Apteekki.fi syöte

Jatkuva altistuminen melulle heikentää hyvinvointia, vähentää viihtyisyyttä ja voi olla haitallista terveydelle.

Kouluissa melua syntyy erityisesti oppilaiden äänistä, mutta myös esimerkiksi kalusteista, teknisistä järjestelmistä, käytävillä liikkumisesta sekä ulkoa kantautuvista äänistä. Myös huonetilojen akustiikka vaikuttaa siihen, kuinka meluisiksi tilat koetaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman oppilaiden sisäilmakyselyn mukaan melun ja rauhattomuuden kokemukset ovat yleisiä peruskoulussa ja lukiossa.

Alakouluissa melua oli kokenut vähintään joskus viimeisen kahden viikon aikana 76 prosenttia oppilaista. Yläkouluissa ja lukioissa vastaava osuus oli 72 prosenttia viimeisen neljän viikon aikana. Vastaavina aikoina rauhattomuutta alakoululaisista oli kokenut 73 prosenttia ja yläkoululaisista ja lukiolaisista 67 prosenttia.

Kyselyssä havaittiin, että melun ja rauhattomuuden kokemukset kouluissa ovat vahvasti yhteydessä oppilaiden raportoimaan pääsärkyyn, väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Melua lähes joka päivä kokeneet alakoululaiset raportoivat noin kolme kertaa useammin päivittäistä väsymystä ja päänsärkyä verrattuna niihin, jotka eivät kokeneet kouluympäristöä meluisaksi.

Myös yläkouluissa ja lukioissa melu, väsymys ja päänsärky esiintyivät yhdessä. Lisäksi lähes joka päivä melua kokevat raportoivat kolme kertaa useammin keskittymisvaikeuksia.

Myös rauhattomuus oli yhteydessä väsymykseen, päänsärkyyn ja keskittymisvaikeuksiin. Sekä peruskouluissa että lukioissa tytöt kokivat hiukan useammin haittaa melusta ja rauhattomuudesta kuin pojat.

Kyselystä ei selviä, lisääkö melu ja rauhattomuus oppilaiden kokemaa pääsärkyä ja väsymystä vai lisääkö niiden kokeminen melun ja rauhattomuuden häiritsevyyttä.

- Tiedämme kuitenkin, että melu on kuormitustekijä, joka vaikuttaa keskittymiseen ja voi vaikuttaa myös lapsen oppimiskykyyn ja muistiin. Peruskoulussa vietetään jopa 30 tuntia viikossa, joten oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi meluun ja rauhattomuuteen tulisi puuttua aktiivisesti, sanoo THL:n erikoistutkija Anniina Salmela.

Melu ja rauhattomuus koulujen sisäympäristöissä -selvitystä varten käytiin läpi yhteensä yli 54 000 alakoulun ja lähes 47 500 yläkoulun ja lukion oppilaan vastausta vuosina 2016–2023 toteutettuun oppilaiden sisäilmakyselyyn.

Vuorotyö ja erityisesti yövuorojen tekeminen suurentavat merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Norjalaisessa kuuden vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että varsinkin raskaampia yövuoroja tekevien paino nousi, valtimot jäykistyivät ja CRP-tulehdusarvot suurentuivat.

Tutkimukseen osallistui 80 työntekijää kahdesta eristetehtaasta. Osa heistä teki raskaampia yövuoroja, osa kevyempiä yövuoroja ja osa vain päivävuoroja.

Kaulavaltimon seinämä paksuuntui (cIMT) kaikilla vuorotyöläisillä, myös päivävuoroja tekevillä. Myös veren HbA1c-pitoisuudet suurentuivat kaikissa ryhmissä, mikä kertoo sokeriaineenvaihdunnan heikentymisestä ja diabetesriskin suurentumisesta. Kestävyyskunto ja siihen liittyvä maksimaalinen hapenottokyky (V̇O₂max) heikkenivät eniten niillä, jotka olivat olleet pisimpään yövuoroissa.

Tutkijoiden mukaan vuorokausirytmin häiriintyminen ja univaikeudet voivat lisätä kehon stressijärjestelmän eli sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Tämä taas nostaa verenpainetta, häiritsee sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja lisää tulehdusta elimistössä.

Tutkijat suosittelevat yövuorojen määrän vähentämistä ja riittävien palautumisjaksojen sisällyttämistä työvuorosuunnitelmiin. Tämä voisi lieventää vuorotyön haitallisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen.

Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä, ja sen toteutti Norjan Työterveyslaitos yhteistyössä useiden yliopistojen kanssa.

Korkea verenpaine on entistä yleisempää myös maailman lapsilla ja nuorilla, tuore selvitys osoittaa. Havainto on huolestuttava, sillä korkea verenpaine lapsena ennakoi monia terveysongelmia myöhemmin elämässä.

Tiedot käyvät ilmi meta-analyysista, jossa yhdistettiin 271 aikaisemman tutkimuksen aineistot ja yhteensä yli 3,6 miljoonan alle 19-vuotiaan terveystiedot. Satunnaista korkeaa verenpainetta poti 540 000 ja toistuvasti kohonnutta 16 000 osallistujaa.

Hieman mittaustavasta riippuen lasten ja nuorten korkea verenpaine on yleistynyt jo 1980-luvun lopulta alkaen, tulokset osoittavat. Tällä hetkellä maailman lapsista todennäköisesti 12 prosentilla on korkea verenpaine ainakin yhden mittauksen perusteella. Jatkuvasti – eli kolmessa peräkkäisessä mittauksessa – verenpaine on koholla hieman alle 4 prosentilla.

Tutkijat uskovat, että kehitys johtuu pitkälti lihavuuden ja ylipainon yleistymisestä. Tässä aineistossa verenpaine oli jatkuvasti koholla 7 prosentilla ylipainoisista ja 16 prosentilla lihavista lapsista ja nuorista. Lihavuuden lisäksi myös vähäinen liikunta ja paljon suolaa sisältävä ruokavalio voivat selittää kehitystä.

Korkea verenpaine ei todennäköisesti näy lapsen voinnissa tai terveydessä millään tavoin, mutta aikuisikään jatkuessa se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä lukuisilla muille sairauksille. Riittävä liikunta, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sekä mahdollisten liikakilojen laihduttaminen todennäköisesti laskevat myös lasten verenpainetta.

Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin. Kyselyssä tarkasteltiin elintapoja sen mukaan, liikkuvatko lapset ja nuoret ainakin tunnin päivässä, nukkuvatko he arkisin kahdeksan tuntia yössä ja syövätkö aamupalan joka arkiaamu.

Tulokset kertovat, että 8.- ja 9.-luokkalaisista noin puolet söi aamupalan arkiaamuisin ja hieman yli joka neljäs kertoi liikkuneensa viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään tunnin päivässä kaikki liikkuminen yhteenlaskettuna.

Noin kaksi kolmasosaa nukkui arkisin ainakin kahdeksan tuntia yössä. Kaikki edellä mainitut elintavat toteutuivat pojista kuitenkin vain 17 prosentilla ja tytöistä yhdeksällä prosentilla.

Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista 34 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia söi aamupalan, liikkui tunnin päivässä ja nukkui mielestään riittävästi. Nukkumisesta kysyttiin alakoululaisilta eri tavalla, joten osuudet eivät ole suoraan verrattavissa nuorten tuloksiin.

- Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen tukea terveellisten elintapojen noudattamiseen ja säännölliseen arkirytmiin. Riittävä uni, liikunta ja ravitsemus ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Niiden merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa, toteaa ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2025 yhteensä noin 270 000 perusopetuksen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.

"Apteekkaria ilahduttaa, että olette pohdiskellut sopivaa ajankohtaa lääkkeen otolle, sillä useilla lääkkeillä ottoajankohta ja -tapa voi merkittävästi vaikuttaa lääkkeen tehoon. On esimerkiksi lääkkeitä, jotka suositellaan otettavaksi aamulla tyhjään vatsaan ja vastaavasti lääkkeitä, jotka suositellaan otettavaksi aterian yhteydessä. Toki on myös monia lääkkeitä, joiden ottoajalla ei ole merkitystä. Primaspan kuuluu näihin lääkkeisiin. Sen voi ottaa joko aamulla tai illalla, mikä tuntuu teille luontevimmalta. Kannattaa pohtia myös, milloin lääkkeen otto tulee parhaiten muistettua. Vain otettu lääke auttaa.

Primaspanin sisältämä asetyylisalisyylihappo vähentää veren hyytymistä estämällä verihiutaleidentoimintaa. Tämän vaikutuksensa takia sitä käytetään aivoinfarktin ja aivoverenkierron häiriöiden sekä sydäninfarktin ehkäisyyn lääkärin arvioitua kokonaisriskin. Vaikka lääkettä saa ostaa ilman reseptiä, sen käyttö aloitetaan vain lääkärin kehotuksesta. Onhan tilanteenne tällainen?"

Apteekkari Petteri Henriksson, Karjaan apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 3/2025

Mitä haluaisit kysyä apteekkarilta?
Lähetä kysymyksesi palstalle täältä>

Lue lisää:

Mitä tabletti sisältää?

Onko tyypin 2 diabeteksen lääkitys loppuiän?

Milloin unohtunut lääke otetaan?

Vessanpöntöllä kännykkää selaavat saattavat saada peräpukamia muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Kännykkä kädessä pöntöllä tulee istuttua pitempään, mikä luultavasti selittää pukamariskin.

Tiedot perustuvat kyselytutkimukseen, johon osallistui 125 aikuista kolonoskopiaan ohjattua aikuista. Tähystystutkimuksen tekijät tutkivat potilaat myös peräpukamien varalta.

Kaikkiaan 66 prosenttia potilaista kertoi käyttävänsä kännykkää pöntöllä istuessaan, ja heillä peräpukamia todettiin lähes 50 prosenttia todennäköisemmin kuin muilla potilailla. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin potilaiden ikä, elintavat ja vessatottumukset.

Kännykänselaajat istuivat pöntöllä selvästi pitempään kuin muut potilaat, mikä tutkijoiden mukaan todennäköisesti selittää tuloksia. Lähes 40 prosenttia kännykkää vessassa käyttävistä istui pöntöllä yli viisi minuuttia. Muista potilaista pitkiä istuntoja harrasti vain 7 prosenttia.

Tulokset olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, mutta tutkijat suosittavat silti jättämään kännykän selaamisen muihin hetkiin.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä PLOS One -lehdessä.

Peräpukamat ovat seuraus anaalityynykkeiden suurentumisesta tai pullistumisesta peräaukon ulkopuolelle. Verenvuoto, kutina ja hygieniaongelmat ovat yleisimmät oireet, mutta yleensä peräpukamat paranevat itsestään.

Ihmisten kanssa säännöllisesti työskentelevät ammattilaiset, kuten sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijät, ovat keskimääräistä suuremmassa vaarassa sairastua tyypin 2 diabetekseen, selviää laajasta Ruotsissa tehdystä rekisteritutkimuksesta.

Kuormittavat emotionaaliset vaatimukset asiakas-, oppilas- ja potilastyössä suurentavat diabetesriskiä miehillä noin 20 % ja naisilla 24 %. Erilaiset konfliktitilanteet, kuten haastavat kohtaamiset, suurentavat diabetesriskiä miehillä 15 % ja naisilla 20 %.

Karoliinisen instituutin tutkijoiden mukaan sosiaalisen ja emotionaalisen tuen puute työpaikalla pahentaa tilannetta entisestään, koska työntekijät jäävät yksin kuormituksen kanssa. Sairastumisriskiä suurentaa myös se, että työstressistä kärsivillä on usein epäterveellisemmät elintavat.

Aikuistyypin diabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Aiempien tutkimusten mukaan monet työhön liittyvät haitalliset tekijät, kuten työstressi, työpaikkakiusaaminen, työpaikkaväkivalta ja arvostuksen puute, suurentavat diabetesriskiä. Tutkimuksissa on selvinnyt myös, että stressi voi esimerkiksi käynnistää elimistössä hiljaisen tulehdustilan, häiritä rasva-aineenvaihduntaa ja suurentaa kortisolipitoisuuksia, mitkä kaikki voivat edistää aikuistyypin diabeteksen kehittymistä.

Ruotsalaistutkimuksessa oli mukana noin kolme miljoonaa Ruotsissa asuvaa työssä olevaa henkilöä, iältään 30–60 vuotta. Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.

Päivittäisten askelten mittaaminen on kätevä tapa arvioida liikkumista, mutta tutkimukset eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka monta askelta päivässä olisi hyvä ottaa. Tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella suurimmat hyödyt saa, jos askelia kertyy noin 7 000 päivässä.

Tutkijat analysoivat 57 tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella riittävästi liikuntaa saavat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen, moniin syöpiin, masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin muita epätodennäköisemmin. Myös heidän riskinsä menehtyä sydänsairauksiin tai syöpään on pienempi.

Päivittäin 7 000 askelta ottavien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli 25 prosenttia, tyypin 2 diabetekseen 14 prosenttia, dementiaan 38 prosenttia ja masennukseen 22 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka ottivat keskimäärin 2 000 askelta päivässä. Lisäksi kaatumiset olivat heillä harvinaisempia, ja he menehtyivät tutkimusten aikana sydänsairauksiin, syöpään tai muihin syihin 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin. Näiltä osin tulokset perustuvat 31 tutkimuksen meta-analyysiin, jossa tutkimusten aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen.

Vaikka 7 000 päivittäistä askelta soi suurimmat terveyshyödyt, myös vähäisempi liikkuminen pienensi monia riskejä. Tämä tukee nykykäsitystä, jonka mukaan kaikki liikunta on hyväksi, vaikka suurimmat hyödyt saakin liikkumalla enemmän.

Tutkimus julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä.

Hengitysilman pienhiukkaspäästöt ja muut ilmansaasteet saattavat suurentaa riskiä sairastua Parkinsonin tautiin taiwanilaistutkimus osoittaa.

Ilmansaasteiden yhteyksiä Parkinsonin tautiin on tutkittu aiemminkin, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 5,1 miljoonan keskimäärin 50-vuotiaan taiwanilaisen yksitoistavuotiseen seurantaan. Seurannan aikana 21 000 osallistujaa sairastui Parkinsonin tautiin.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien asuinalueiden ilmansaastepitoisuuksista, he havaitsivat monien keskeisten ilmansaasteiden liittyvän suurentuneeseen sairastumisriskiin.

Hengitysilman PM2,5-pienhiukkasten ja suurempien PM10-hiukkasten suuret pitoisuudet liittyivät noin kolme kertaa suurempaan sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden altistuminen oli vähäisempää. Typpi- ja rikkidioksidien suuret pitoisuudet liittyivät puolestaan 1,5–2-kertaiseen sairastumisriskiin. Myös otsonialtistuksen ja Parkinson-riskin välillä oli yhteys, mutta se ei ollut yhtä voimakas.

Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia taustamuuttujia, mutta tutkimuksen luonteen vuoksi myös muut seikat kuin ilmansaasteet ovat voineet vaikuttaa sairastumisiin. Ilmansaasteet ovat lukuisin tavoin haitallisia ja voivat aiheuttaa monia sairauksia, joten niiden vähentäminen on joka tapauksessa tärkeää.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.

Parkinsonin tauti on etenevä ja parantumaton neurologinen sairaus, joka aiheuttaa mm. lepovapinaa, liikkeiden hidastumista ja jäykkyyttä. Sitä sairastaa noin 16 000 suomalaista.

Paljon liikkuvat ja etenkin ohjattua liikuntaa harrastavat lapset näyttäisivät sairastuvan mielenterveyden häiriöihin muita epätodennäköisemmin. Varsinkin tämä koskee poikia, ruotsalaistutkimus osoittaa.

Ruotsalaisten tulosten perusteella keskeistä näyttäisi olevan noin 10–11 vuoden iässä harrastettu liikunta. Tuolloin fyysisesti aktiivisimmat lapset sairastuivat muun muassa masennukseen ja ahdistukseen selvästi epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Liikunta liittyi pienempään mielenterveysongelmien riskiin sekä tytöillä että pojilla, mutta yhteys oli pojilla voimakkaampi.

Yhteydet havaittiin riippumatta siitä, millaista liikuntaa lapsi harrasti, mutta erityisen selvästi ne nähtiin ohjattua liikuntaa, kuten jalkapalloa tai muuta urheilulajia harrastavilla.

Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa havainnot viittaavat lapsuusiän liikuntaharrastusten ehkäisevän ennen 18 vuoden ikää alkavia mielenterveysongelmia, mutta myös monet muut seikat voivat vaikuttaa tuloksiin. Lapsen liikunnallisuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin vaikuttavat monet seikat, jotka saattavat myös liittyä heidän sairastumisriskeihinsä.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Siihen osallistui 17 000 lasta, joita seurattiin 18-vuotiaaksi saakka.

Verkossa ja sosiaalisessa mediassa leviää juuri nyt runsaasti mainoksia, joissa erilaisia tuotteita markkinoidaan virheellisesti THL:n asiantuntijoiden kasvoilla, Fimean hyväksyminä tai muiden lääketieteen asiantuntijoiden suosittelemana.

Viimeisimpänä verkossa on havaittu deepfake -videoväärennöksiä THL:n asiantuntijoiden kasvoilla, jotka mainostavat diabeteksen hoitoon tarkoitettua ihmelääkettä. THL muistuttaa tiedotteessaan, että asiantuntijat eivät koskaan osallistu yksittäisten hoitojen tai lääkevalmisteitten mainostamiseen. Jos sellaiseen törmää, kyse on väärennöksestä, jota ei pidä uskoa.

Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt myös mainoksia, joissa väitetään Fimean myöntäneen tuotteelle sertifikaatin tai muun luvan. Lääkkeille myyntiluvan myöntää lääkeviranomainen, joko Fimea tai Euroopan lääkevirasto. Myyntiluvan saaneet lääkkeet löytyvät Fimean lääkehausta ja niitä myydään vain apteekeissa tai laillisissa verkkoapteekeissa. Lääkinnällisille laitteille ei myönnetä ennakkoon lupia, vaan niiden vaatimustenmukaisuudesta vastaa valmistaja.

Huijausmainoksen tunnistaa usein siitä, että tuote kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mainoksissa luvataan esimerkiksi nopeaa painonpudotusta tai flunssan paranemista hetkessä. Mainoksissa käytetään usein ennen ja jälkeen -kuvia, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin. Myös tunnettujen asiantuntijoiden kasvojen käyttö mainoksissa on varoitusmerkki epärehellisestä toiminnasta. Tyypillisesti huijaustarjouksissa myös hoputetaan nopeaan ostopäätöksen tekemiseen käyttämällä esimerkiksi ilmaisuja "viimeinen mahdollisuus" tai "vain tänään".

Luotettavalla toimijalla on aina verkkosivustolla selkeät tiedot yrityksestä ja asiakaspalvelusta. Huijaussivustoilla kunnollisia yrityksen yhteystietoja ei useinkaan ole. Epäilyttäviltä sivustoilta voi puuttua myös turvallinen maksamistapa tai toimitus.

Tuoreen tutkimuksen mukaan pienten lasten vanhemmat voisivat varmuuden vuoksi välttää kännykän, tietokoneen ja muiden laitteiden runsasta käyttöä lastensa läsnä ollessa. Tulosten perusteella laitteet saattavat häiritä vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja mahdollisesti haitata lasten ajatustoimintojen, tunnetaitojen ja käyttäytymisen kehitystä.

Tiedot käyvät ilmi meta-analyysista, jossa yhdistettiin 21 aikaisemman tutkimuksen aineistot ja yhteensä 15 000 osallistujan tiedot. Älylaitteiden, tietokoneen ja median käytöstä kysyttiin vanhemmilta. Osallistujien lapset olivat alle viisivuotiaita.

Kännykän ja muiden medialaitteiden käyttö lapsen läsnä ollessa liittyi jossain määrin lapsen kognitiivisten kykyjen, tunnetaitojen, käytöksen ja sosiaalisten taitojen heikompaan kehitykseen, tulokset osoittivat. Lapset myös viettivät enemmän aikaa ruutujen ääressä.

Tutkijat korostavat, että havaitut yhteydet olivat heikohkoja ja älylaitteiden käytön lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Aiempien tutkimusten perusteella vanhemman liiallinen älylaitteiden käyttö voi kuitenkin haitata lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, mikä etenkin varhaislapsuudessa saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen.

Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Päivittäin ainakin puolitoista tuntia kävelevät saattavat säästyä pitkittyviltä alaselkäkivuilta muita todennäköisemmin, norjalaistutkimus osoittaa. Havainto vahvistaa näkemystä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä selkävaivojen vähentämisessä.

Norjalaisten tutkimukseen osallistui 11 000 keskimäärin 55-vuotiasta, joilla ei ollut kroonisia alaselkävaivoja neljävuotisen seurannan alkaessa. Osallistujien kävelyä ja sen intensiteettiä seurattiin aktiivisuusmittareilla keskimäärin viiden päivän ajan.

Tulosten perusteella vähintään 100 minuuttia päivittäin kävelevät sairastuivat alaselkäkipuun noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka kävelivät korkeintaan 78 minuuttia päivässä. Myös kävelyvauhti vaikutti kroonisten alaselkäkipujen riskiin, mutta ei yhtä paljon kuin kävelyn määrä.

Kroonisena alaselkäkipuja pidettiin, jos ne olivat jatkuneet vähintään kolme kuukautta.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena fyysisen aktiivisuuden merkityksestä alaselkäkipujen ehkäisyssä, mutta niitä kannattaa silti tulkita varoen. On esimerkiksi mahdollista, että paljon liikkuvat ovat muutenkin terveempiä ja siksi pienemmässä sairastumisvaarassa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat. Merkittävä osa selkäkivuista johtuu raskaasta tai selkää rasittavasta työstä, joten myös panostukset työturvallisuuteen ja ergonomisiin työtapoihin vähentäisivät kipuilua.

Metformiinilääkitys voi tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää tyypin 2 diabetesta sairastavien sekavuustiloja eli deliriumia. Diabetekseen liittyvät sekavuustilat johtuvat usein poikkeuksellisen suurista tai pienistä veren glukoositasoista, mutta sekavuuden taustalla voi olla myös muita syitä.

Tutkimus julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja siihen osallistui yli 130 000 iäkästä tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joista puolet oli metformiinilääkityksellä.

Sekavuustilat olivat noin viidenneksen harvinaisempia potilailla, jotka olivat metformiinilääkityksellä, tulokset osoittivat. Yhteys oli voimakkaampi potilailla, joiden lääkitys oli jatkunut pitkään tai joiden metformiiniannokset olivat suurempia.

Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin.

Delirium on keskushermoston toiminnanhäiriöstä johtuva äkillinen sekavuustila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset elimelliset tekijät ja sairaudet. Sekavuustilassa henkilön tajunnan taso, tarkkaavaisuus ja huomiokyky ovat heikentyneet.

Metformiini pienentää veren glukoosipitoisuutta estämällä maksan glukoosintuotantoa. Se on paljon käytetty ja edullinen lääke, ja sitä suositellaan usein tyypin 2 diabeteksen ensisijaislääkkeeksi.

Globaalisti yli 8 miljoonaa ihmistä sairastaa silmänpohjan ikärappeumaa, joka voi vakavasti haitata näkökykyä. Seuraavien vuosikymmenten aikana potilaiden määrä tulee todennäköisesti myös kasvamaan, tuore selvitys osoittaa.

Yli 200 maata ja vuodet 1990–2021 kattavan tutkimuksen perusteella vuonna 1990 näkökykyä haittaavaa silmänpohjan ikärappeumaa sairasti arviolta 3,6 miljoonaa ihmistä, mutta vuoteen 2021 mennessä luku oli noussut jo 8 miljoonaan. Kehitys johtuu pitkälti väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta. Tähän viittaa myös se, että samaan aikaan ikävakioidut sairastuvuusluvut ovat hieman laskeneet.

Jos suunta jatkuu samana, vuonna 2050 näkökykyä haittaavaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa yli 20 miljoonaa miestä ja naista, tutkijat arvioivat. Tupakointi on tunnettu silmänpohjan ikärappeuman riskitekijä, joten kehitys voi vielä hidastua, jos tupakointia saadaan vähennettyä merkittävästi.

Tutkimus julkaistiin Lancet Global Health -lehdessä.

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, joten tarve sairastumista ehkäiseville keinoille ja hoidoille on suuri.

Arviolta 100 000 suomalaisella on silmänpohjan ikärappeuma. Yleensä potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Sairastumisriskiään voi pienentää muun muassa lopettamalla tupakoinnin, syömällä runsaasti vihanneksia ja kalaa, liikkumalla riittävästi ja laihduttamalla mahdolliset liikakilot.

Iän myötä kehittyvä kaihi voi heikentää näkökykyä huomattavasti ja siksi se kannattaisi aina leikata. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kaihileikkaus vähentää myös potilaiden kaatumisia ja niistä aiheutuvia luunmurtumia ja muita vammoja.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yhdysvaltalaista terveysrekisteriä, josta poimittiin tiedot yli 60-vuotiaista kaihipotilaista, joista osa oli ollut kaihileikkauksessa kymmenen vuoden sisällä vaivan toteamisesta, ja osa ei.

Kun potilaiden tietoja verrattiin, kaihileikkauksessa olleet olivat kaatuneet selvästi epätodennäköisemmin kuin muut samanikäiset kaihipotilaat. Lisäksi heillä oli vähemmän lonkkamurtumia, olkaluun, värttinäluun ja nilkan murtumia sekä vammasta aiheutuvia aivoverenvuotoja.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on näköä haittaava kaihi yhdessä tai kummassakin silmässä. Suomessa tehdään joka vuosi yli 50 000 kaihileikkausta.

Kaihille altistavat mm. ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö sekä jotkin infektiot, lääkitykset ja silmävammat. Myös runsas auringonvalo suurentaa riskiä.