Liikunta on lääke

”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla” - mutta mitä tekeekään puoli tuntia liikuntaa päivässä? Liikunnan suotuisia terveysvaikutuksia tuskin voi korostaa liikaa. Se on tehokasta, miellyttävää ja edullista. Sitä voi käyttää ehkäisemään tai hoitamaan tiettyä oiretta tai sairautta, mutta sillä voidaan myös vaikuttaa edullisesti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin.

Mitä on terveysliikunta?

Terveysliikunnan tavoitteena voi olla sairauden oireiden hallinta jopa niin että oireet saadaan pysymään kokonaan poissa. Säännöllinen liikunta alentaa verenpainetta, laskee korkeaa kolesterolia ja pienentää liikapainoa. Diabetespotilaalla liikunta parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa , jonka ansiosta sokeriarvot alenevat. Liikunta vahvistaa luita ja lihaksia tuki-ja liikuntaelinsairauksissa sekä astma- ja keuhkoahtaumatautipotilailla vähentää hengenahdistusta. Depression ja useiden syöpäsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa liikunnalla on myös suuri merkitys.

Liikuntaan tulisi suhtautua sairauksia ennaltaehkäisevänä jokapäiväisenä rutiinina. Liikunta ehkäisee monia yleisimpiä sairauksia, piristää mieltä, parantaa unenlaatua ja helpottaa stressin hallintaa. Mikä parasta, se on myös edullista ja jokainen voi valita itselleen sopivimman liikuntamuodon. Se voi olla ripeää liikkumista työssä tai harrastuksissa yhtä lailla kuin kotona tai mökillä tehtävää ruumiillista työtä. Kohtuullisesti kuormittava liikunta tehostaa elimistön puolustusreaktioita ja näyttää estävän virustauteja.

Erityisen tärkeää liikunta on iäkkäille, sillä se parantaa tasapainoa, vähentää kaatumistapaturmia, edistää toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja vähentää dementian ja Alzheimerin taudin todennäköisyyttä.

Minkä verran ja millaista liikuntaa pitäisi harrastaa, jotta sillä saavutetaan terveysvaikutuksia?

Liikunnan pitää olla säännöllistä ja kohtuullisesti kuormittavaa (esim. reipasta kävelyä) ainakin puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai kuormittavaa liikuntaa (esim. juoksua) 15 minuuttia viitenä päivänä viikossa. Lisäksi tarvitaan lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää liikuntaa. Päivittäisen liikunnan voi tehdä myös osissa. Suurin mahdollinen terveysvaikutus saavutetaan varsin kohtuullisella liikunnalla. Sen jälkeen voidaan fyysistä kuntoa edelleen parantaa, mutta terveyshyötyjä se juurikaan ei lisää. Hyvin kevyttä liikuntaa (esim. hidas kävely) ei luokitella terveysliikunnaksi, mutta saattaa kuitenkin edistää terveyttä, sillä istuminen on terveydelle haitallista.

Eri liikuntamuodoilla on hieman erilaisia vaikutuksia elimistön toimintoihin. Kestävyyslajit (kävely, hölkkä, hiihto, uinti ja pyöräily) kuluttavat energiaa, alentavat verenpainetta ja veren kolesterolia ja parantavat sokerinsietoa. Voima- ja kuntosaliharjoittelu vahvistaa erityisesti luustoa ja tehostaa sokeriaineenvaihduntaa. Voimistelu, pallopelit ja aerobic vahvistavat luustoa ja parantavat tasapainoa. Mitä monipuolisempaa liikunta on, sitä parempi. Tärkeintä on kuitenkin harrastaa sellaista liikuntaa, josta itse pitää eniten.

Voiko liikunnasta olla haittaa?

Oikein toteutetulla liikunnalla on vähän terveyshaittoja. Liikuntatapaturmat voidaan välttää, kun liikunta aloitetaan maltillisesti ja kuormittavuutta lisätään asteittain. Vanhusten ja ihmisten, joilla on huono peruskunto, kannattaa laatia yhdessä liikunnan ammattilaisen kanssa yksilölliset liikuntaohjeet, jossa huomioidaan liikunnan vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet. Harva sairaus on este terveysliikunnalle.

Liikunnan terveyttä ylläpitävät vaikutukset saadaan kun liikunta on säännöllisesti toistuvaa ja koko eliniän jatkuvaa. Itse liikunnan vaikutukset ovat lyhytaikaisia, päiviä tai viikkoja kestäviä. Ikä tai sairaudet eivät ole esteenä terveysliikunnan aloittamiselle. Kaikki siis reippaasti ylös, ulos ja liikkumaan!