Apteekki.fi syöte

Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet eivät uusien tutkimustulosten perusteella suurenna mahasyövän riskiä, vaikka niin on epäilty.

Tulokset perustuvat viiden tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysiin, joka kattoi yhteensä 1 900 lääkityksellä olevan ja 6 500 verrokin seurantatiedot.

Analyysin perusteella lyhyet lääkitykset liittyivät suurentuneeseen mahasyövän riskiin, mutta yhteyttä ei nähty potilailla, joiden lääkitykset jatkuivat yli kolme vuotta.

Jos protonipumpun estäjät todella aiheuttaisivat mahasyöpää, yhteyden pitäisi olla voimakkaampi pitkään lääkityillä, tutkijat kirjoittavat. Lyhyitä lääkityksiä koskeva yhteys selittyy todennäköisesti sillä, että monet mahasyöpäpotilaat saavat oireisiinsa närästyslääkkeitä ennen kuin syöpä on diagnosoitu.

Protonipumpun estäjien on epäilty suurentavan myös muistisairauksien ja monien muiden sairauksien vaaraa, mutta nykytiedon valossa nämäkin riskit todennäköisesti johtuvat pitkälti potilaiden muista sairauksista ja riskitekijöistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suosittelemat koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset annetaan uudella varianttirokotteella. THL kertoo tiedotteessaan, että XBB.1.5-rokotteita on jo alettu toimittamaan hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada. Tehosteannos suositellaan otettavaksi samaan aikaan influenssarokotuksen kanssa.

Muutamissa Euroopan maissa on jo päätetty tai harkitaan koronarokotusten aikaistamista suurimmassa vakavan taudin riskissä oleville jo ennen influenssarokotuksia.

- Koronatilanne on tällä hetkellä Suomessa rauhallinen. Terveysviranomaisten on kuitenkin hyvä varautua siihen, että Suomessakin korkean ikänsä tai perussairautensa vuoksi kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien tehosterokotuksia voidaan ryhtyä aikaistamaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneiden pitkäaikaishoitolaitoksissa asuvia ja voimakkaasti immuunipuutteisia, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL suosittelee, että koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannos annetaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.

Uudella tehosteannoksella pyritään vähentämään vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan.

Ensimmäinen XBB.1.5-varianttiräätälöity rokote sai myyntiluvan syyskuun alussa. Voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sitä tulee Suomeen syyskuussa hieman yli miljoona annosta. Tarkkaan annosmäärään vaikuttaa, kuinka hyvin kuuden annoksen pulloista saadaan hyödynnettyä ylimääräisiä annoksia.

Pre-eklampsia saattaa liittyä äidin työmuistin ja monien muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Vaikutus ei välttämättä ole kovin suuri, mutta pre-eklampsian yleisyyden vuoksi se voi koskea monia naisia.

Pre-eklampsia tarkoittaa raskaudenaikaista verenpaineen nousua ja valkuaisen erittymistä virtsaan. Se todetaan Suomessa vuosittain noin 1 800 naisella.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja siihen osallistui 1 000 naista, joilla oli todettu pre-eklampsia raskauden aikana sekä 530 tervettä verrokkia.

Synnytystä seuraavan vuoden aikana pre-eklampsiaryhmäläisistä 23 prosentilla havaittiin toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen säätelyn heikentymistä. Vastaavaa todettiin vain 2 prosentilla verrokeista. Työmuistin heikentymistä todettiin 50 prosentilla pre-eklampsiaryhmäläisistä ja 6 prosentilla verrokeista. Yhteydet heikkenivät vuosien varrella, mutta näkyivät osalla naisista vielä vuosikymmeniä myöhemminkin.

On epäselvää, kuinka paljon havaitut muutokset vaikuttavat naisten elämään, mutta etenkin työmuistin heikentyminen voi haitata kaikkia elämänalueita. Vaikutusten taustalla saattaa olla esimerkiksi pienten verisuonten toiminnan heikentyminen, joka on yhdistetty pre-eklampsiaan. Tarkkaa mekanismia ei kuitenkaan tunneta. Pre-eklampsia suurentaa myös äidin riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Huonokuuloiset ovat muita alttiimpia muistisairauksille. Tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin riskipotilaiden riski sairastua muistihäiriöihin voi pienentyä, jos he saavat kuulolaitteen.

Lancet-lehden julkaisemat tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä kuulolaitteet on yhdistetty muistisairauksien riskin pienentymiseen ennenkin, mutta yhteys on usein nähty riippumatta potilaiden muista sairauksista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhteys näkyi vain potilailla, jotka olivat jo valmiiksi suurentuneessa muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen vaarassa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes tuhatta huonokuuloista keskimäärin 77-vuotiasta, joista puolet satunnaistettiin saamaan kuulolaitteet ja neuvontaa ja puolet vain yleistä terveysopastusta.

Tulosten perusteella kuulolaiteryhmäläisten muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät hitaammin kuin verrokkien, mutta tämä havaittiin vain potilailla, joilla oli enemmän kognitiivisten toimintojen hidastumiseen liitettyjä riskitekijöitä. Potilaita seurattiin keskimäärin kolme vuotta.

Tulokset olisi hyvä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat kuulolaitteiden todennäköisesti pienentävän vain riskipotilaiden muistisairausriskiä. Huonokuuloisuuden ja muistisairauksien yhteyttä ei tunneta kovin hyvin, mutta aistien heikentyminen voi muun muassa vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ja siten edistää dementian kehittymistä.

Keski-ikäisistä noin joka viidennellä on keskustelua haittaava kuulovika, mutta ne yleistyvät huomattavasti iän myötä. Yli 80-vuotiaista kuulovikaisia on noin kolmannes.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa lievää ja melkein yhtä moni pitemmälle ehtinyttä dementiaa.

Päivittäin alkoholia juovat naiset saattavat sairastua lonkan nivelrikkoon muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa.

Tutkimus julkaistiin Arthritis & Rheumatology -lehdessä, ja sen perusteella lonkan tekonivelleikkaus tehtiin kolmanneksen todennäköisemmin naisille, jotka joivat päivittäin 1–2 alkoholiannosta tai enemmän. Tämä havaittiin verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet alkoholia.

Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa naispuolisten sairaanhoitajien terveystutkimusta, jossa tietoja elämäntavoista ja terveydestä kerättiin neljän vuoden välein 20–24-vuotisen seurannan ajan. Tutkimukseen osallistuneista 83 000 naisesta 1 800 joutui tekonivelleikkaukseen lonkan nivelrikon vuoksi.

Aiemmissa tutkimuksissa eri alkoholityypeillä on havaittu erilaisia nivelrikkovaikutuksia, mutta tässä aineistossa yhteydet olivat samanlaisia riippumatta siitä suosivatko naiset olutta, viiniä vai viinaa.

Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikoille altistavat korkea ikä ja ylipaino, vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.

Mahdollisesti jopa kolmannes maailman miehistä kantaa HPV- eli papilloomavirusta. Papilloomavirus on maailman yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virus. Sen aiheuttama infektio on merkittävin kohdunkaulan syövän aiheuttaja.

Tulokset perustuvat 35 eri maassa tehtyjen 65 tutkimuksen aineistoihin ja yhteensä 45 000 yli 15-vuotiaan pojan ja miehen tietoihin.

Aineistojen yhteisanalyysin perusteella HPV-tartunta oli 31 prosentilla ja korkean riskin virustyyppejä 21 prosentilla osallistujista.

HPV-tartunnat olivat yleisimpiä nuorilla miehillä, mutta luvut pysyivät suurina koko aikuisuuden. HPV-16 ja HPV-6 olivat yleisimmät virustyypit.

HPV:tä vastaan on olemassa rokote ja monissa maissa niitä tarjotaan kaikille tytöille ja 45 maassa myös pojille. Tulokset tukevat käytäntöä ja kannustavat laajentamaan poikien rokotuksia entisestään. Rokotukset ovat merkittävästi vähentäneet kohdunkaulan syöpiä. HPV voi aiheuttaa joitain syöpiä myös miehille.

Suomessa HPV-rokotukset otettiin rokotusohjelmaan vuonna 2013. Aluksi rokotettiin vain tyttöjä 15-vuotiaaksi saakka, mutta rokotusohjelmaan on otettu myös pojat mukaan. Mahdollisen syövän ja sen esiasteiden kehittymisen estämiseksi tulisi rokotus antaa mieluiten nuorille 10–12-vuotiaille, hyvissä ajoin ennen HPV:lle altistumista eli ennen sukupuolielämän aloittamista.

Tutkimus julkaistiin Lancet Global Health -lehdessä.

Aggressiivista eturauhassyöpää sairastavat miehet sairastuvat usein myös vakavaan masennukseen, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Myös itsemurhariski suurenee diagnoosin ja hoitojen jälkeen.

Tulokset perustuvat yli 180 000 eturauhassyöpäpotilaan ja 1,8 miljoonan verrokin seurantatietoihin. Niiden perusteella potilaat sairastuivat vakavaan masennukseen lähes kaksi kertaa todennäköisemmin ja tekivät itsemurhan yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin verrokit. Riskit näkyivät vielä kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista.

Masennus ja itsemurhat olivat yleisimpiä miehillä, joiden eturauhassyöpä hoidettiin androgeenideprivaatiolla eli kastraatiolla.

Ruotsalaisten tulokset olisi hyvä huomioida eturauhassyöpään sairastuvien hoidossa. Potilaita pitäisi seurata säännöllisesti, jotta masennukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin voitaisiin reagoida ajoissa.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Uusia tapauksia todetaan Suomessa runsaat 5 000 vuosittain.

Polven tai lonkan nivelrikkoa potevien kivut lievittyvät yhtä hyvin liikunnalla kuin tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Liikunta parantaa myös potilaiden toimintakykyä, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa.

Meta-analyysissa yhdistettiin 152 satunnaistetun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä yli 17 000 potilaan terveystiedoista. Tutkimuksissa liikuntaa verrattiin joko tulehduskipulääkkeisiin tai parasetamoliin.

Tulosten perusteella potilaiden kivut lievittyivät yhtä hyvin kaikissa ryhmissä eli liikunta oli lääkkeiden veroinen kivunlievittäjä. Tämä havaittiin 4, 8 ja 24 viikon seurantojen aikana. Myös potilaiden toimintakyky parani kaikissa ryhmissä.

Merkittävä osa nivelrikkopotilaista käyttää tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia, mutta niiden pitkäaikainen käyttö voi suurentaa sydän- ja verisuonitautien sekä suolistovaivojen todennäköisyyttä etenkin riskipotilailla. Liikunta voisikin auttaa lääkitysten vähentämisessä. Liikunta on muutenkin monin tavoin terveellistä, joten nivelrikkopotilaita tulisi aina kannustaa liikkumaan mahdollisimman paljon.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä.

Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikkoja ei todeta yleensä alle 45-vuotiailla, mutta iän myötä ne yleistyvät huomattavasti. Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.

Lue lisää:

Huonosti liikkuvat vanhukset yksinäisiä

Pari tuhatta askelta päivässä pidentää elämää

Voima-​ ja kuntoharjoittelusta apua verenpaineeseen

Kodin sisäympäristön sienet eli homeet ja hiivat eivät ole yhteydessä lasten lisääntyneeseen riskiin sairastua astmaan, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

THL:n tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin noin 380 suomalaisen kodin mikrobisto. Tutkimuksen aiemmin tehdyssä osassa havaittiin, että tietyn tyyppisten, todennäköisesti ulkoa sisätiloihin kantautuvien bakteerien suuri määrä voi vähentää lapsen riskiä sairastua astmaan. Samoin havaittiin, että maalaistalomainen kodin mikrobisto suojaa astmalta myös kaupunkikodeissa. Tuoreiden löydösten perusteella näyttää siltä, että elinympäristön bakteereilla on suurempi astmalta suojaava merkitys kuin sienillä.

Elinympäristössämme on kaikkialla homeita ja hiivoja, ja ne kuuluvat luonnostaan normaalin kodin mikrobistoon. Tutkimuksessa sienilajien määrä, sienilajien monimuotoisuus tai sienten määrä näytteissä eivät olleet yhteydessä astmaan sairastumisen riskiin.

- Tässä tutkimuksessa astmaan liittyneet 13 eri sienisukua olivat ennemminkin astmalta suojaavia kuin riskitekijöitä, vaikkakin lähtökohtaisesti ajattelimme löytävämme sekä astmalta suojaavia että astman riskiä lisääviä yhteyksiä, kertoo THL:n johtava tutkija  Anne Karvonen.

Sisäympäristön homeet ja hiivat on liitetty monesti kosteusvauriorakennuksiin ja niihin liittyviin terveyshaittoihin.

- Jatkossa on tarkoitus tutkia, voivatko kodin kosteusvaurioon yhteydessä olevat sienet selittää kosteusvaurion ja astman välisen yhteyden. Tästä tutkimuksesta saatujen alustavien tulosten mukaan eivät selitä. Tulevissa analyyseissä parannamme altistuksen arviointia tutkimalla erikseen elävien ja kuolleiden mikrobisolujen merkitystä, sanoo THL:n johtava tutkija Martin Täubel.

Verenpainepotilaat hyötyvät kolmen lääkkeen yhdistelmähoidosta, mutta usean tabletin ottaminen joka päivä on monille hankalaa. Tuoreen tutkimuksen perusteella potilaat noudattavatkin lääkityksiään tunnollisemmin, jos lääkeaineet yhdistetään yhteen tablettiin.

Italialaistutkimuksessa 28 000 potilasta aloitti kolmen eri verenpainelääkkeen yhdistelmähoidon. Puolet potilaista sai lääkkeet yhdessä ja puolet kahdessa tabletissa.

Tunnollisina lääkkeiden ottajina pidettiin potilaita, jotka ottivat yli 75 prosenttia lääkkeistään. Näin teki 60 prosenttia yhden tabletin saaneista, mutta vain 25 prosenttia verrokeista. Potilaiden sukupuoli, ikä, sydänriskit tai muiden lääkkeiden määrä eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Tutkimusten mukaan suuri osa verenpainepotilaista laiminlyö lääkityksiään, joten yhden tabletin yhdistelmälääkkeet voisivat parantaa monien hoitoa. Verenpainelääkityksen noudattaminen pienentää merkittävästi potilaan riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä aivoverenkiertohäiriöihin.

Tulokset julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Huonosti liikkuvat ja kävelevät vanhukset ovat tuoreen tutkimuksen perusteella usein myös yksinäisiä. Lisäksi he osallistuvat muita harvemmin sosiaalisiin harrastuksiin ja kanssakäymisiin.

Tulosten perusteella yksinäisyys, sosiaalinen eristyneisyys ja vähäiset sosiaaliset kontaktit olivat yleisempiä vanhuksilla, joilla oli vaikeuksia kävellä lyhyitä matkoja. Mittana käytettiin huoneen poikki tai korttelin ympäri kävelemistä.

Huonosti liikkuvista neljännes koki itsensä yksinäiseksi ja sosiaalisesti eristyneeksi ja kolmannes arvioi sosiaaliset kontaktinsa vähäisiksi. Hyvin liikkuvista näin koki vain alle viidennes.

Kävelykykyä käytetään muun muassa kaatumisriskin arvioinnissa, mutta tulosten perusteella se auttaa myös tunnistamaan yksinäisiä ja sosiaalisesti eristyneitä vanhuksia. Vähäinen sosiaalinen kanssakäyminen ja fyysinen passiivisuus on yhdistetty muun muassa muistisairauksien riskiin.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 2 600 keskimäärin 75-vuotiasta kotonaan asuvaa yhdysvaltalaista.

Sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovat sairastuvat maksasyöpään muita todennäköisemmin. Myös heidän riskinsä menehtyä krooniseen munuaissairauteen on suurentunut, tuore tutkimus osoittaa.

Tutkimuksessa käytettiin lähes 100 000 naisen 20-vuotisia seurantatietoja, ja niiden perusteella päivittäin ainakin yhden sokerilimun nauttivat sairastuivat maksasyöpään noin 85 prosenttia todennäköisemmin ja menehtyivät krooniseen maksasairauteen 70 prosenttia todennäköisemmin kuin naiset, jotka joivat sokerijuomia korkeintaan kolmesti kuukaudessa.

Keinotekoisesti makeutetut juomat eivät vaikuttaneet munuaissyövän tai munuaissairauskuoleman todennäköisyyteen tässä aineistossa. Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat 50–79-vuotiaita.

Runsas sokerin nauttiminen on yhdistetty maksasairauksiin aikaisemminkin, mutta maksasyöpää ja etenkin kroonisista maksasairauksista johtuvaa kuolleisuutta koskevat havainnot ovat uusia ja vaativat lisätutkimusten varmistuksen. Aineiston rajoitusten vuoksi tuloksia kannattaa tulkita muutenkin varoen.

Tulokset julkaistiin JAMA-lehdessä.

Suomessa todetaan noin 400 maksasyöpää vuosittain. Valtaosa potilaista on miehiä, ja heistä suurella osalla on jokin pitkäaikainen maksasairaus. Ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia potee noin 35 prosenttia sairastuneista. Maksasyövän ennuste on usein huono, sillä vain puolet potilaista on elossa enää viisi vuotta diagnoosista.

Koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannosta suositellaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

Suurimmassa vakavan koronataudin riskissä oleville ryhmille suositellaan tehosteannosta, koska koronatautia esiintyy mahdollisesti jälleen enemmän syksyllä ja talvella. Uuden tehosteannoksen on tarkoitus vähentää vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

- Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen.

Ei ole odotettavissa, että uudet rokotteet antaisivat merkittävää suojaa lievää koronatautia ja tartuntoja vastaan. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille syystalven tehosteannosta suositellaan vain silloin, jos työntekijä kuuluu ikänsä tai perussairauksiensa vuoksi tehosteannoksen kohderyhmään. Kaikkien sote-ammattilaisten tehosteannoksille ei ole lääketieteellisiä perusteita.

Syystalven tehosteannoksena käytetään todennäköisesti Pfizerin uutta XBB.1.5-varianttiräätälöityä Comirnaty-rokotetta. Ennakkotiedon mukaan Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee rokotteen myyntilupahakemuksen elokuun lopussa. Kun rokote saa myyntiluvan, voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sitä tulee Suomeen syyskuun lopusta alkaen runsas miljoona annosta.

Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.

Liikunnan terveyshyödyt saadakseen ei tarvitse lenkkeillä joka päivä. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen perusteella jo muutama tuhat askelta päivässä riittää, ja vaikutukset kasvavat tasaisesti mitä enemmän liikkuu.

European Journal of Preventive Cardiology -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 17 tutkimuksen ja 230 000 osallistujan tietoihin, ja niiden perusteella riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin alkoi pienentyä, kun päivittäinen askelmäärä oli yli 2 300. Kokonaiskuolleisuus alkoi laskea noin 4 000 askeleen jälkeen. Osallistujat olivat keskimäärin 64-vuotiaita ja heitä seurattiin noin seitsemän vuotta.

Riskit olivat sitä pienempiä mitä enemmän henkilö liikkui eikä ylärajaa hyödyille löytynyt. Riski menehtyä seurannan aikana pieneni 15 prosenttia jokaista tuhannen askeleen lisäystä kohden.

Liikunnan vaikutukset näkyivät kaikilla riippumatta sukupuolesta, maasta, kotiseudun ilmastosta ja henkilön iästä. Hyödyt olivat tosin suurempia alle 60-vuotiailla kuin vanhemmilla.

Tulokset lisäävät näyttöä liikunnan terveyshyödyistä ja vahvistavat käsitystä, jonka mukaan kaikki liikunta on hyväksi, oli se sitten kevyttä kävelyä, puutarhan hoitoa tai lenkkeilyä.

Säännöllisesti internetiä käyttävät keski-ikäiset näyttäisivät säästyvän dementialta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä, ja sen perusteella säännöllisesti internetiä käyttävät 50–65-vuotiaat sairastuivat dementiaan noin puolet epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka käyttivät internetiä korkeintaan satunnaisesti. Tämä havaittiin seuraamalla 18 000 miestä ja naista pisimmillään 17 vuoden ajan.

Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin mahdollinen seurannan alussa todettu kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä, osallistujien koulutustaso, sukupuoli, etninen tausta ja sukupolvi.

Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta aivojen monipuolinen käyttäminen sekä sosiaalinen ja aktiivinen elämä on yhdistetty pienempään dementiariskiin monissa tutkimuksissa.

Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia.

Keisarileikkauksella syntyneiden lasten lukumäärä on kasvanut maailmanlaajuisesti. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa keisarileikkausten kasvu on ollut maltillisempaa kuin monessa muussa maassa. Samanaikaisesti krooniset, immuunivälitteiset, tarttumattomat taudit sekä lihavuus ovat yleistyneet länsimaissa viimeisten vuosikymmenien aikana.

Turun yliopiston väitöstutkimus osoittaa, että syntymä keisarileikkauksella lisää riskiä sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä. Yhteyden epäillään selittyvän erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla.

Lapsen varhaisen mikrobikontaktin tiedetään olevan yhteydessä myöhempään terveyteen. Keisarileikkauksella synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobiston koostumuksessa havaittiin olevan eroja alateitse synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobistoon verrattuna. Erot rintamaidon mikrobistossa eivät selittyneet äidille synnytyksen yhteydessä annetulla antibioottihoidolla.

- Keisarileikkausten ja ei-tarttuvien tautien välistä yhteyttä on selitetty erilaisella synnytyksen aikaisella mikrobikontaktilla. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että erilainen mikrobikontakti jatkuu myös syntymän jälkeen rintamaidon välityksellä, sanoo väitöskirjatutkija LL Henriina Hermansson.

Raskausaikana äidin suoliston mikrobiston tiedetään muuttuvan ja tulehdusta lisäävien bakteerien suhteellinen osuuden lisääntyvän raskauden aikana. Tutkimuksessa todettiin, että nämä raskauden aikaiset muutokset äidin suoliston mikrobistossa säilyivät lähes muuttumattomana synnytyksen jälkeen. Lisäksi äidin verestä mitattujen tulehdusta lisäävien välittäjäaineiden pitoisuudet nousivat raskauden jälkeen ja ylläpitivät siten elimistön tulehduksellista tilaa raskauden päättymisen jälkeen.

Tutkijat painottavat, että mikäli keisarileikkausten määrä pysyy tulevaisuudessa entisellään, tulisi selvittää turvallisia keinoja varhaisen mikrobikontaktin muokkaamiseen.

- Yksi keino tähän voisi olla erilaiset probioottivalmisteet raskaus- ja imeväisaikana. Probioottivalmisteella tarkoitetaan eläviä mikrobivalmisteita, jotka voivat tukea suoliston hyödyllistä mikrobistoa. Lisää tutkimusta aiheen saralta kuitenkin tarvitaan, toteaa Hermansson.

Opioidi-kipulääkkeitä ei pitäisi käyttää akuutteihin alaselän ja niskan kipuihin, tuore australialaistutkimus osoittaa. Ne eivät todennäköisesti lievitä kipuja ja saattavat aiheuttaa haittavaikutuksia.

Australialaisten tulokset perustuvat runsaan 300 potilaan kuusiviikkoiseen seurantaan, jonka aikana puolet potilaista sai opioideja ja puolet lumelääkettä. Potilaat olivat kärsineet vähintään kohtalaisista alaselkä- tai niskakivuista tai kummastakin pisimmillään 12 viikon ajan.

Kuuden viikon hoidon jälkeen kivut olivat lievittyneet suurin piirtein yhtä paljon kummassakin ryhmässä, mutta opioideja saaneilla oli enemmän lieviä haittavaikutuksia, tulokset osoittivat.

Tulokset vahvistavat näyttöä, jonka mukaan opioidit eivät sovi alaselän ja niskan akuuttien kipujen hoitoon. Lievien haittavaikutusten, kuten ummetuksen, lisäksi pitempiaikainen opioidilääkitys voi aiheuttaa riippuvuutta, mikä pitää myös ottaa huomioon.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat.

Statiineja käyttävät näyttäisivät säästyvän maksasairaudelta ja maksaan liittyviltä kuolemilta muita todennäköisemmin. Tästä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta nyt yhteys havaittiin terveillä aikuisilla, joilla ei ollut vielä maksavaivoja.

Tulokset perustuvat lähes 1,8 miljoonan aikuisen seurantatietoihin, ja niiden perusteella statiineja säännöllisesti käyttävät sairastuivat seurannan aikana maksasairauteen 15 prosenttia epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät käyttäneet statiineja.

Maksasolusyöpä todettiin heillä 74 prosenttia epätodennäköisemmin, ja heidän riskinsä menehtyä munuaisperäiseen syyhyn seurannan aikana oli kolmanneksen pienempi kuin verrokkien, tutkijat havaitsivat.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta statiinit on yhdistetty suotuisiin maksavaikutuksiin aiemminkin. Statiinit alentavat LDL-kolesterolitasoja ja voivat myös hillitä maksatulehdusta ja parantaa verisuonten toimintaa. Nämä kaikki saattavat ehkäistä maksasairauksia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Paljon valmisruokia ja muuta teollisesti pitkälle prosessoitua ruokaa syövät voivat sairastua tyypin 2 diabetekseen muita todennäköisemmin. Yhteys on havaittu tutkimuksissa aiemminkin, mutta tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.

Yhdysvaltalaiset hyödynsivät kolmen suuren seurantatutkimuksen aineistoja, jotka yhteensä koostuivat lähes 200 000 naisen ja miehen 30-vuotisista seurantatiedoista. Ruokavaliota ja terveysasioita mitattiin 2–4 vuoden välein. Tyypin 2 diabetes todettiin seurannan aikana 20 000 osallistujalla.

Tulosten perusteella paljon ultraprosessoituja ruokia syövät sairastuivat tyypin 2 diabetekseen noin puolet todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden ruokavaliossa niitä oli vähänlaisesti. Muun muassa teollisesti käsitelty leipä, virvoitusjuomat, valmisruoat, teolliset kastikkeet, levitteet ja lihatuotteet liittyivät diabetesriskiin.

Aivan kaikki ultraprosessoidut tuotteet eivät liittyneet diabetekseen. Muun muassa jogurtit ja maitopohjaiset jälkiruoat, hedelmäpohjaiset tuotteet sekä murot ja tummat leivät saattoivat jopa hieman pienentää sairastumisen todennäköisyyttä.

Tutkijat tekivät myös meta-analyysin, jossa nyt tarkastellut tutkimukset sekä muita tutkimuksia yhdistettiin ja analysoitiin. Meta-analyysin tulokset tukivat varsinaisen tutkimuksen havaintoja.

Ultraprosessoitu ruoka on teollisesti pitkälle käsiteltyä ja sisältää usein paljon suolaa, rasvaa ja sokeria ja vähänlaisesti ravintokuituja. Esimerkiksi makkarat, leikkeleet, virvoitusjuomat, monet leivonnaiset ja herkut voivat olla ultraprosessoituja. Aiemmissa tutkimuksissa tällainen ruokavalio on yhdistetty muun muassa lihavuuteen.

Tutkimus julkaistiin Diabetes Care -lehdessä.

Voima- ja kuntoharjoittelun yhdistelmä auttaa alentamaan verenpainetta, tuore meta-analyysi vahvistaa. Liikunnan terveyshyödyt ja verenpainevaikutukset on tunnettu pitkään, mutta tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.

Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 37 aikaisemman tutkimuksen tiedot. Tutkimuksiin oli osallistunut 1 900 verenpainepotilasta, jotka satunnaistettiin joko voima- ja kuntoharjoitteluun tai vertailuryhmään, joka ei harrastanut liikuntaa.

Tulosten perusteella voima- ja kuntoliikuntaryhmiin satunnaistettujen systolinen verenpaine laski keskimäärin 6,4 mmHg ja diastolinen verenpaine keskimäärin 3,7 mmHg. Intensiivisesti ja usein harjoittelevat saivat suurimmat hyödyt, tulokset osoittivat.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Korkeaa verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.