Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 15 min 46 s sitten

Säänöllinen liikunta voi vähentää koronakuolemia ja sairaalahoitoja

4 tuntia 2 s sitten

Säännöllisesti liikuntaa harrastavat tarvitsevat koronavirusinfektion takia harvemmin sairaalahoitoa ja tehohoitoa ja myös menehtyvät infektioon epätodennäköisemmin kuin vähän liikkuvat.

Tieto käy ilmi yli 48 000 koronavirusinfektion saaneen keskimäärin 47-vuotiaan yhdysvaltalaispotilaan terveysrekisteritiedoista. Potilaista 6 prosenttia liikkui säännöllisesti ja suositusten mukaisesti, 14 prosenttia liikkui hyvin vähän ja loput harrastivat liikuntaa epäsäännöllisesti.

Tulosten perusteella fyysisesti aktiivisten riski joutua sairaalahoitoon, tehohoitoon tai menehtyä koronavirusinfektioon oli pienempi kuin muiden potilaiden. Verrattuna heihin vähänlaisesti liikuntaa harrastavien riski joutua sairaala- tai tehohoitoon oli noin kaksinkertainen ja riski kuolla koronavirusinfektioon 2,5-kertainen.

Vähäiseen liikkumiseen liittyvät riskit näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin lihavuus, tupakointi ja muita vakavalle koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä.

Tutkijoiden havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat säännöllisen liikunnan suojaavan koronavirusinfektion vakavammilta seurauksilta. Myös epäsäännöllisempi liikuntaharrastus pienensi riskejä, mutta vaikutukset eivät olleet yhtä selviä. Säännöllisenä liikuntana pidettiin vähintään 30 minuutin reipasta kävelyä ainakin viitenä päivänä viikossa.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Potilaista 8,6 prosenttia joutui sairaalahoitoon, 2,4 prosenttia tehohoitoon ja 1,6 prosenttia menehtyi.

Kuntopiiri luonnon helmassa

5 tuntia 11 min sitten

Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa suositellaan harrastettavan ainakin kaksi
kertaa viikossa. Lenkkeilyyn saa mukavasti lisätehoa, kun siihen yhdistää lihasvoimaharjoittelun lämmittelyn jälkeen.

Staattinen kyykky puunrunkoa vasten tuntuu taatusti poltteena reisissä ja pakaroissa. Jos 90 asteen kulma on liian raskas, voit koukistaa jalkoja vähemmän. Alaraajojen lihaksia voi treenata lenkkipolun varrella myös istuutumalla ison kiven päälle ja nousemalla ylös. Lisävastusta kaipaava tekee perinteisiä kyykkyjä ja nappaa kivenmurikan syliin painoksi.

Sopivan kokoinen kivi käy painoksi myös esimerkiksi hauiskääntöihin ja vatsalihaskiertoihin. Keksi itse lisää käyttötarkoituksia!

Kaatunutta puunrunkoa vasten on hieman kevyempi punnertaa kuin maantasossa. Myös perinteinen ojentajadippi onnistuu puunrunkoa vasten: Istuudu puunrungolle kämmenet vasten puunrunkoa, nosta takamus ilmaan ja laske sitä hitaasti kohti maata, kunnes kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Punnerra ylös ja toista. Dipin voi tehdä suorin jaloin tai kevennettynä jalat koukussa.

Entäpä onnistuisiko leuanveto tukevassa puunoksassa roikkuen? Kokeile myös hyppiä tasajalkaa kannolle tai sen yli molemmin puolin.

Lihaskuntotreenin päätteeksi voit vielä venytellä metsän kuntosalilaitteita vasten. Takareisien venytys onnistuu, kun nostat jalan kaatuneelle puunrungolle ja nojaudut eteenpäin. Pohkeet venyvät mukavasti puuta vasten, samoin rintaranka.

Loppurentoutus metsässä

Miltä kuulostaisi metsäkylpy kuntoilun päätteeksi? Japanilainen shinrin-yoku on metsäterapiamuoto, jossa keskitytään havainnoimaan luontoa.

Kulje rauhallisesti vailla päämäärää, aisti risujen rasahtelu jalkojen alla, metsän tuoksut ja lintujen liverrys. Metsässä oleskelu rauhoittaa, laskee stressitasoja ja verenpainetta, kohottaa mielialaa ja voi parantaa vastustuskykyä.

Dementiapotilaan masennus hoituu myös lääkkeettömästi

Ti, 13/04/2021 - 09:13

Dementiapotilaan masennusoireita voisi usein hoitaa ilman lääkkeitä. Tuoreen tutkimuksen perusteella osa lääkkeettömistä hoidoista voi olla jopa masennuslääkkeitä tehokkaampia. Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.

Tutkimuksessa analysoitiin 256 tutkimuksen ja 28 000 dementiapotilaan tietoja, ja niiden perusteella muun muassa liikunta, muisteluterapia, kognitiivinen stimulaatio, hieronta ja kosketusterapia ja eläinterapia olivat pelkkää tavanomaista dementiahoitoa tehokkaampia masennusoireiden lievittämisessä. Potilaat eivät sairastaneet diagnosoitua vaikea-asteista masennusta.

Kolme hoitoa oli tulosten valossa parempia kuin ainakin osa masennuslääkkeistä. Nämä olivat hieronta ja kosketusterapia, kognitiivinen stimulaatio koliiniesteraasin estäjä -lääkkeillä sekä kognitiivinen stimulaatio yhdistettynä liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Tulokset viittaavat monien lääkkeettömien hoitojen lievittävän dementiapotilaiden masennusoireita ja osa niistä voi olla masennuslääkkeitä parempia.

Kalan syöminen parantaa sydänsairaan ennustetta

To, 08/04/2021 - 09:03

Vähintään kahdesti viikossa kalaa syövät sydänpotilaat välttyvät uusilta oireilta muita potilaita todennäköisemmin. Terveillä aikuisilla kalan terveysvaikutukset ovat epäselvempiä, tuore tutkimus osoittaa.

Tulokset perustuvat 190 000 keskimäärin 54-vuotiaan yhdeksänvuotisiin seurantatietoihin. Osallistujat olivat 58 maasta.

Sydän- ja verisuonitautiin jo sairastuneet saivat uusia oireita 16 prosenttia epätodennäköisemmin, jos he söivät kalaa noin 175 grammaa viikossa, mikä vastaa noin kahta annosta. Heidän riskinsä menehtyä seurannan aikana oli 18 prosenttia pienempi kuin harvoin kalaa syövien.

Suotuisat vaikutukset liitettiin öljyisiin kaloihin kuten loheen ja sardiineihin. Muunlainen kala ei vaikuttanut sydänriskeihin tai kuolleisuuteen.

Säännöllistä kalan syömistä suositellaan kaikille, koska sen on tutkimuksissa havaittu pienentävän sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Tässä aineistossa kalan syöminen ei kuitenkaan vaikuttanut terveiden aikuisten sydänriskeihin. Myös aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, mutta niiden selittäminen on vaikeaa. Itse kalan lisäksi muun muassa sen kypsennystavoilla ja muulla ruokavaliolla on väliä. Kypsentämistapojen vaikutuksia ei selvitetty nyt julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Päävammat lisäävät dementiariskiä

Ti, 06/04/2021 - 14:20

Yhdenkin päävamman saavat voivat tuoreen tutkimuksen mukaan sairastua dementiaan tavallista todennäköisemmin. Yhteys myös voimistuu, jos päävammoja on kertynyt useita.

Tutkimus perustuu 14 000 keskimäärin 54-vuotiaan yhdysvaltalaisen 25-vuotiseen seurantaan. Neljännes osallistujista oli saanut vähintään yhden päävamman elämänsä aikana.

Kun osallistujia verrattiin seurannan päätteeksi, tutkijat havaitsivat päävamman kokeneiden sairastuneen dementiaan 25 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujien, jotka olivat säästyneet päävammoilta.

Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos päävammoja oli useampia. Kahdesti tai useammin päävamman kärsineiden sairastumisriski oli yli kaksi kertaa suurempi kuin verrokkien.

Tulokset viittasivat myös siihen, että päävammaan liittyvä dementiariski oli suurempi naisilla kuin miehillä. Myös valkoihoiset sairastuivat todennäköisemmin kuin afroamerikkalaiset, mutta tarkkaa syytä näille yhteyksille ei tiedetä.

Jos päävammojen ja dementian yhteys on kausaalinen, lähes 10 prosenttia tässä potilasryhmässä todetuista dementioista olisi voinut estyä ilman vammautumista. Havainto korostaa päävammojen vähentämisen tärkeyttä myös muistisairauksien ehkäisyssä.

Suomessa sairaaloissa hoidetuista aivovammoista syntyy liikenneonnettomuuksissa noin 20 %, kaatumis- tai putoamistapaturmissa noin 65 % ja väkivaltatapahtumissa noin 5 %. Noin puolet aivovammoista syntyy alkoholin vaikutuksen alaisena.

Tutkimus julkaistiin Alzheimer’s & Dementia: the Journal of the Alzheimer’s Association -lehdessä.

Koronarokotukset vähentäneet sairaalahoidon tarvetta

Ke, 31/03/2021 - 11:45

THL on julkaissut ensimmäiset arviot koronarokotteiden tehosta Suomessa. Arviot perustuvat rekisteritutkimukseen, johon on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotus on vähentänyt sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia.

- Rokotuksen vaikuttavuusarviot vastaavat hyvin kansainvälisiä tuloksia: teho on ollut neljän viikon kuluttua ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta Israelissa 78 prosenttia, Skotlannissa 81 prosenttia ja Englannissa 71–80 prosenttia. Tulokset riippuvat muun muassa käytetystä rokotevalmisteesta ja tutkittujen iästä, kertoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä.

THL:n analyysissä kaikki käytetyt rokotevalmisteet on yhdistetty. Suomessa valtaosa Pfizer/Biontechin mRNA-rokotteista on annettu ikääntyneille ja valtaosa Astra Zenecan adenovirusvektorirokotteista riskiryhmiin kuuluville.

Tutkimukseen on sisällytetty aineisto, joka on kertynyt ajalla 27.12.2020–28.3.2021. Tulokset koskevat pääosin yhden rokoteannoksen antamaa tehoa, sillä vain joka kymmenes mRNA-rokotteen saanut oli tällä aikavälillä saanut toisen rokoteannoksen, adenovirusvektorirokotteen saaneista ei kukaan.

Yksinäisyys lisää riskiä kuolla sydänoireisiin

Ma, 29/03/2021 - 11:19

Vähäiset ihmiskontaktit ja yksin asuminen suurentavat riskiä menehtyä ensimmäiseen sydän- ja verisuonitautioireeseen. Todennäköisesti yksin elävät ovat yksin myös akuuttien oireiden iskiessä eivätkä siksi pääse hoitoon.

Tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaalisesti eristyneimpien riski menehtyä ensimmäiseen sepelvaltimotautioireeseensa tai aivoverenkiertohäiriöön ennen sairaalahoitoa on lähes kaksi kertaa suurempi kuin henkilöiden, joilla on paljon sosiaalisia kontakteja. Erityisesti vaarassa ovat yksin asuvat.

Sosiaalisten kontaktien vähyyden on ajateltu suurentavan myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoverenkiertohäiriöihin, mutta näiden tulosten valossa niin ei näyttäisi olevan. Ensimmäistä kertaa sepelvaltimotautiin tai aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita ja sairaalahoitoon päätyneitä oli yhtä paljon riippumatta siitä, miten paljon potilaalla oli sosiaalisia kontakteja.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat yksin asuvien ja sosiaalisesti eristyneiden olevan muita suuremmassa vaarassa menehtyä ensimmäiseen sydän- ja verisuonitautioireeseensa. Koronaepidemian ja sosiaalisten rajoitusten aikana tämä voi koskea aiempaa useampia iäkkäitä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 480 000 keskimäärin 63-vuotiaan ja 460 000 keskimäärin 68-vuotiaan seurantatietoja kahdesta aikaisemmasta tutkimuksesta. Seitsemän vuoden seurannan aikana 62 000 osallistujaa sairastui ensimmäistä kertaa sepelvaltimotautiin tai aivoverenkiertohäiriöön ja 2 500 menehtyi oireisiin ennen sairaalahoitoa.

Tutkimus julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä.

Koivun kukinnasta ennustetaan runsasta

To, 25/03/2021 - 10:35

Viime päivien lämpimät kelit ovat tuoneet kevään merkkejä luontoon. Pähkinäpensaan kukinta on jo alkanut Lounais-Suomessa. Maan eteläosiin on myös kulkeutunut ilmavirtojen mukana lepän siitepölyä Keski-Euroopasta. Lepän kukinnan ennustetaan alkavan maan lounaisosissa viikon kuluessa.

Koivun ennustetaan kukkivan tänä keväänä melko runsaasti tai runsaasti lähes koko maassa, ainoastaan hieskoivun kukinta Pohjois-Suomessa näyttäisi jäävän enintään kohtalaiseksi.

Koivun kukinta alkaa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Allergikkojen kannattaa kuitenkin varautua oireiluun jo aiemmin. Koivun siitepölyä voi levitä Suomeen kaukokulkeumina eteläisten ilmavirtausten mukana jo pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista. Apteekista saa tehokasta apua allergiaoireisiin myös ilman reseptiä. 

Ajantasaiset tiedot ilman siitepölypitoisuudesta löytyvät Turun yliopiston siitepölytiedotuksen ylläpitämältä Norkko-sivustolta.

Vakavat allergiset reaktiot harvinaisia koronarokotteilla

Ke, 24/03/2021 - 09:42

COVID-19:n mRNA-rokotteet voivat aiheuttaa osalle ihmisistä allergisia reaktioita, mutta tuoreen selvityksen mukaan etenkin vakavat anafylaksiaoireet ovat varsin harvinaisia. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Tutkimuksessa seurattiin 65 000 ensimmäisen rokoteannoksensa saanutta yhdysvaltalaista, ja tulosten perusteella heistä 2 prosenttia sai allergisen reaktion kuten kutinaa, ihottumaa, turvotusta tai hengitysoireita.

Vaarallisempia anafylaktisia reaktioita sai kuitenkin selvästi harvemmat eli vain 0,025 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 5 tapausta 20 000 rokotusta kohden. Tässä potilasaineistossa sairastuneita oli 16.

Anafylaksian saaneet olivat keskimäärin 41-vuotiaita, heistä 63 prosentilla oli jokin allergia ennestään ja 31 prosentilla oli ollut anafylaksiaa aikaisemminkin. Oireet alkoivat keskimäärin 17 minuuttia rokotuksen saamisesta ja kaikki potilaat toipuivat hyvin.

Yhdysvaltalaisten tulokset vahvistavat mRNA-rokotteiden voivan aiheuttaa allergisia reaktioita osalle potilaista, mutta tuo riski on pieni ja etenkin vakavat allergiset reaktiot ovat harvinaisia. Allergioita potevia ja varsinkin anafylaksialle alttiita potilaita olisi kuitenkin hyvä tarkkailla rokotuksen jälkeen, jotta mahdollisia oireita voidaan hoitaa.

Runsas ruutuaika lisää lasten käytöshäiriöitä

Ma, 22/03/2021 - 09:50

Puolitoistavuotiaista suomalaislapsista reilu viidennes (22,7 %) viettää ruudun äärellä yli tunnin päivässä, viiden vuoden iässä tunti ylittyy tietokoneen, pelikonsolin, tabletin tai television ääressä jo 94,6 prosentilla. Tiedot käyvät ilmi THL:n uutisoimasta kotimaisesta seurantatutkimuksesta, jossa kartoitettiin lasten ruutuaikaa 1,5 vuoden ja 5 vuoden iässä.

Niillä lapsilla, joilla oli ikäisiään enemmän ruutuaikaa puolentoista vuoden iässä havaittiin enemmän kaverisuhteiden vaikeuksia viiden vuoden iässä. Myös viiden vuoden iässä keskimääräistä suurempaan ruutuaikaan liittyi selvästi kohonnut riski sekä tunne-elämän että käyttäytymisen oireille, kuten myös keskittymisvaikeuksien, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden oireille.

Tutkimustulokset ovat linjassa ruutuaikaan liittyvien suositusten kanssa. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO ei suosittele alle 2-vuotiaille lapsille lainkaan ruutuaikaa ja alle 5-vuotialle suositellaan korkeintaan tunti päivässä.

- Lapset oppivat tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä ja sosiaalisia taitoja erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa. Siksi arjessa tarvitaan riittävästi aikaa myös ilman elektronista mediaa, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen.

Seurantatutkimus perustuu Lapsen uni- ja terveys -syntymäkohorttiaineistoon, jonka tiedot on kerätty Pirkanmaalla vuosina 2011–2017.

Kasvikset pienentävät diabetesriskiä

To, 18/03/2021 - 10:52

Lisäämällä kasvisten osuutta ruokavaliossa jokainen voi pienentää riskiään sairastua tyypin 2 diabetekseen, kertoo tuore tutkimus. Sairastumisriski puolestaan suurenee, jos kasvisten käyttöä vähentää.

Tutkimus julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja sen perusteella jokainen 10 prosentin lisäys kasvisten syömisessä näkyi 7–9 prosenttia pienempänä riskinä sairastua diabetekseen seuraavien neljän vuoden aikana.

Vastaavasti 10 prosentin vähennys kasvisten ja terveellisten ruoka-aineiden syömisessä liittyi sairastumisriskin suurentumiseen 12–23 prosentilla. Vertailukohtana käytettiin samanikäisiä, joiden ruokavaliot pysyivät käytännössä ennallaan.

Tulokset vahvistavat näyttöä kasvispainotteisen ruokavalion terveyshyödyistä, jotka on tätä ennen todettu lukuisissa tutkimuksissa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisemisen lisäksi kasvipainotteinen ruokavalio pienentää muun muassa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja auttaa verenpaineen hallinnassa.

Tutkimus perustui yli 190 000 naisen ja miehen monikymmenvuotisiin seurantatietoihin. Osallistujien ruokavalioita ja terveyttä seurattiin neljän vuoden välein. Seurannan aikana tyypin 2 diabetes todettiin 13 000 osallistujalla.

Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan. Terveellisen ruokavalion lisäksi diabetesta ehkäisevät muun muassa laihduttaminen ja liikunnan lisääminen.

AstraZenecan koronarokote soveltuu myös ikääntyneille

To, 11/03/2021 - 10:20

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR toteaa, että AstraZenecan koronavirusrokotetta voidaan tästä lähtien antaa myös ikääntyneille eli 70 vuotta täyttäneille.

AstraZenecan adenovirusvektorirokote sai Euroopan lääkevirastolta ehdollisen myyntiluvan tammikuun lopussa. Tuolloin KRAR suositteli, että rokotetta annettaisiin vain alle 70-vuotiaille, sillä tutkimustietoa rokotteen tehosta ikääntyneillä oli vielä liian vähän.

- Viime viikkoina Skotlannista ja Englannista saatu tutkimustieto osoittaa, että AstraZenecan rokote antaa ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen ikääntyneille yhtä vahvan suojan kuin BioNTech-Pfizerin mRNA-rokote. Siksi lääketieteellistä syytä yläikärajan säilyttämiseen ei enää ole, toteaa asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, professori Ville Peltola.

Euroopan lääkeviranomainen EMA ei ole asettanut rokotteen myyntilupaan yläikärajaa, vaan myyntilupa on myönnetty 18 vuotta täyttäneiden rokottamiseen.

Tähän saakka ikääntyneitä on Suomessa rokotettu mRNA-rokotteilla ja alle 70-vuotiaita riskiryhmiin kuuluvia AstraZenecan adenovirusvektorirokotteella. Käytännön syistä KRAR suosittelee, että 70 vuotta täyttäneiden rokotuksia jatkettaisiin edelleen ensisijaisesti mRNA-rokotteilla. Ikääntyneiden rokotussarjat on aloitettu mRNA-rokotteilla ja toisella pistoskerralla annetaan aina samaa rokotevalmistetta, jolla rokotussarja on aloitettu. mRNA-rokotteita myös saadaan maahan AstraZenecan rokotetta enemmän. 

- AstraZenecan rokotteen yläikärajan poistaminen antaa kunnille kuitenkin mahdollisuuden järjestellä rokotuksia uudelleen, jos se kunnan oman arvion mukaan nopeuttaa ikääntyneiden rokotuksia ja on ajanvarausten ja muiden järjestelyjen puolesta sujuvasti toteutettavissa", toteaa THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Kansallinen rokotusohjelma puutiaisaivotulehdusta vastaan laajenee

Ti, 09/03/2021 - 11:43

Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee tänä vuonna Kirkkonummelle Luoman alueelle ja osaan Sipoon saaristoaluetta. Taudin ilmaantuvuus on noussut kyseisillä alueilla merkittävästi viiden seurantavuoden aikana.

Kansallisen rokotusohjelman mukaiseen ilmaiseen TBE-perusrokotussarjaan ovat oikeutettuja alueen vakituiset asukkaat sekä loma-asukkaat, jotka ovat täyttäneet kolme vuotta. Rokotusten järjestämisestä tiedotetaan kuntakohtaisesti.

Uusien alueiden lisäksi maksuttomia TBE-rokotuksia jatketaan Ahvenanmaalla, Paraisilla, Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Lohjanjärven saaristoalueella sekä Kustavissa.

Muilla alueilla asuvat ja oleskelevat maksavat rokotukset itse.

Rokotetta suositellaan riskialueilla liikkuville

Vuonna 2020 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 91 puutiaisaivotulehdustapausta. Raportoitujen tautitapausten määrä kasvoi hieman edellisiin vuosiin verrattuna.

THL seuraa puutiaisaivotulehduksen esiintymistä tapausmäärien ja ilmaantuvuuslukujen avulla kunnittain. Puutiaisaivotulehdustapaukset rajoittuvat kuitenkin usein pienille maantieteellisille alueille, joten riskinarvioinnin tukena käytetään myös tarkempia postinumeroaluekohtaisia ilmaantuvuuslukuja. 

Yli 80 prosentissa Suomen kunnista TBE-tartuntoja ei ole todettu lainkaan seurantavuosina 2016–2020.

TBE-rokotuksia suositellaan vain riskialueilla luonnossa liikkuville. Kuntakohtaisia tapausmääriä ja rokotussuosituksia voi tarkastella THL:n verkkosivuilta löytyvästä karttasovelluksesta.

Punkkirokotetta ei ole olemassa

TBE-rokotetta kutsutaan yleisesti ja harhaanjohtavasti ”punkkirokotteeksi”. On tärkeä muistaa, että TBE-rokote suojaa vain viruksen aiheuttamalta puutiaisaivotulehdukselta. Rokote ei suojaa muilta puutiaisten eli punkkien välittämiltä taudeilta, kuten borrelioosilta, eikä se estä punkkeja tarttumasta ihoon. Kaikkia punkin levittämiä tauteja voi torjua suojautumalla punkin puremilta.

”Kun liikkuu luonnossa alueilla, missä esiintyy punkkeja, on hyvä käyttää vaaleita pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita sekä laittaa housunlahkeet sukkien sisään. Punkkeihin tehoava hyönteiskarkote antaa lisäsuojaa”, sanoo THL:n tutkija Sari Huusko.

”Lisäksi punkkisyyni kerran vuorokaudessa tai heti luonnossa liikkumisen jälkeen ja puutiaisten poistaminen heti havaittaessa vähentävät erityisesti riskiä sairastua borrelioosiin”, Huusko jatkaa.

Kuva: THL

Kahvi saattaa ehkäistä sydämen vajaatoimintaa

Pe, 05/03/2021 - 10:44

Kahvia säännöllisesti nauttivat saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella säästyä sydämen vajaatoiminnalta muita todennäköisemmin. Kahvin mahdollisista terveyshyödyistä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta vieläkään ei ole varmaa, johtuvatko vaikutukset juuri kahvista.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 21 000 aikuisen tietoja kolmesta eri terveystutkimuksesta. Tutkimukset olivat kestäneet vähintään kymmenen vuotta.

Kahvin säännöllinen juominen liittyi pienempään sydämen vajaatoiminnan riskiin kaikissa kolmessa tutkimuksessa. Yhteys näkyi jo yhden kupillisen päivittäin juovilla, mutta enemmän juovilla yhteys oli voimakkaampi. Ainakin kaksi kupillista kahvia päivässä juovat sairastuivat noin 10–30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät juoneet kahvia.

Vastaavia yhteyksiä ei havaittu kofeiinitonta kahvia suosivilla, mikä viittaa vaikutusten ainakin osin liittyvän kofeiiniin. On kuitenkin myös mahdollista, että kofeiinitonta kahvia juovat eroavat jollain tavoin muista kahvinjuojista.

Tulokset viittaavat kahvin olevan hyväksi sydämelle, mutta tutkijat kehottavat tulkitsemaan tuloksia maltillisesti. Kahvin lisäksi monet muut tekijät ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Yhdessä aiempien havaintojen kanssa näyttää kuitenkin siltä, että maltillinen kahvin juominen ei ole ainakaan epäterveellistä ja saattaa osana muuten terveellistä ruokavaliota auttaa sydänriskien pienentämisessä.

Tutkimus julkaistiin Circulation: Heart Failure -lehdessä.

Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.

Sokerilimut altistavat rasvamaksalle

Ke, 03/03/2021 - 10:11

Sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia paljon juovat näyttäisivät sairastuvan rasvamaksaan muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys havaittiin etenkin aikuisilla, jotka nauttivat vähintään neljä sokerilimua viikoittain.

Tulokset perustuvat 15 000 keskimäärin 39-vuotiaan kiinalaisen nelivuotiseen seurantaan. Tutkimuksen alkaessa osallistujat eivät sairastaneet rasvamaksaa, sydän- ja verisuonitauteja tai syöpää, mutta seurannan aikana 2 900:lla todettiin ei-alkoholiperäinen rasvamaksa.

Sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia vähintään neljästi viikoittain juovat sairastuivat noin 50 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka joivat sokerilimuja harvoin. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, sukupuoli, muu ruokavalio, elämäntavat ja tulehduksista kertovat merkkiaineet.

Kiinalaisten tulokset vahvistavat näyttöä runsaan sokerin saannin ja rasvamaksan yhteyksistä. Liika sokeri muuttuu maksassa rasvaksi, joten yhteys on uskottava. Myös lihavuus, vähäinen liikunta ja etenkin runsas alkoholin käyttö altistavat rasvamaksalle.

Rasvamaksalla tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksasolujen sisään, minkä seurauksena maksa voi suurentua huomattavasti. Rasvan kertyminen maksasoluihin on usein merkki laajasta aineenvaihdunnan häiriöstä, joka altistaa diabetekselle, verenpaineen nousulle, veren rasva-arvojen muutoksille ja muille sairauksille.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Voimakas tupakkariippuvuus ja masennus yhteydessä toisiinsa

To, 25/02/2021 - 13:02

Helsingin yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa masennuksen ja tupakkariippuvuuden välisistä yhteyksistä.

Jo aiemmin on osoitettu, että tupakointi on yleisempää masennusta sairastavilla henkilöillä kuin väestössä keskimäärin. Varsinaista syy-yhteyttä tai biologista mekanismia tämän havainnon takana ei kuitenkaan tunneta.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan tupakointiriippuvuuden voimakkuuteen ja erilaisiin tupakointiriippuvuuden taustalla vaikuttaviin motivaatiotekijöihin. Tulokset kertovat, että mitä vahvemmin henkilön vastaukset ilmensivät tupakkariippuvuutta, sitä todennäköisemmin hän oli masentunut. Eri riippuvuuden muodoista depressioon yhdistyivät vahvimmin fyysinen nikotiiniriippuvuus sekä automaattiset käytösmallit. Lisäksi tupakointi toimii tunteiden säätelykeinona.

– Tulostemme perusteella masentuneet henkilöt eivät polta siksi, että he pitäisivät tupakan mausta. Ennemminkin depressio näyttäisi kytkeytyvän nikotiininhimoon ja käytösmalliin, jossa esimerkiksi stressiä pyritään helpottamaan tupakoinnin avulla, kertoo tutkimuksen toteuttanut Maarit Piirtola Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Tutkijat korostavat, että nyt saatujen tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa tupakoinnin aiheuttavan masennusta tai päinvastoin. Tupakointi on kuitenkin tärkeä huomioida yhtenä masennusta ylläpitävänä tekijänä ja masennuspotilaille on tärkeää tarjota mahdollisimman yksilöllistä tukea tupakoinnin lopettamiseen.

Helsingin yliopisto totettui tutkimuksen Tutkimus yhteistyössä Wisconsinin ja Missourin yliopistojen kanssa. Tutkimus perustuu yli 1400 suomalaiseen kaksoseen, jotka ovat vastanneet tupakointiin ja masennukseen liittyviin kyselyihin. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 24. helmikuuta arvostetussa Addiction-tiedejulkaisussa.

Omakantaan valmisteilla todistus koronarokotuksesta

Ti, 23/02/2021 - 08:26

Suomessa valmistellaan parhaillaan Omakanta-palveluun toteutettavaa sähköistä koronarokotustodistusta, josta näkyisi tieto henkilön saamasta koronarokotteesta. 

Tavoitteena on, että jatkossa Omakanta-palvelusta saisi todistuksen myös kaikista muista rokotuksista. Tällä hetkellä paperisen todistuksen annetusta rokotuksesta saa halutessaan, kun sitä pyytää rokotuksen antavalta taholta.

Suomi on mukana rokotustodistustietoja koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Näin varmistetaan, että Suomen koronarokotustodistus olisi yhteensopiva kansainvälisen mallin kanssa ja että Omakanta-palvelusta saatavaa koronarokotustodistusta voisi käyttää myös muissa maissa todistuksena, jos sitä niissä vaadittaisiin.

Jotta sähköinen rokotustodistus voidaan ottaa käyttöön, on ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Kanta-palveluihin kattavasti ja oikeassa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä olevista potilastietojärjestelmistä tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen.

Sähköinen koronarokotustodistus on tarkoitus saada käyttöön toukokuussa 2021.

Hankkeen toimeenpanosta ja aikataulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hankkeesta kokonaisuutena sekä säädösvalmistelutyöstä ja ministeriöiden välisestä kansainvälisestä yhteistyöstä. Kela toteuttaa rokotustodistuksen ja tarvittavat muutokset Omakanta-palveluun sekä vastaa Omakannan asiakaspalvelusta ja asiakasviestinnästä.

Borrelioosi ei lisää mielenterveysongelmia

Ma, 22/02/2021 - 09:29

Borrelioosin on epäilty johtavan mielenterveysongelmiin osalla potilaista, mutta tanskalaistutkimuksen perusteella niin ei näyttäisi olevan. Osaa potilaista kyllä hoidetaan mielenterveysongelmiin käytettävillä lääkkeillä, mutta ne liittyvät todennäköisesti kipuihin ja uniongelmiin.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä, ja se perustuu lähes 3 000 neuroborrelioosipotilaan ja 30 000 terveen verrokin terveystietoihin.

Tulosten perusteella neuroborrelioosiin sairastuneilla ei diagnosoitu mielenterveysongelmia eivätkä he tarvinneet niihin sairaalahoitoa sen todennäköisemmin kuin verrokit. Borrelioosidiagnoosia seuraavan vuoden aikana potilaille tosin määrättiin tavanomaista enemmän ahdistuslääkkeitä, unilääkkeitä ja rauhoittavia.

Koska potilailla ei ollut tavallista enempää mielenterveysongelmia, kyseisiä lääkkeitä käytettiin todennäköisesti lyhytaikaisten oireiden tai kipujen ja niiden aiheuttamien univaikeuksien hoitoon, tutkijat arvelevat.

Tanskalaisten tulokset viittaavat siihen, että borrelioosiin sairastuneet eivät sairastu mielenterveysongelmiin muuta väestöä todennäköisemmin. Havainnot olisi silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Borrelioosi on infektiotauti, jota levittävät puutiaiset eli punkit. Vuosittain ainakin 6 000 suomalaista saa tartunnan, ja heistä 50–80 % oireilee. Infektio hoituu lähes aina antibiooteilla, mutta hoitamattomana se voi aiheuttaa muun muassa iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita.

Pian testiin voi päästä altistumisilmoituksen perusteella

Pe, 19/02/2021 - 11:58

Sosiaali- ja terveysministeriön päivitti 11.2.2021 koronatestausstrategiaansa. Jatkossa oireettomia Koronavilkun käyttäjiä ohjeistetaan hakeutumaan testaukseen mahdollisimman pian altistumisilmoituksen saamisesta. 

Tähän saakka Koronavilkun altistumisilmoituksen saaneiden henkilöiden on suositeltu hakeutumaan testiin vain, jos heillä on oireita. Toimintamallin muutoksen tavoitteena on tehostaa tartuntaketjujen katkaisua entisestään.

Muutos astuu voimaan 4. maaliskuuta, jolloin Koronavilkku-sovelluksesta julkaistaan uusi päivitysversio. Uudessa sovellusversiossa altistumisilmoituksen saanutta käyttäjää kehotetaan ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon, josta käyttäjä saa ohjeita esimerkiksi testaamiseen liittyen. Sovelluksessa on kuntakohtaiset ohjeet yhteydenottoa varten.

Päivitetyn testausstrategian tavoitteena on, että testiin pääsee yhdessä vuorokaudessa ja testitulos tulee yhdessä vuorokaudessa.

Tartunta ei välttämättä näy heti testituloksessa

Kaikkia altistumisilmoituksen saaneita kehotetaan jatkossakin erityisesti välttämään kontakteja ja noudattamaan hyvää hygieniaa. Mahdollisuuksien mukaan kontakteja olisi hyvä välttää kahden viikon ajan. Vaikka koronavirustestin tulos olisi negatiivinen, kontaktien välttämistä olisi hyvä silti jatkaa, koska tartunta ei välttämättä näy heti testituloksessa. Mikäli oireita ilmaantuu, on syytä hakeutua uudestaan testiin.

Koronavilkun altistumisilmoitus ei jatkossakaan yksin riitä tartuntatautilääkärin määräämän karanteenin perusteeksi. Mikäli tartuntatautilääkärin määräämän karanteenin epäillään olevan tarpeen, tästä tehdään erillinen arvio terveydenhuollossa.

Suomen testauskapasiteetti on tällä hetkellä noin 30 000 näytettä vuorokaudessa. Suurimmat päivittäiset testimäärät ovat olleet yli 26 000 näytettä vuorokaudessa.

Muistisairaat herkkiä sairastumaan koronavirustautiin

Ke, 17/02/2021 - 10:14

Dementiaa potevat sairastuvat koronavirustartuntaan noin kaksi kertaa muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. He myös menehtyvät siihen muita todennäköisemmin.

Tutkimuksen havainnot perustuvat lähes 62 miljoonan yhdysvaltalaisaikuisen terveysrekisteritietoihin. Heistä noin miljoona sairasti dementiaa, 16 000 oli saanut koronavirustartunnan ja 800:lla oli kummatkin.

Dementiapotilaiden riski saada koronavirustartunta oli kaksi kertaa suurempi kuin samanikäisten, joilla ei ollut dementiaa. Riski oli vielä suurempi afroamerikkalaisilla dementiaa sairastavilla. He sairastuivat kolme kertaa todennäköisemmin kuin valkoihoiset dementiapotilaat.

Kaikista seuratuista 25 prosenttia joutui sairaalahoitoon koronavirustartunnan vuoksi, mutta dementiapotilaista niin kävi lähes 60 prosentille. Dementiapotilaista 20 prosenttia menehtyi koronavirustartuntaan, mikä oli nelinkertaisesti muihin verrattuna.

Yhdysvaltalaishavainnot vahvistavat näyttöä, jonka mukaan dementia on koronavirustartunnan riskitekijä. Tutkijat eivät pysty sanomaan, mistä riski tarkalleen johtuu, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Dementiaa sairastavan aivojen veri-aivoeste on heikentynyt, minkä vuoksi virukset saattavat päästä aivoihin helpommin ja aiheuttaa pahemman taudin. Muistisairaat potevat usein myös muita koronavirustartunnan riskitekijöiksi tiedettyjä sairauksia eivätkä välttämättä kykene suojautumaan tartunnoilta yhtä hyvin kuin muut.

Tutkimus julkaistiin Alzheimer’s & Dementia: The Journal of the Alzheimer’s Association -lehdessä.