksi mahdollisuus on, että se tukee sikiön keuhkojen kypsymistä, Musakka jatkaa.

Astma on lasten yleisin krooninen sairaus Suomessa. Osa astmatapauksista voidaan ehkäistä.

- Isän ja äidin tupakoinnin lopettaminen on tunnetusti tehokas tapa pienentää lapsen riskiä sairastua astmaan. Siksi on huomionarvoista, että äidin kohtalaisen raskaudenaikaisen liikunnan merkitys näyttäisi olevan samaa mittaluokkaa, havainnollistaa tutkimusta johtanut dosentti Pirkka Kirjavainen.

Tutkimustulokset eivät viitanneet siihen, että viikoittaisen liikuntamäärän lisäys kolmesta kerrasta suuremmaksi olisi ollut yhteydessä vieläkin pienempään astmariskiin. Raskausajan liikunnan määrän ja rasittavuuden merkityksestä astman ehkäisyssä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee raskaana oleville naisille noin 2,5 tuntia kohtalaisen rasittavaa liikuntaa viikossa.

- Tulokset ovat erittäin lupaavia astman ehkäisyn kannalta. On ilo huomata, että jo kohtuullisilla liikuntamäärillä äiti voi vaikuttaa merkittävästi paitsi omaan, myös lapsensa terveyteen, Kirjavainen sanoo.

Itä-Suomen yliopiston (UEF), Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa seurattiin lähes tuhatta Kuopion syntymäkohorttitutkimuksen (KuBiCo) äiti-lapsiparia raskausajalta lapsen seitsemänteen ikävuoteen asti. Tutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin arvostetussa MED-tiedejulkaisussa.

Monet hyvinvointialueet aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset lokakuussa. 85 vuotta täyttäneille suositellaan tehostettua rokotetta, jotta rokotesuoja olisi parempi ja kestäisi koko influenssakauden ajan. Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa.

Influenssakaudella 2024–2025 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään kaikille ikäryhmille tarkoitettua pistettävää VaxigripTetra-rokotetta sekä 2–6-vuotiaille tarkoitettua Fluenz-nenäsumuterokotetta.

Lisäksi 85 vuotta täyttäneille sekä 50 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille tarjotaan tehosteainetta sisältävää Fluad Tetra -rokotetta. Rokote antaa heille todennäköisesti jonkin verran paremman ja pitkäkestoisemman suojan kuin Vaxigrip Tetra -rokote, jossa tehosteainetta ei ole. Fluad Tetran jakelu hyvinvointialueille on parhaillaan käynnissä.

Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssarokotukset järjestetään sekä milloin ja missä rokotuksen voi saada. Influenssarokotteen saavat kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki 65-vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, raskaana olevat, varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset, sekä sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.

Lisäksi influenssarokotetta tarjotaan maksutta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstölle, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon, sekä vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiirille.

Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa influenssarokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.

Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa. Lokakuun alkuun mennessä THL:n tartuntatautirekisteriin on raportoitu ainoastaan yksittäisiä influenssalöydöksiä.

Suomessa kausi-influenssaepidemia ajoittuu yleensä marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan. Eniten tapauksia todetaan yleensä vuodenvaihteen jälkeen, helmi-maaliskuussa. Koronapandemian jälkeen influenssakaudet ovat tosin alkaneet jonkin verran aiemmin ja epidemiahuippu on ajoittunut jo vuodenvaihteeseen.

Vuoteen 2050 mennessä yli 39 miljoonaa ihmistä tulee menehtymään bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa, tuore tutkimus osoittaa. Nykyisellään antibiooteille resistentit bakteeri-infektiot tappavat noin miljoona ihmistä vuosittain.

Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus perustuu vuosien 1990–2021 tietoihin 204 maasta.

Tarkasteltuna aikana alle 5-vuotiaiden lääkeresistentit infektiot vähenivät 50 prosenttia, mutta yli 70-vuotiailla nähtiin 80 prosentin lisäys.

Eniten yleistyivät Staphylococcus aureuksen aiheuttamat infektiokuolemat. Niissä tapahtui jopa 90 prosentin lisäys vuosina 1990–2021. Myös karbapeneemi-antibiooteille vastustuskykyisten gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat kuolemat yleistyivät voimakkaasti.

Aineistonsa perusteella tutkijat arvioivat, että vuonna 2050 antibioottiresistentit infektiot aiheuttavat jo lähes 2 miljoonaa kuolemaa vuosittain, mikä on tuplasti enemmän kuin nykyään. Lisäksi vuosittain yli 8 miljoonaa ihmistä menehtyy antibioottiresistenssiin liittyviin sairauksiin. Jos ennuste pitää paikkansa, kuolleisuus tulee olemaan suurinta eteläisessä Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella.

Runsaasti flavonoideja ruokavaliostaan saavat näyttäisivät sairastuvan dementiaan muita harvemmin tai ainakin myöhemmin, brittitutkimus osoittaa. Varsinkin tee, marjat ja kohtuullinen määrä viiniä liittyivät pienempään sairastumisriskiin tässä aineistossa.

Tutkimukseen osallistui yli 120 000 keskimäärin 56-vuotiasta brittiä, joita seurattiin yhdeksän vuoden ajan.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot seurannan aikana todetuista dementioista osallistujien ruokavaliotietoihin, he havaitsivat eniten flavonoideja ruokavaliostaan saavien sairastuneen kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujien, joiden ruokavaliossa oli vähiten flavonoideja.

Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos osallistujan dementiariski oli suurentunut geneettisen alttiuden vuoksi. Myös masennusoireita ja korkeaa verenpainetta potevat näyttivät saavan suuremman hyödyn flavonoideista.

Yksittäisistä flavonoidien lähteistä etenkin tee, marjat ja viini liittyivät pienentyneeseen dementiariskiin. Tähän riitti esimerkiksi viisi kupillista teetä päivässä sekä lasillinen viiniä tai kourallinen marjoja.

Brittien tulokset tukevat näyttöä flavonoidien terveyshyödyistä, mutta myös ruokavalion muut piirteet ovat voineet vaikuttaa osallistujien sairastumisriskeihin. Flavonoideja on paljon kasvis- ja hedelmäpainotteisessa ruokavaliossa, joka on monella muullakin tapaa hyväksi terveydelle ja pienentää lukuisten sairauksien vaaraa. Aineiston luonteen vuoksi on myös mahdollista, että osa potilaista oli muuttanut ruokavaliotaan dementiaan sairastuttuaan, mikä myös on huomioitava tuloksia tulkittaessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin mittavaa UK Biobank -aineistoa.

Päivittäin kolmisen kuppia kahvia tai teetä nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitautien kasautumiselta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa.

Tulokset julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä, ja niiden perusteella kolme kupillista kahvia tai teetä päivittäin juovat säästyivät useamman sairauden kasautumiselta 40–50 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät juoneet teetä tai kahvia tai joiden kofeiinin saanti oli alle 100 mg päivässä.

Sairauksien kasautumisella tarkoitettiin vähintään kahden sairauden yhtäaikaista potemista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sepelvaltimotautia, aivoverenkiertohäiriöitä ja tyypin 2 diabetesta.

Kahvi, tee ja kofeiini on yhdistetty pienempiin sydänriskeihin aiemminkin, mutta sairauksien kasautumisen ja kofeiinin yhteyksiä on tutkittu vähemmän. Niiden lisäksi kuitenkin moni muukin seikka voi vaikuttaa tuloksiin, joten havaintoja on syytä tulkita varoen. Maltillinen kofeiinin päivittäinen käyttö on tutkimusten mukaan turvallista.

Tutkimuksessa käytettiin UK Biobank -aineistoa, joka koostuu yli puolen miljoonan 37–73-vuotiaan terveystiedoista. Kofeiinia koskevaan analyysiin kerättiin tietoja 170 000 ja kahvia ja teetä koskevaan 190 000 henkilöstä. Osallistujat eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta tutkimuksen alkaessa.

Nauraminen voi tuoreen tutkimuksen mukaan lievittää silmien kuivumista yhtä hyvin kuin tavalliset silmätipat. Nauruhoidon vaikutukset myös kestävät pitempään.

Erilaiset nauruharjoitukset ja nauruterapia voivat tukea monien kroonisten sairauksien hoitoja, mutta silmien kuivumiseen sitä ei ole juurikaan tutkittu.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa 300 keskimäärin 29-vuotiasta kuivasilmäisyydestä kärsivää satunnaistettiin joko nauruhoitoon tai silmätippahoitoon kahdeksi kuukaudeksi.

Viiden minuutin nauruharjoituksia tehtiin neljästi päivässä, ja ne koostuivat naurua ja nauruilmeitä imitoivien lauseiden toistamisesta. Potilaiden tukena oli kännykkäsovellus, joka opasti harjoitusten tekemiseen ja potilaat myös videoivat harjoituksiaan sovelluksella.

Kun potilaita verrattiin tutkimusjakson päätteeksi, silmäoireet olivat lievittyneet yhtä paljon kummassakin ryhmässä. Naururyhmäläisten oireet tosin pysyivät kurissa pitempään varsinaisten harjoitusten päättymisen jälkeen.

Tarkkaa syytä nauruhoidon teholle ei tiedetä, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Silmien kosteutta säätelevät rauhaset ovat pääosin hermottuneet parasympaattiseen hermostoon ja nauru ja siihen liittyvät moninaiset lihasliikkeet voivat aktivoida sitä. Nauruharjoitukset voivat myös suoraan aktivoida silmälihaksia ja siten edistää kyynelten ja kuivumista ehkäisevien rasvojen eritystä.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä BMJ-lehdessä.

Insuliiniresistenssi voi olla osallisena yli 30 sairauden kehittymisessä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Euroopan diabetestutkijoiden vuotuisessa EASD-konferessissa.

Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikkenemistä, jonka takia haimalla on vaikeuksia tuottaa sitä riittävästi, jotta veren sokeritasot pysyvät kurissa. Kun resistenssi kehittyy pitkälle, edessä on tyypin 2 diabetes.

Tiedot perustuvat brittien mittavaan UK Biobank -aineistoon, josta analysoitiin 430 000 miehen ja naisen 13-vuotiset seurantatiedot.

Tulosten perusteella insuliiniresistenssi liittyi suurentuneeseen riskiin sairastua 26 sairauteen. Esimerkiksi unihäiriöt, bakteeri-infektiot, iskias, maksataudit, mielialahäiriöt, haimatulehdukset, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, korkea kolesteroli ja verenpaine ja kihti olivat yleisempiä.

Hieman yllättäen insuliiniresistenssi liittyi myös pienempään riskiin sairastua joihinkin sairauksiin kuten anemiaan, Parkinsonin tautiin ja osteoporoosiin.

Osa yhteyksistä on tunnettu aiemminkin, mutta esimerkiksi Parkinsonin tautia koskeva havainto on uusi. Insuliiniresistenssi liittyi myös suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana, mutta tämä havaittiin vain naisilla. Tutkimukseen osallistuneet olivat 40–69-vuotiaita.

Runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio voi tuoreen tutkimuksen mukaan ehkäistä mahasyövän kehittymistä. Samanlaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta uudet tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.

Tutkimuksessa yhdistettiin yhdentoista aiemman tutkimuksen ja yhteensä 4 800 mahasyöpäpotilaan ja 10 000 terveen verrokin tiedot.

Riski sairastua mahasyöpään oli tasaisesti pienempi mitä enemmän kuitua henkilön ruokavaliossa oli, tulokset osoittivat. Kun eniten kuitua saavia verrattiin osallistujiin, jotka söivät vain vähän kuitua, mahasyövän riski oli noin kolmanneksen pienempi.

Kuidun hyödyt johtuvat todennäköisesti monesta eri seikasta. Kuidut nopeuttavat ruoan kulkua suolistossa, mikä vähentää myös altistumista syöpää aiheuttaville aineksille. Kuitupitoinen ruokavalio myös sisältää muita terveellisiksi tiedettyjä ainesosia.

Suomessa kuidun saantisuositus on 25–25 grammaa päivässä. Kuituja saa parhaiten, jos syö viljoja ja varsinkin täysjyväviljoja ja palkokasveja. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, vastaavassa määrässä papuja tai pähkinöitä on noin 5–8 grammaa.

Mahasyöpä on viidenneksi yleisin syöpätauti maailmanlaajuisesti ja kolmanneksi yleisin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Suomessa mahasyöpä on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana rajusti, mutta niitä todetaan silti noin 650 vuosittain.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Tuoreessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin lapselle kotona lukemisen, laulamisen ja vapaiden tarinoiden kertomisen yhteyttä 2,5–4-vuotiaiden lasten kielellisiin taitoihin. Vapailla tarinoilla tarkoitetaan vanhempien omin sanoin kertomia tarinoita. 

Lukeminen oli tutkimusperheissä kolmesta tukimuodoista yleisintä. Jokainen tukimuoto erikseen oli positiivisesti yhteydessä lasten aktiiviseen sanavarastoon sekä kokonaiskielelliseen tasoon.

– Mitä enemmän vanhemmat lukivat, kertoivat tarinoita tai lauloivat lapsilleen kotiympäristössä, sitä paremmat olivat lasten tuottava sanavarasto sekä kielellinen kokonaistaso, puheterapeutti ja logopedian väitöskirjatutkija Riikka Mustonen kertoo.

Lisäksi mitä enemmän vanhemmat lukivat tai kertoivat tarinoita lapsilleen, sitä paremmat fonologiset taidot eli esimerkiksi äänteiden tuottaminen ja äänteiden yhdistäminen lapsilla oli.

Lapsen kieli kehittyy parhaiten yhteisissä jaetuissa tilanteissa, joissa lapsi saa kielellisesti rikasta mallia. Leikki-iässä lapset hyötyvät muun muassa siitä, että kuulevat monipuolista sanastoa ja erilaisia lauserakenteita.

Lukemisella, laulamisella ja tarinoiden kertomisella on kaikilla oma paikkansa lapsen kielenkehityksessä. Kirjat sisältävät usein arkipuhetta rikkaampaa sanastoa ja monimutkaisempia lauseita. Laulujen melodia ja rytmi voivat puolestaan edistää sanojen oppimista. 

– Tarinankertomistilanteessa vanhemman on helppo ottaa lapseen katsekontaktia, käyttää puhetta tukevia eleitä sekä elävöittää tarinaa äänenpainoilla. Nämä keinot voivat auttaa lasta keskittymään tarinan kuuntelemiseen, Mustonen kertoo.

Tutkituista kolmesta kielenkehityksen tukimuodosta ainoastaan lukeminen oli yhteydessä ymmärtävään sanastoon sekä laajemmin puheen ymmärtämiseen. Lapselle kotona lukemisen määrä selitti myös parhaiten sanaston taitoja sekä kielellistä kokonaistasoa myös silloin, kun lasten ikä, esikoisuusasema, päivähoidon määrä sekä vanhempien koulutustaso kontrolloitiin analyyseissa. Tarinoiden kertominen puolestaan selitti parhaiten lasten kieliopillisten taitojen vaihtelua taustamuuttujien kontrolloimisen jälkeen.   

- Toivoisin, että nykyisessä digitaalisessa maailmassakin perheet muistaisivat, että yksinkertaiset kasvokkaista vuorovaikutusta sisältävät aktiviteetit ovat paras tapa tukea lapsen kielen eri osa-alueiden kehittymistä, Mustonen sanoo.

Jo aiemmin on tiedetty, että suoliston mikrobit vaikuttavat luiden tiheyteen ja laatuun. THL:n tuoreessa tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että suoliston mikrobien koostumus on suorassa yhteydessä syntyviin luunmurtumiin – myös heikentyneen luun myötävaikuttamiin murtumiin, kuten lonkkamurtumiin.

Tutkimuksessa suoliston mikrobien suurempi monimuotoisuus ja ravintokuiduista terveellisiä lyhytketjuisia rasvahappoja tuottavat mikrobit olivat yhteydessä pienempään luunmurtumariskiin. Vastaavasti haitalliset, tulehduksiin liittyvät mikrobit, kuten kolibakteerit olivat yhteydessä suurempaan luunmurtumariskiin.

Samat tulokset saatiin kaikille luunmurtumille. Tulokset olivat riippumattomia useista muista luunmurtumiin liittyvistä tekijöistä. Löydökset olivat voimakkaammat naisilla kuin miehillä.

- Terveellinen ruokavalio ja erityisesti kuidut vaikuttavat positiivisesti suoliston mikrobeihin. Terveellisellä ruokavaliolla ja muutoinkin terveellisillä elintavoilla voi pyrkiä vähentämään riskiä saada luunmurtumia, toteaa tutkimuksen päätutkija THL:ssä, dosentti Aki Havulinna.

Joka toinen nainen ja joka neljäs mies saa elämänsä aikana osteoporoosin eli luiden haurauden aiheuttaman murtuman. Erityisesti lonkkamurtuma on vakava iäkkäiden kaatumisvamma. Se johtaa usein liikunta- ja toimintakyvyn heikentymiseen. Lisäksi lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus on suuri. Yhteiskunnan kannalta lonkkamurtumat ovat merkityksellisimpiä avuntarpeeseen ja pitkäaikaishoitoon johtavia sairauksia.

Tutkimus perustuu THL:n FINRISKI 2002 -aineistoon. Tutkijat määrittivät 7 000:lta 25–74-vuotiaalta osallistujalta suoliston mikrobiomin. 18 vuoden seurannan aikana heistä 1092:lle tuli ainakin yksi luunmurtuma.

Taiteita ja käsitöitä harrastavat ovat muita todennäköisemmin onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, brittitutkimus osoittaa. Ero ei ole suuren suuri, mutta silti huomion arvoinen.

Tiedot perustuvat vuosittain tehtävään kyselytutkimukseen, johon vastasi 7 200 brittiä. Vastaajista 37 prosenttia kertoi harrastavansa esimerkiksi taidekäsitöitä, kutomista, puutöitä tai keramiikkaa.

Vastausten perusteella käsitöitä harrastavat olivat onnellisempia, tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat elämänsä mielekkääksi muita vastaajia todennäköisemmin. Harrastukset eivät vaikuttaneet tosin siihen, miten todennäköisesti vastaaja koki itsensä yksinäiseksi.

Harrastuksiin liitetyt vaikutukset näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, sukupuoli, ikä, terveydentila ja työtilanne.

Tutkimuksesta ei voi päätellä olivatko käsitöitä harrastavat jo valmiiksi onnellisempia kuin muut vai lisäsikö harrastaminen tyytyväisyyttä. Tämän selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia.

Tulokset julkaistiin Frontiers in Public Health -lehdessä.

Kongon demokraattisessa tasavallassa Keski-Afrikassa sekä sen naapurimaissa on käynnissä maanosan toistaiseksi suurin apinarokkoepidemia. Varmistettuja ja epäiltyjä tapauksia on marraskuusta 2023 alkaen raportoitu yli 16 000 ja sairastuneista yli 500:n arvioidaan kuolleen.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n mukaan apinarokkoepidemian riski Euroopassa on olemassa mutta se on pieni. Erityisesti riskiryhmillä sekä todettujen tai epäiltyjen tapausten lähikontakteilla tartunnan riski on kuitenkin kohtalainen tai korkea. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa on hyvät valmiudet torjua ja todeta mahdollisia tautitapauksia.

Apinarokko on zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva tauti, ja tartuntoja tapahtuu myös ihmisten välillä. Tartunta vaatii tavallisesti hyvin läheisen kontaktin toiseen ihmiseen. Yleensä tauti paranee itsestään.

Apinarokkoviruksesta tunnetaan kaksi kehityslinjaa. Nyt käynnissä olevan epidemian aiheuttanut kehityslinjan I virus on synnyttänyt epidemioita Afrikassa ainakin 1970-luvulta alkaen. Tauti on tarttunut erityisesti, kun ihmiset ovat olleet kosketuksissa eläviin tai kuolleisiin villieläimiin, sekä perheenjäsenten kesken. Nyt kehityslinja I:n on todettu tarttuvan ensimmäistä kertaa myös seksin välityksellä.

Apinarokkoa vastaan käytetään rokotetta, jota tarjotaan altistuneille, apinarokkoon sairastuneiden lähikontakteille sekä korkeassa tartuntariskissä oleville. Suomessa rokotukset aloitettiin syksyllä 2022. Rokotteen on tähän mennessä saanut 3 000 henkilöä.

Riskiryhmiin kuuluville, joilla ei ole sairastetun taudin tai kahden rokoteannoksen antamaa suojaa, suositellaan edelleen rokotuksen ottamista tartuntojen ehkäisemiseksi. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä.

Apinarokon riskiryhmään kuuluvat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa ja joilla ollut useita satunnaisia seksikumppaneita viimeisen puolen vuoden aikana sekä HIV:n ennaltaehkäisevää lääkitystä eli prep-lääkitystä käyttävät miehet, joilla on seksiä miesten kanssa. Myös prep-hoitoon jonottaville miehille, joilla on seksiä miesten kanssa, suositellaan rokotusta.

Pandemiavuodet, ihmisten liikkuvuuden väheneminen ja maailmantilanne ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan siten, että verenluovuttajien riittävyys uhkaa muodostua haasteeksi, kertoo SPR:n veripalvelu tiedotteessaan.

Tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia suomalaisista luovutusikäisistä luovuttaa vuosittain verta.

Potilaat tarvitsevat luovutettua verta joka päivä. Miehiä toivotaan lisää verenluovuttajiksi, sillä he ovat usein kooltaan naisia suurempia, ja siten myös heidän verivolyyminsä on isompi kuin naisten. Miehillä on huomattavasti naisia suurempi rautavarasto, joka kestää paremmin verenluovutuksen.

- Vaikka miesluovuttajien määrä on ollut parin viime vuoden aikana pienoisessa kasvussa, heitä on kuitenkin edelleen selkeästi naisia vähemmän. Miesten osuus verenluovuttajista on tällä hetkellä 43 %, kertoo Veripalvelun asiakkuuspäällikkö Liisa Romo.   

Veripalvelu toteutti kesällä kyselytutkimuksen verta luovuttaville miehille selvittääkseen heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan verenluovutuksesta.

Verenluovutuksen helppous oli merkittävin syy kyselyyn vastanneille palata verenluovutukseen uudestaan (76 %). Kyselyyn vastanneet arvioivat verenluovutuksen erittäin helpoksi kiitettävällä arvosanalla 9,25 (asteikolla 1-10). Toiseksi yleisin syy (74 %) oli halu auttaa verivalmisteita tarvitsevia potilaita, joka oli myös yleisin syy aloittaa verenluovutus.

Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella nuorten raitistuminen jatkuu, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan. Jopa 35 prosenttia nuorista ei ole koskaan käyttänyt alkoholia ja yhä harvempi tupakoi. Poikkeus pitkään jatkuneessa päihteiden käytön myönteisessä kehityksessä on sähkösavukkeiden eli vapen käytön lisääntyminen. Lisäksi nikotiinipussien käyttöä esiintyy jo yleisesti vuonna 2023 tapahtuneen nikotiinipussien myyntirajoitusten poistumisen jälkeen, sillä vuonna 2024 neljännes nuorista ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja.

Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt noin 10 prosentista 35 prosenttiin vuosina 1995–2024. Sen sijaan humalahakuinen juominen on lisääntynyt. Humalajuominen väheni vuoteen 2015 asti, mutta on nyt vuoden 2019 jälkeen hieman kasvanut: vuonna 2024 pojista yhdeksän ja tytöistä kuusi prosenttia joi suunnilleen viikoittain vähintään kuusi annosta kerralla. Kyselyn mukaan nuoret ajattelevat myös hieman entistä useammin, että runsaaseen kertajuomiseen ei liity juurikaan terveydellisiä tai muita riskejä.

Päivittäinen tupakointi on vähentynyt tytöillä edelleen, mutta pojilla väheneminen on pysähtynyt. Vuonna 2024 yhdeksäsluokkalaisista pojista noin kuusi ja tytöistä neljä prosenttia tupakoi päivittäin. Viime vuosikymmenen alussa päivittäin tupakoi noin 20 prosenttia nuorista. Sen sijaan sähkösavukkeita eli vapea oli kokeillut aiempaa useampi, 40 prosenttia nuorista, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli 34 prosenttia. Päivittäin niitä ilmoitti käyttävänsä pojista yhdeksän ja tytöistä 13 prosenttia.

Nuuskan käytön yleistyminen nousi haasteeksi 2010-luvulla. Nyt sekä poikien että tyttöjen nuuskakokeilut ovat kuitenkin vähentyneet vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2024 pojista 26 prosenttia ja tytöistä 13 prosenttia oli joskus käyttänyt nuuskaa, noin seitsemän prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä ilmoitti käyttävänsä sitä päivittäin.

Uutena haasteena voidaan todeta, että nikotiinipussit ovat nousseet myös alaikäisten suosioon vuonna 2023 tapahtuneen myyntirajoitusten poistumisen jälkeen. Vuonna 2024 pojista 31 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja, ja päivittäin niitä oli käyttänyt 11 prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä.

- Nuoret käyttävät nikotiinipusseja jo nuuskaa yleisemmin. Myös siirtymää nuuskan käytöstä nikotiinipusseihin on mahdollisesti ollut. Nikotiinipussit ovat erittäin koukuttavia ja esimerkiksi nuorten aivojen kehitykselle haitallisia, toteaa THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee lintuinfluenssarokotusta niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. Lintuinfluenssarokotteella pyritään suojaamaan tartuntariskissä olevia viruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta.

Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. THL on yhteistyössä Ruokaviraston kanssa listannut ryhmät, joille rokotetta suositellaan. Näitä ovat turkiseläimiin ja siipikarjaan kosketuksissa olevat, pois lukien teurastamoiden työntekijät,  sekä sairaiden tai kuolleiden lintujen tai muiden eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen osallistuvat henkilöt. Lisäksi rokotusta suositellaan lintujen rengastajille, luonnonvaraisten lintujen hoitoloiden työntekijöille, kotieläinpihojen ja lintutarhojen työntekijöille, virkaeläinlääkäreille ja laboratoriotyöntekijöille, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä. Myös henkilöille joiden lähipiirissä on epäilty tai varmistettu lintuinfluenssatapaus suositellaan rokotusta.

Suomeen saatu rokote-erä on käytettävä syyskuun loppuun mennessä, joten lintuinfluenssatartuntariskissä olevien on syytä ottaa ensimmäinen rokote elokuun aikana. Toinen rokoteannos annetaan vähintään kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Elokuussa tai aiemmin rokotuksen saaneiden tulee ottaa toinen rokoteannos syyskuun loppuun mennessä. Rokotusten järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Terveysasemilta voi tiedustella, mistä rokotuksen voi saada.

Lintuinfluenssarokotteen odotetaan tarjoavan sekä välitöntä suojaa tartuntoja vastaan että pitkäaikaista suojaa vakavia tautimuotoja vastaan. Lintuinfluenssavirus voi aiheuttaa ihmiselle vakavia hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumetta ja äkillistä hengityksen vajaatoimintaa.  Kun rokotteet annetaan ennen syksyn influenssakauden antamista, estetään tilanne, jossa lintuinfluenssavirus tarttuisi ihmiseen samaan aikaan kausi-influenssaviruksen kanssa, mikä voisi mahdollistaa uuden virustyypin synnyn.

Vaikka lintuinfluenssaepidemia jatkuu maailmalla, on lintuinfluenssaa esiintynyt tänä vuonna Suomessa luonnonvaraisissa linnuissa huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna. Turkistarhoilla lintuinfluenssatapauksia ei ole tänä vuonna Suomessa todettu.

Huoli peruskoulun oppilaiden koulupoissaoloista on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Myös kouluterveyskyselyjen perusteella koulupoissaolojen määrä yläkouluissa on lisääntynyt.

Tuore Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimushanke osoittaa, että runsaat koulupoissaolot peruskouluaikana ovat riskitekijä varhaisaikuisuuden psyykkiselle pahoinvoinnille ja toisen asteen opintojen keskeytymiselle.

Osalla nuorista poissaolot lisääntyivät yläkouluun siirtymisen myötä.

– Jo pienikin kasvu poissaolojen määrässä ennusti riskiä myös myöhemmille poissaoloille. Oppilailla, joilla on koulunkäyntiä haittaavia poissaoloja kuudennella luokalla, on hyvin todennäköisesti vastaavia poissaoloja koko yläkoulun ajan, toteaa professori Risto Hotulainen Helsingin yliopistosta.

Pienellä osalla nuorista poissaolokierre alkaa jo alakoulussa ja jatkuu toiselle asteelle saakka.

– Näillä nuorilla oli muita suurempi riski monenlaisten henkisen pahoinvoinnin tekijöiden kasaantumiseen varhaisaikuisuudessa. Tämän lisäksi näillä nuorilla oli muita suurempi riski jäädä Kelan toimeentulotuen varaan varhaisaikuisuudessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että palautemerkinnät, joita opettajat kirjaavat oppilailleen käyttäytymiseen ja työskentelyyn liittyen, heijastuvat osaltaan poissaoloihin. Toistuvat merkinnät läksyunohduksista, häiritsevästä käyttäytymisestä ja myöhästymisistä ennustivat ongelmallisia poissaoloja myöhemmin koulupolulla.

- Poissaolo- ja palautemerkintöjen kirjaustapoja tulisi yhtenäistää, ja niiden antamisen hyödyllisyyttä tulisi arvioida oppilaan näkökulmasta. Oppilaalle tulisi tarjota merkintöjen sijaan tukea oppimiseen ja oman toiminnan ohjaamiseen, yliopistonlehtori Sanna Oinas Helsingin yliopistosta kuvaa.

Vahva sekä opettajilta että vanhemmilta saatu tunnetuki suojaa psyykkiseltä pahoinvoinnilta ja koulutuksen keskeyttämiseltä sekä lisää todennäköisyyttä, että nuori valmistui toiselta asteelta tavoitteellisessa ajassa.

Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta (2022–2024), jonka tavoitteena oli tarkastella perusopetuksen poissaoloja ja niihin annetun tuen vaikutusta koulunkäyntiin.