Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 48 min 34 s sitten

Kelan nimissä huijataan rahaa MobilePay-sovelluksessa

Pe, 24/09/2021 - 15:17

Kelan tietoon on tullut tapaus, jossa henkilö on saanut Kelan nimissä olevan maksupyynnön mobiilimaksusovellus MobilePayssä. Pyynnössä väitetään, että Kela perii vastaanottajan etuuksia takaisin. Kyseessä on huijaus. Kela ei peri etuuksia takaisin tai tee rahan siirtoja mobiilimaksusovelluksilla.

Kelan lähettämät takaisinperintäpäätökset tulevat postissa Kelan kirjeenä. Lisäksi takaisinperintäpäätökset ja maksutiedot voi tarkastaa OmaKelasta, johon päästäkseen asiakkaan on tunnistauduttava.

Jos saat rahansiirtopyynnön toimi näin

Jos saat MobilePayn tai jonkun muun mobiilimaksusovelluksen kautta pyynnön maksaa Kelalle takaisin etuuksia, älä missään nimessä hyväksy pyyntöä tai siirrä rahaa pyytäjälle.

Ilmoita asiasta myös poliisille ja pankillesi. Kela neuvoo lisäksi myös tutustumaan tietovuoto-oppaaseen osoitteessa tietovuotoapu.fi.

Kela on tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja selvittää asiaa muiden viranomaisten kanssa.

Päivittäinen pähkinäannos voi parantaa kolesteroliarvoja

To, 23/09/2021 - 12:10

Pähkinöiden säännöllinen syöminen on useissa tutkimuksissa yhdistetty sydänriskien pienentymiseen ja kolesterolitasojen parantumiseen. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä ja osoittavat pähkinöiden mahdollisesti hillitsevän myös pienten LDL-hiukkasten pitoisuuksia veressä. Pienet LDL-hiukkaset ovat tutkimusten mukaan erityisen haitallisia.

Circulation-lehden julkaisemassa tutkimuksessa runsaat 600 tervettä keskimäärin 69-vuotiasta söi päivittäin 30–60 grammaa saksanpähkinöitä tai ohjattiin verrokkiryhmään, joka ei syönyt pähkinöitä. Tutkimus kesti kaksi vuotta.

Pähkinäryhmäläisten LDL-kolesterolipitoisuudet pienenivät keskimäärin hieman enemmän kuin verrokkien, tulokset osoittivat. Myös kokonaiskolesteroli laski. Päivittäinen pähkinöiden nauttiminen vähensi LDL-hiukkasten, mutta myös ns. pienten LDL-hiukkasten määrää.

Havaitut muutokset eivät olleet kovin suuria, mikä voi johtua siitä, että osallistujat olivat suhteellisen terveitä tutkimuksen alkaessa. Lisäksi heistä monet olivat jo kolesterolilääkityksellä, joten hoitamattomilla potilailla vaikutukset olisivat todennäköisesti olleet suurempia.

Tutkimuksen menetelmällisten rajoitteiden vuoksi havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta pähkinöiden terveyshyödyt on havaittu tutkimuksissa aiemminkin. Suotuisat vaikutukset liittyvät todennäköisesti niiden terveellisiin rasvoihin, antioksidantteihin ja kuituihin.

Ruutuajalla yhteys lasten kielenkehitykseen

Ke, 22/09/2021 - 11:33

Taysin tutkimuksessa vanhempia pyydettiin kuvaamaan lapsensa sanavarastoa, sanojen yhdistämistä, puheen ymmärrettävyyttä, sormella osoittamista ja ohjeiden noudattamista.

Tutkimustuloksista selvisi, että mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät sähköisten medioiden äärellä, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa. Päivittäiseen sähköisten medioiden käyttöön laskettiin aika, joka vietettiin television, erilaisten toistolaitteiden tai muiden sähköisten laitteiden parissa.

Puolitoistavuotiaista lapsista noin kahdella kolmasosalla (69%) oli korkeintaan 20 sanan sanavarasto, ja kolmasosalla (36%) oli käytössä korkeintaan viisi sanaa. Kaksivuotiaista vajaa kolmasosa (32%) käytti korkeintaan 40:ä sanaa.

Luvut ovat pienempiä kuin aiemmissa tutkimuksissa, ja vaikuttaakin siltä, että lasten sanavarasto kehittyminen on hidastunut.

- Tämäkin tutkimus viittaa siihen, että lapsen toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa lapsen ja vanhempien yhteisen tekemisen määrä ja se, mitä tehdään, millä tavoin, ja kuinka usein, sanoo tutkija, apulaisylilääkäri Marja Asikainen Taysin foniatrian poliklinikalta.

Myös vanhempien elektronisten laitteiden käytöllä voi olla vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Esimerkiksi laitteiden usein toistuva vilkuilu voi kapeuttaa keskustelun ja puuhailun sisältöä lapsen kanssa.

Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta

Tutkijat toteavat, että sähköisten medioiden käyttö voi olla myös harmitonta tai lapsen toimintakykyä kehittävää, mikäli lapsella on runsasti aikaa muillekin puuhille ja sähköisten välineiden sisältö on valittu mielekkäästi.

Tutkimuksessa huomioitiin ruutuajan ohella myös esimerkiksi päivittäinen kuvakirjojen lukeminen lapsen kanssa, sekä nukkumisaika. Sanavarasto havaittiin olevan pienempi niillä lapsilla, joille ei luettu kuvakirjaa päivittäin.

Sähköisten medioiden käytöstä johtuva vähäisempi kielellinen vuorovaikutus voi olla haitallista erityisesti lapsille, joilla kielelliseen kehitykseen liittyy muitakin haasteita. Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta ja erilaisten sanojen kuulemista. Tulevaisuudessa saatetaankin tarvita aiempaa enemmän kielellisen kehityksen tukea lapsille.

Kestävyysliikunta saattaa ehkäistä ahdistuneisuushäiriöitä

Ti, 21/09/2021 - 09:06

Ruotsalaistutkimuksen mukaan kestävyysliikuntaa harrastavat saattavat säästyä ahdistuneisuushäiriöiltä muuta väestöä todennäköisemmin. Havainto vahvistaa näyttöä liikunnan suotuisista terveysvaikutuksista, mutta pitää varmistaa vielä lisätutkimuksissa.

Tutkimuksessa seurattiin lähes 200 000 ruotsalaista, jotka olivat osallistuneet Vasaloppet-hiihtokilpailuun vuosina 1989–2010. Heitä verrattiin yhtä moneen samanikäiseen, jotka eivät olleet osallistuneet kisaan. Vasaloppet eli Vaasahiihto on vuosittain järjestettävä 30–90 kilometrin maastohiihtokilpailu.

Osallistujia seurattiin pisimmillään 21 vuoden ajan, ja seurannan perusteella hiihtoharrastajat sairastuivat ahdistuneisuushäiriöön noin 60 prosenttia epätodennäköisemmin kuin verrokit. Kilpailutulos ei vaikuttanut yhteyteen miehillä, mutta naisilla parempi kisamenestys liittyi hieman suurempaan ahdistusriskiin. Hekin silti sairastuivat harvemmin kuin verrokit, tutkijat havaitsivat.

Ruotsalaisten tulokset viittaavat kuntoliikunnan pienentävän ahdistuneisuushäiriöiden riskiä, mutta havaintoja kannattaa tulkita varoen. Vaasahiihtoon osallistuneet elivät muutenkin terveellisesti ja esimerkiksi tupakoivat verrokkeja harvemmin, minkä lisäksi monet muutkin seikat ovat todennäköisesti vaikuttaneet sairastumisriskiin. Vaikka verrokit eivät olleet osallistuneet kilpailuun, heidänkin joukossaan oli kuntoilijoita. Vaasahiihtoon osallistuneet kuitenkin harrastivat liikuntaa keskimäärin enemmän kuin verrokit.

Vaasahiihtoon osallistuvista on tehty tutkimuksia aiemminkin, ja niiden perusteella osallistujat säästyvät muun muassa kohonneelta verenpaineelta muita todennäköisemmin. Myös eteisvärinä-rytmihäiriöt ovat heillä harvinaisempia. Poikkeuksen muodostavat kovaa ja usein kilpailevat miehet, joiden eteisvärinäriski on jonkin verran suurentunut.

Tutkimus julkaistiin Frontiers in Psychiatry -lehdessä.

Yöunien pituus saattaa vaikuttaa elinikään

Ke, 15/09/2021 - 10:24

Suurelle osalle ihmisistä seitsemäntuntiset yöunet näyttäisivät olevan optimaalisia terveyden kannalta. Tuoreen tutkimuksen perusteella sitä lyhempiä tai pitempiä yöunia nukkuvat menehtyvät todennäköisemmin nuorempina.

Yöunien ja kuolleisuuden yhteys on havaittu aiemminkin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa se todettiin aasialaisväestöissä. Tutkimukseen osallistui 320 000 miestä ja naista Japanista, Kiinasta, Singaporesta ja Koreasta. Osallistujat olivat keskimäärin 54–55-vuotiaita ja heitä seurattiin 14 vuotta.

Verrattuna seitsemän tuntia yössä nukkuviin riski menehtyä seurannan aikana oli suurin yli kymmentuntisia yöunia nukkuvilla. Yli kymmenen tuntia nukkuvat miehet menehtyivät 34 prosenttia ja naiset 48 prosenttia todennäköisemmin kuin seitsemän tuntia yössä nukkuvat. Myös alle seitsemän tuntia yössä nukkuvien riski oli suurentunut.

Aiemmissa tutkimuksissa myös muutokset yöunien pituudessa on yhdistetty sairauksiin ja kuolleisuuteen. Unen vähentyminen tai pidentyminen saattavat heijastaa terveydessä ja elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat sairastumisten taustalla.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suuret D-vitamiiniannokset eivät edistä pikkulasten kehitystä

Ma, 13/09/2021 - 09:52

Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää terveydelle ja siksi lapsille annetaan D-vitamiinilisiä vauvasta alkaen. Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella nykyinen käytäntö, jossa lapsi saa D-vitamiinia 400 IU päivittäin on hyvä eikä suuremmille annoksille ole tarvetta ainakaan lapsen keskushermoston kehityksen kannalta.

Tulokset ovat tervetulleita, sillä vaikka D-vitamiinilisät ovat tarpeellisia, vähemmän on tiedetty eri annosten vaikutuksista lapsen keskushermoston kehitykseen.

Tutkimukseen värvättiin 800 Helsingin Kätilöopistolla syntynyttä lasta, jotka satunnaistettiin saamaan joko 400 IU:n tai 1 200 IU:n päivittäinen D-vitamiinilisä kahden viikon iästä kaksivuotiaaksi saakka.

Tulosten perusteella lasten neurologisessa ja kognitiivisessa kehityksessä ei havaittu eroja riippumatta heidän saamastaan D-vitamiiniannoksesta. Myöskään motorisissa ja sosiaalisissa taidoissa tai tunne-elämän kehityksessä ei ollut merkittäviä eroja.

Joitain viitteitä oli tosin siitä, että suurempia D-vitamiiniannoksia saaneilla oli enemmän esimerkiksi impulsiivista käytöstä, mutta tältä osin tulokset pitäisi varmistaa lisätutkimuksissa. Lasten veren D-vitamiinipitoisuudet eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että nykyistä suuremmat D-vitamiiniannokset eivät ole tarpeen keskushermoston kehitykselle ainakaan lapsilla, jotka saavat D-vitamiinia riittävästi. On silti mahdollista, että ne auttavat D-vitamiinivajeisia lapsia, tutkijat kirjoittavat.

400 IU:ta vastaa 10 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia.

Kevyt liikunta pienentää vyötärölihavan ikääntyneen diabetesriskiä

To, 09/09/2021 - 09:22

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan toteuttamassa Oulu1945-väestötutkimuksessa tutkittiin 67–70-vuotiaiden oululaisten liikkumista ja paikallaanoloa ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Henkilöiden sokeriaineenvaihduntaa tutkittiin verinäytteestä tehdyllä sokerirasituskokeella.

Osallistujat luokiteltiin vyötärönympäryksen mukaan kolmeen ryhmään (hoikka, normaali, vyötärölihava). Istumisen, liikkumisen ja sokeriaineenvaihdunnan yhteyttä tarkasteltiin erikseen kussakin ryhmässä.

Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että liikunnan ja sokeriaineenvaihdunnan yhteys ikääntyneillä on riippuvainen vyötärönympäryksestä. Vyötärölihavien ryhmässä kevyt liikunnan havaittiin olevan yhteydessä alhaisempaan paastoinsuliiniin ja elimistön vähäisempään insuliiniresistenssiin, kun taas runsas paikallaanolo oli yhteydessä heikompaan sokerinsietoon. Hoikilla ikääntyneillä kohtuukuormitteinen ja raskas liikunta oli yhteydessä sokerirasituskokeessa mitattuihin alhaisempiin insuliiniarvoihin.

- Diabeteksen riski kasvaa voimakkaasti ikääntyessä ja vyötärölihavuus on diabeteksen merkittävin riskitekijä. Koska terveysliikuntasuositukset ovat monelle ikääntyneelle liian vaativat, on tärkeää löytää keinoja yksilöllisempään, henkilön toimintakyvyn huomioivaan ohjaukseen, kuvailee tutkija Miia Länsitie.

Noin puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta, ja sairaus on erityisen yleinen ikääntyneillä. Ylipaino on tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen yksi tärkeimmistä syistä ylipainon lisääntymiseen.

Ilmansaasteet yhteydessä dementiariskiin

Ti, 07/09/2021 - 10:58

Hengitysilman suuret pienhiukkaspitoisuudet saattavat altistaa dementian ja sitä lievempien muistiongelmien kehittymiselle. Riskit kasvavat tasaisesti pienhiukkaspitoisuuden suurentuessa.

Suomeen merkittävä osa pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta, mutta paikallisesti autoliikenne ja puun pienpoltto voivat olla merkittäviä pienhiukkasten lähteitä.

Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa 1 600 yli 65-vuotiasta seurattiin vuodet 2002–2014. Altistuminen PM2,5-pienhiukkasille pääteltiin yhdistämällä ilmanlaatumittauksia tietoihin osallistujien asuinalueista.

Kun tutkijat tarkastelivat vuoden aikana tapahtunutta altistusta, PM2,5-pitoisuuden suurentuminen 1 mikrogrammalla kuutiossa hengitysilmaa liittyi 67 prosenttia suurempaan dementian ja 75 prosenttia suurempaan kognitiivisten mielentoimintojen lievän heikentymisen riskiin. Yhteydet olivat vielä voimakkaampia, kun tutkijat analysoivat viiden vuoden altistusta.

Yhdysvaltalaisten havainnot vahvistavat näyttöä hengitysilman pienhiukkasten ja dementian yhteydestä ja osoittavat sen voimistuvan PM2,5-pitoisuuksien suurentuessa. Aiemmissa tutkimuksissa suuret PM2,5-pitoisuudet on yhdistetty muun muassa hengityssairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Ulkoilman pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa noin 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain, ja lievempien haittojen määrä on moninkertainen. Riskien on havaittu suurentuvan päivinä, joina ilmanlaatu on huono. Etenkin tämä koskee sydän- ja verisuonitauteja jo sairastavia.

Kuulovahvistimia markkinoidaan harhaanjohtavin lupauksin

Ma, 06/09/2021 - 09:54

Kuuloliiton tietoon on tullut, että postitse ikäihmisille lähetetyissä markkinointikirjeissä väitetään myytävän tuotteen, ”Ultrafonisen kuulovahvistimen” olevan monin verroin tavallista kuulokojetta parempi. Todellisuudessa kyse on halvahkosta kuulovahvistimesta, joka ei ominaisuuksiltaan ole kuulokojeen veroinen ja se voi lisäksi vaarantaa jäljellä olevan kuulon.

- Oikea kuulokoje säädetään ja sovitetaan aina yksilöllisesti henkilön kuulovamman mukaan. Kuulokojeita on myös olemassa lukuisia erilaisia, eikä yksi kojemalli automaattisesti sovi kaikille, korostaa Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen.

Kuulovahvistinten liian voimakas vahvistusteho aiheuttaa käyttäjille kuulovammariskin, todetaan Eurooppalaisen audiologien keskusjärjestön selvityksessä.

Keksitty asiantuntija ja tutkimustulokset

Liikkeellä olevassa mainoskirjeessä puhutaan professori Matti Kallialasta, jota todellisuudessa ei ole olemassa. Kuvitteellisten henkilöiden ohella kirjeessä viitataan tutkimuksiin, joiden perusteella tuotteen teho olisi todettu. Tosiasiassa kirjeessä esitetyt luvut ja prosentit eivät perustu minkäänlaiseen tutkittuun tietoon.

Kuuloliiton tietoon on tullut saman tyyppisiä myyntikampanjoita aiemminkin. Vastikään on markkinoitu internetissä harhaanjohtavasti esimerkiksi kuuloa parantavaa korvasuihketta, jonka tehosta ei ole olemassa näyttöä.

– Näitä tuotteita markkinoidaan harhaanjohtavin ja perustelemattomin väittein. Mainoksissa pyritään vetoamaan tunteisiin ja tarjotaan ongelmaan helppo ja edullinen ratkaisu, Kaijanen kuvailee.

Tuotteiden harhaanjohtavaan markkinointiin on kuitenkin vaikeaa puuttua, sillä mainoskampanjoita pyörittävät yritykset saattavat sijaita EU-alueen ulkopuolella. Yhteystiedot huijauskampanjoihin saatetaan saada internetin kautta.

– Kuuloliitolla tai muilla järjestöillä ei ole mitään tekemistä tällaisten tuotteiden markkinoinnin kanssa. Emme koskaan luovuta jäsenten ja toiminnassa muutoin mukana olevien henkilöiden nimi- tai yhteystietoja kolmansille osapuolille.

Halpa hinta on hälytysmerkki

Nyt liikkeellä olevassa mainoskirjeessä luvataan, että kuulokoje lisälaitteineen on erikoistarjouksessa ja maksaa vain 119 euroa.

- Halvan hinnan pitäisi soittaa hälytyskelloja. Kuulokojeiden hinnat ovat huomattavasti korkeampia ja ne myös kompensoivat kuulonlaskua kuulovahvistimia paremmin. Kuulokojeet kuuluu useimmiten saada maksutta julkisesta terveydenhuollosta tai halutessaan ne voi hankkia myös suoraan kuuloalan liikkeistä.

Kaijanen korostaa, että jos kuulon kanssa on haasteita, kannattaa aina ottaa yhteyttä terveyskeskuslääkäriin tai työterveyshuoltoon. Myös Kuuloliitosta voi kysyä apua ja neuvoja.

Täyden rokotussarjan teho erinomainen

Pe, 03/09/2021 - 12:59

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että kaikkien Suomessa käytettävien koronarokotteiden teho on kahden rokoteannoksen jälkeen hyvä koronavirustartuntaa vastaan ja erinomainen sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan.

Tutkitut rokotteet olivat AstraZenecan adenovirusvektorirokote Vaxzevria sekä mRNA-rokotteet Biontech-Pfizerin Comirnaty ja Modernan Spikevax. Tehoa selvitettiin Suomessa asuvilla työikäisillä, eli 16–69-vuotiailla.

Tulokset myönteisiä myös yhdistelmärokotesarjan saaneilla

Tutkimuksesta selvisi, että kahden rokoteannoksen jälkeen mRNA-rokotteiden suojateho koronavirusinfektiota vastaan oli tutkitulla ikäryhmällä 78 prosenttia ja adenovirusvektorirokotteen saaneilla samoin 78 prosenttia. Yhdistelmärokotesarjan saaneilla rokotteen teho oli 80 prosenttia.

Sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan kaikkien rokotteiden teho oli kahden annoksen jälkeen erinomainen. mRNA-rokotteiden teho oli vakavaa tautia vastaan 97 prosenttia, adenovirusvektorirokotteen teho 93 prosenttia, ja yhdistelmärokotesarjan teho 91 prosenttia.

- Eri rokotesarjoille laskemamme tehokkuusluvut ovat keskenään samaa luokkaa. Erityisen tärkeä tieto on, että kahta eri rokotetta saaneet saavat keskimäärin yhtä hyvän suojan kuin samaa rokotetta molemmilla annoskerroilla saaneet. Yhdistelmärokotesarjan tehosta on julkaistu kansainvälisesti vasta hyvin vähän tutkimustuloksia, ja siksi nämä alustavat tulokset ovat tärkeitä, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.

Yhdistelmärokotesarjan saaneet olivat saaneet ensin adenovirusvektorirokotetta ja sen jälkeen jompaakumpaa mRNA-rokotetta.

Tutkimukset rokotteiden tehosta jatkuvat

Jatkossa THL selvittää rokotteiden pitkäaikaista suojaa, eli tehoa toisen rokoteannoksen jälkeisinä kuukausina. Parhaillaan tutkitaan myös rokotteiden tehoa viruksen deltamuunnosta vastaan.

- Tutkimme myös, miten Suomessa käytetty pitkä annosväli vaikuttaa rokotteiden tehoon. Alustavissa immunologisissa tutkimuksissa pitkä annosväli on synnyttänyt korkeammat vasta-ainetasot, mutta annosvälin vaikutuksesta tehoon tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa, Poukka kertoo.

THL ehdottaa kolmatta koronarokoteannosta rajatuille ryhmille

To, 02/09/2021 - 10:31

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin ensimmäisenä antamaan ihmisille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi alentunut.

- Kaksi rokoteannosta ei aina riitä tuottamaan näille ihmisille tarpeeksi hyvää suojaa vakavalta koronataudilta. Kolmas annos siis täydentää heillä perusrokotussarjan antaman suojan riittävälle tasolle, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Ehdotuksen mukaan kolmas annos voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille immuunipuolustukseltaan heikentyneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta. THL määrittelee lähiaikoina tarkemmin, mitkä ovat ne sairaudet tai tilat, joiden vuoksi henkilön immuunipuolustus on merkittävästi heikentynyt, ja kolmas rokoteannos on tarpeen.

Rokotusjärjestyksestä myös kolmansien annosten kohdalla päättävät myöhemmin THL:n suosituksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.

Tehosteannos tarpeen osalle rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä rokotetuista

THL ehdottaa myös, että kolmas koronarokoteannos annettaisiin tehosteena niille, jotka ovat saaneet koronarokotuksen rokotusjärjestyksen kärkipäässä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu koronapotilaiden parissa toimivaa terveydenhuoltohenkilöstöä sekä muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavia työntekijöitä, joista suuri osa rokotettiin nykyistä lyhyemmällä annosvälillä alkuvuodesta 2021.

- Ehdotamme perusrokotussarjan tehostamista tälle ryhmälle, sillä heillä kaksi annosta on annettu lyhyemmällä aikavälillä kuin muille, toisesta rokoteannoksesta on jo kulunut kauan, ja rokotuksen teho hiipuu vähitellen. Ensilinjan terveydenhuoltohenkilökunta on tärkeää suojata sekä heidän oman terveytensä varmistamiseksi että sairaaloiden kantokyvyn turvaamiseksi, ja hoivakotien iäkkäillä asukkailla vaikean koronavirustaudin riski on erityisen suuri, Nohynek sanoo.

Kolmas rokoteannos voitaisiin antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut riittävän pitkä aika. THL selvittää parhaillaan saatavilla olevan tutkimustiedon perusteella, mikä olisi riittävä aikaväli mahdollisimman hyvän suojatehon varmistamiseksi.

THL ja sen tukena Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) arvioivat syksyn aikana, tarvitaanko kolmatta annosta tehosteena myös muille väestöryhmille.

- Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että ainakin ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat tulevat ajan kuluessa tarvitsemaan tehosteannoksen. Odotamme syksyn aikana saatavia uusia tutkimustuloksia sekä Suomesta että niistä maista, jotka ovat antaneet kaksi koronarokoteannosta 12 viikon annosvälillä, Nohynek sanoo.

Lihavuus altistaa etenkin ruoansulatuselimistön syöville

Ti, 31/08/2021 - 15:12

Tuore PLOS Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus rajaa lihavuuden syöpäriskin lähinnä ruoansulatuselimistön syöpiin.

Tutkimus perustuu 370 000 aikuisen iso-britannialaisen terveys- ja geenitietoihin. Geenitietojen avulla tutkijat tunnistivat potilaat, joilla oli lihavuudelle altistavia geenimuotoja. Geenitiedot tekevät tuloksista luotettavampia ja auttavat erottamaan varsinaisen lihavuuden ja sitä aiheuttavien seikkojen vaikutukset.

Geneettisesti määritetty suuri painoindeksi liittyi suurentuneeseen riskiin sairastua syöpään, mutta tarkemmassa analyysissa riski koski pääasiassa vain ruoansulatuselimistön syöpiä, kuten ruokatorvi-, vatsa-, maksa- ja haimasyöpiä.

Painoindeksin lisäksi osallistujan geneettisesti määritetty pituus liittyi syöpäriskiin. Myös suuri rasvaprosentti ja lihasten osuus painosta vaikuttivat syöpäriskeihin.

Nyt saadut tutkimustulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vahvistavat näyttöä lihavuuteen liittyvistä syöpäriskeistä. Riskit näyttäisivät koskevan etenkin ruoansulatuselimistön syöpiä.

Suomalaisista aikuisista noin neljännes on lihavia. Normaalipainon ylittää kuitenkin kaksi kolmannesta miehistä ja yli puolet naisista, ja melkein joka toisella aikuisella on vyötärölihavuutta.

Lihavuudesta puhutaan, kun painoindeksi on 30–35. Noin 160-senttimetrisille tämä tarkoittaa 77–90 kiloa ja 180-senttimetrisille 97–113 kiloa.

Lihasrelaksanttien teho alaselkäkipuihin kyseenalainen

Ma, 30/08/2021 - 10:33

Alaselkäkipuja voidaan hoitaa myös lihasrelaksanteilla, mutta tuoreen katsaustutkimuksen perusteella näyttö niiden tehosta on hyvin vähäistä. Osaa potilaista ne saattavat auttaa, mutta tämäkään ei ole varmaa.

BMJ-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 49 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen ja 6 500 potilaan tietoihin.

Analyysin perusteella lihasrelaksantit saattoivat hieman lievittää alaselkäkipuja kahden viikon sisällä lääkityksen aloittamisesta, mutta näyttö oli heikkolaatuista ja tulokset epävarmoja. Samantasoinen näyttö vihjasi lihasrelaksanttien myös aiheuttavan haittavaikutuksia.

Havainnot viittaavat lihasrelaksanttien olevan tehottomia valtaosalle alaselkäpotilaista, mutta on silti mahdollista, että osa saa niistä apua vaivaansa. Nyt julkaistut tulokset koskevat muita kuin bentsodiatsepiinia sisältäviä lihasrelaksantteja.

Lihasrelaksantteja koskeva tutkimusnäyttö on ollut ristiriitaista tätäkin ennen, mutta silti monissa maissa niitä suositellaan alaselkäkipujen hoitoon. Suomessa ensisijainen hoito on kipulääkitys ja lihasrelaksantteja käytetään vain, jos kivut eivät helpotu niillä.

Alaselkäkivut ovat erittäin yleisiä. Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat. Merkittävä osa selkäkivuista johtuu raskaasta tai selkää rasittavasta työstä, joten liikunnan lisäksi myös panostukset työturvallisuuteen ja ergonomisiin työtapoihin vähentäisivät kipuilua.

THL kerää äidinmaitonäytteitä

To, 26/08/2021 - 10:41

THL on alkanut kerätä äidinmaitonäytteitä. Tutkimukseen rekrytoidaan äitejä Helsingin Naistenklinikalla, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa.

Näytteitä tutkimalla on tarkoitus selvittää, miten suomalaiset äidit ja lapset altistuvat ympäristömyrkyille. Kiinnostus kohdistuu esimerkiksi dioksiineihin, PCB-yhdisteisiin, palonestoaineisiin, fluorattuihin pintakäsittelyaineisiin ja muovin lisäaineisiin.

Tulokset auttavat selvittämään, miten suomalaisten lasten ja aikuisten altistuminen ympäristömyrkyille on muuttunut viime vuosikymmeninä, miten ravitsemus ja muut tekijät vaikuttavat altistumiseen ja miten altistumista voidaan edelleen vähentää.

- Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien ravitsemusneuvonnassa sekä rintaruokinnan edistämisessä, kertoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet huomattavasti

Suomessa ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmenien aikana, ja niiden määrät ovat nykyisin pieniä.

Tutkimuksessa mitattavat aineet ovat laajalle ympäristöön levinneitä kemikaaleja, jotka rikastuvat ravintoketjuissa. Itämeren rasvaisen kalan ja kalatuotteiden tiedetään olevan tärkeä altistumislähde Suomessa, mutta rajoitustoimien ansiosta pitoisuudet kalassa ja siten myös ihmisten altistuminen myrkyille ovat laskeneet voimakkaasti.

Nyt alkanut äidinmaidonnäytteiden tutkimus on jatkoa aiemmille tutkimuskierroksille. Maailman terveysjärjestö WHO käynnisti maailmanlaajuisen äidinmaidon ympäristömyrkkyjen tutkimuksen vuonna 1987, ja sen päätyttyä THL on jatkanut tutkimusta Suomen osalta. 

Synnyttäneiden osastoilla henkilökunta kertoo äideille mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen ja jakaa kiinnostuneille osallistumispaketit.

Synnyttänyt äiti osallistuu tutkimukseen niin, että hän kerää kotona usean viikon aikana yhteensä 100 ml äidinmaitoa näytepulloon ja täyttää ravintokyselylomakkeen. Äidit postittavat näytteen ja lomakkeen THL:ään Kuopioon analysointia varten, ja myöhemmin he saavat kuulla omat tuloksensa.

- Maitoa saa kerätä vain silloin, jos lapselta jää sitä yli, ensisijaisesti on huolehdittava lapsen ravinnosta, korostaa THL:n tutkija Riikka Airaksinen.

Värikäs ruokavalio pitää muistin virkeänä

Ke, 25/08/2021 - 13:27

Paljon eri värisiä marjoja, hedelmiä ja kasviksia sisältävä ruokavalio saattaa auttaa muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen ylläpidossa. Vaikutus liittyy todennäköisesti niiden sisältämiin flavonoideihin.

Neurology-lehden julkaisemat tulokset nostavat esiin etenkin kaksi flavonoidiryhmää – flavonolit ja antosyaanit. Flavonoleja on keltaisissa ja oransseissa ja antosyaaneja sinisissä, punaisissa ja violeteissa kasveissa.

Tutkijat seurasivat 49 000 naista ja 28 000 miestä 20 vuoden ajan. Seurannan aikana ruokavaliota kartoitettiin useita kertoja ja osallistujia pyydettiin arvioimaan muistiaan ja muita kognitiivisia kykyjään kahdesti.

Tulosten perusteella paljon flavonoideja nauttivat kokivat muistinsa heikentyneen 20 prosenttia harvemmin kuin osallistujat, joiden ruokavaliossa niitä oli vähänlaisesti.

Voimakkain yhteys havaittiin runsaasti flavonoleja nauttivilla. Heidän muistinsa heikkeni lähes 40 prosenttia epätodennäköisemmin kuin vähiten flavonoleja syövien. Flavonoleja on esimerkiksi appelsiinissa.

Paljon antosyaaneja sisältävä ruokavalio liittyi puolestaan 24 prosenttia pienempään kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen riskiin. Antosyaaneja on esimerkiksi mustikassa ja mustaherukoissa.

Ruokavalion lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa yhteyksiin, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin. Havainnot viittaavat monipuolisen, marjoja, kasviksia ja hedelmiä sisältävän ruokavalion ylläpitävän muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja.

Koronavirustartunta suurentaa sydän- ja aivoinfarktin vaaraa

To, 19/08/2021 - 11:01

Koronavirustartunnan saaneet ovat suurentuneessa vaarassa sairastua sydäninfarktiin ja aivoinfarktiin. Riski näkyy ainakin neljän viikon ajan tartunnasta.

Koronatartunnan sydänriskit on tiedetty tätä ennenkin, mutta juuri julkaistu ruotsalaistutkimus on tiettävästi suurin tähän mennessä tehdyistä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia koronatartunnan vuoden 2020 helmi–syyskuussa saaneita ruotsalaisia ja heistä 87 000 tiedot analysoitiin. Verrattuna 350 000 samanikäiseen verrokkiin koronatartunnan saaneiden riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin oli yli 3 kertaa suurempi kahden tartuntaa seuraavan viikon ajan.

Toisessa analyysissa koronapotilaiden tartunnan jälkeisiä riskejä verrattiin heidän sairastumisriskiinsä muina ajanjaksoina. Tässä analyysissa sydäninfarktiriski oli 3-kertainen ensimmäisen viikon ajan, 2,5-kertainen toisella viikolla ja 1,5-kertainen viikoilla 3. ja 4. Aivoinfarktin riski oli aluksi 3-kertainen ja 3–4 viikkoa tartunnasta 2-kertainen.

Luvut olivat vielä suurempia, kun analyysiin otettiin mukaan myös varsinainen tartuntapäivä. Tällöin sydäninfarktiriski oli ensimmäisen viikon ajan 8-kertainen ja aivoinfarktin riski 6-kertainen.

Ruotsalaisten tulokset viittaavat sydäninfarktin ja aivoinfarktin kuuluvan koronavirustartunnan oireisiin. Niihin tulisikin varautua koronapotilaita hoidettaessa, mutta vielä on epäselvää, kuinka pitkään sairastumisriskit ovat koholla.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.

Lasten ja nuorten ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy

To, 19/08/2021 - 10:30

Lasten ja nuorten ADHD-lääkkeiden käyttö on viime vuosina yleistynyt Suomessa voimakkaasti. ADHD-lääke metyylifenidaatti kipusi vuoden 2020 aikana alle 18-vuotiaiden käytetyimpien lääkkeiden joukkoon.

– Metyylifenidaatti oli viime vuonna lasten ja nuorten viidenneksi käytetyin lääke, kertoo tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen Kelasta.

Metyylifenidaatti on nopeavaikutteinen stimulantti, jolla tyypillisesti aloitetaan ADHD:n lääkehoito. Sen ohella lasten ja nuorten käytöshäiriöitä hoidetaan pitkävaikutteisilla atomoksetiinilla ja guanfasiinilla.

Atooppisen ihon ja astman hoitoon käytettävät lääkkeet listan kärjessä

Muilta osin lasten ja nuorten käytetyimpien lääkkeiden lista on kolmen viime vuoden aikana heijastellut samojen vaivojen hoitoa. Alle 18-vuotiaat käyttävät eniten atooppisen ihon hoitoon tarkoitettuja lääkkeettömiä perusvoiteita, jotka ovat Kela-korvattavia pitkäaikaisen ihotaudin hoidossa. Myös atooppisen ihon hoidossa käytettävä hydrokortisonivoide kuului käytetyimpien lääkkeiden joukkoon.

Toiseksi eniten ostajia oli salbutamolilla, joka on keuhkoputkia avaava lääke. Sitä käytetään pääasiassa astman hoidossa. Listan toinen astman hoidossa käytettävä lääke on hengitettävä kortisoni flutikasoni.

Allergialääke desloratadiini on neljänneksi käytetyin alle 18-vuotiaiden lääke. Sitä käytetään jaksoittain allergiakaudella ja tarvittaessa.

– Käytetyimmät lääkeaineet ovat pysyneet pitkälti samoina, mutta esimerkiksi allergiakausien voimakkuus vaikuttanee siihen, montako allergialääkettä käytetyimpien lääkkeiden listalla on, Saastamoinen kertoo.

Korona vähensi antibioottien käyttöä myös lapsilla

Antibioottien käyttö romahti vuonna 2020 koronapandemiaan liittyvien rajoitusten ja infektiontorjuntakeinojen, kuten kontaktien vähentämisen ja ahkeran käsien pesun takia.

– Muutos näkyy myös lasten ja nuorten käytetyimpien lääkkeiden listalla: vuosina 2018 ja 2019 listalla oli neljä antibioottia ja vuonna 2020 vain kolme, Leena Saastamoinen sanoo.

Alle 18-vuotiaiden käytetyin antibiootti on amoksisilliini, joka on tyypillinen lääke esimerkiksi pienten lasten korvatulehduksien hoidossa.

EHEC-epidemiaepäilyjä eri puolella Suomea

Ke, 18/08/2021 - 13:13

THL on saanut yhdeksän ilmoitusta EHEC-epidemiaepäilyistä eri puolilta Suomea kesä-elokuun aikana. Tapauksia mahdollisesti yhdistävää tartuntalähdettä selvitetään haastattelemalla potilaita, ​sekvensoimalla potilaskantoja ja jäljittämällä haastatteluissa esiin tulleita elintarvikkeita yhteistyössä kuntien viranomaisten ja Ruokaviraston kanssa.

Henkilöitä, joilla on veriripulia tai vaikean vatsataudin oireita, kehotetaan hakeutumaan lääkärin arvioon.

EHEC eli enterohemorraaginen Escherichia coli -bakteeri tarttuu yleensä ihmisen tai naudan ulosteella saastuneista elintarvikkeista. Infektioon tarvittava annos on pieni, joten EHEC tarttuu helposti myös ihmisestä toiseen, jos käsihygienia on puutteellista.

Elintarvikkeista tyypillisiä tartuntalähteitä ovat raaka tai huonosti kypsennetty naudanliha, pastöroimattomat maitotuotteet sekä kuumentamattomana tarjoiltavat vihannekset, salaatit ja idut. Tartunnan voi saada myös juoma- ja uimavedestä.

Hyvä käsi- ja keittiöhygienia ehkäisee tartuntoja

EHEC-bakteeri aiheuttaa paksusuolentulehduksen, jonka yleisimmät oireet ovat voimakkaat vatsan alueen kouristukset ja veriseksi muuttuva ripuli. Alkuvaiheessa voi esiintyä myös oksentelua. Myös oireettomia infektioita esiintyy varsinkin aikuisilla. 

Oireet alkavat yleensä 3-4 päivää tartunnan jälkeen ja kestävät 4-10 päivää. Noin 5-10 prosentilla tartunnan saaneista kehittyy hemolyyttis-ureeminen syndrooma (HUS), mikä voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan. 

EHEC-tartuntojen ehkäisemiseksi kannattaa huolehtia hyvästä hygieniasta keittiössä, pestä kuumentamattomana syötävät kasvikset huolellisesti, syödä jauhelihatuotteet kypsennettynä ja välttää pastöroimattomia maitotuotteita. Lisäksi hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen estää tartuntojen leviämistä henkilöstä toiseen.

Vuodesta 2016 alkaen tartuntatautirekisteriin on raportoitu vuosittain keskimäärin 200 EHEC-tartuntaa. Tartunnoista yli puolet on peräisin ulkomailta. Vuosina 2001-2020 Suomessa EHEC-tartunnan saaneista kenelläkään ei todettu hemolyyttis-ureemista syndroomaa.

Naisten masennusoireet ja epäsäännöllinen syöminen lisääntyneet korona-aikana

Ma, 16/08/2021 - 10:42

Koronapandemia on vaikuttanut ihmisiin eri tavoin. Jyväskylän yliopiston kaksi tuoretta tutkimusta selvitti koronapandemian aikaisia muutoksia keski-ikäisten suomalaisten elintavoissa ja masennusoireissa sekä persoonallisuuden roolista näissä muutoksissa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa keski-ikäisten naisten elintapoja ja masennusoireita kartoitettiin ennen korona-aikaa sekä maaliskuusta kesäkuuhun 2020 vallinneiden poikkeusolojen alussa ja lopussa. Keski-ikäiset naiset raportoivat enemmän masennusoireita ja epäsäännöllisempää ruokailurytmiä poikkeusolojen loppupuolella kuin ennen pandemiaa. Toisaalta alkoholin käytössä ja vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa muutoksia ei havaittu.

Kysyttäessä omaa arviota fyysisen aktiivisuuden muutoksista korona-aikana hieman vajaa puolet naisista kertoi vähentäneensä liikkumista koronapandemian myötä, noin kolmasosa sen pysyneen ennallaan ja viidennes lisänneensä liikkumista.

Toisessa tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden muutoksia selvitettiin sekä naisilla että miehillä. Naiset raportoivat miehiä enemmän sekä lisänneensä että vähentäneensä liikkumista, kun taas miehet useammin raportoivat liikkumisensa pysyneen ennallaan.

Persoonallisuudella merkitystä pandemiaan sopeutumisessa

Molemmissa tutkimuksissa tarkasteltiin myös persoonallisuuden piirteiden merkitystä pandemiatilanteeseen sopeutumisessa. Ulospäinsuuntautuneemmat naiset raportoivat vähentäneensä alkoholin käyttöä ja muuttaneensa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan verrattuna vähemmän ulospäinsuuntautuneisiin naisiin. 

- Poikkeusolojen aikana suositeltiin vahvasti sosiaalisten kontaktien vähentämistä ja esimerkiksi ravintolat olivat osittain suljettuina. Ystävien tapaamisen ja ulkona syömisen vähentyminen voi selittää ulospäinsuuntautuneempien naisten muutosta terveellisempään ruokavalioon ja vähäisempään alkoholin käyttöön, pohtii tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Korkeita pistemääriä neuroottisuudessa saaneet naiset raportoivat sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia ruokailutottumuksissaan. Neuroottiset ominaisuudet, kuten hermostuneisuus ja ahdistuneisuus ovat Kekäläisen mukaan voineet pandemia-aikana näyttäytyä sekä tunnesyömisenä että toisaalta tarkkaavaisena ruokavalion seuraamisena.

Epäsuotuisien muutosten havaittiin kasautuvan samoille naisille.

- Niillä naisilla, joilla ruokailu muuttui epäsäännöllisemmäksi, myös masennusoireet ja alkoholin käyttö lisääntyivät.

Verenluovuttajia tarvitaan joka päivä

Pe, 13/08/2021 - 11:40

Potilaat eivät pidä kesälomaa. Syöpä- ja leikkauspotilaat, synnyttävät äidit, keskoslapset ja onnettomuuksien uhrit tarvitsevat verivalmisteita joka päivä. Luovutetusta verestä tehtävät verivalmisteet eivät kestä pitkää varastointia, ja tämän takia uutta verta tarvitaan jatkuvasti.

Helteinen kesä ja koronapandemia on tuoneet haasteita löytää riittävästi luovuttajia. Joka arkipäivä Suomessa tarvitaan noin 800 verenluovutusta riittävän verivalmistemäärän saamiseksi. Luovuttajia tarvitaan kaikista veriryhmistä. Veripalvelu on aktiivisesti kutsunut luovuttajia niin tekstiviesteillä kuin soittamalla. Toistaiseksi luovuttajia on riittänyt.

Uusia luovuttajia tarvitaan jatkuvasti

Monet verenluovuttajista ovat erittäin sitoutuneita ja käyvät luovuttamassa vuosi toisensa jälkeen. Osa joutuu kuitenkin lopettamaan tai keskeyttämään verenluovutukset esimerkiksi ikääntymisen, elämäntilanteen tai sairauksien takia. Siksi myös uusia luovuttajia tarvitaan jatkuvasti. 

Ensimmäistä kertaa verta voi luovuttaa 18–59 -vuotiaana. Jokainen ensimmäistä luovutusta pohtiva voi testata soveltuvuutensa verenluovuttajaksi osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi.

Miehille suositellaan enintään 3–4 luovutuskertaa vuodessa. 18–25 -vuotiaille naisille suositellaan enintään yhtä luovutuskertaa vuodessa ja muille naisille 2–3 luovutuskertaa.

Veripalvelulla on koko koronavirusepidemian ajan ollut vahvat varotoimet, jotta luovuttaminen on turvallista. Koronavirusrokote ei estä verenluovutusta. Verenluovutukseen tulee varata aika Veripalvelun sivuilta. Kiinteiden luovutuspisteiden lisäksi Veripalvelu järjestää myös eri paikkakunnilla verenluovutustilaisuuksia.