Apteekki.fi syöte

Liikuntaa harrastavat seitsemänkymppiset naiset kaatuvat ikätovereitaan harvemmin, tuore tutkimus vahvistaa. Havainto koskee naisia, jotka liikkuvat suositusten mukaisesti eli ainakin 150 minuuttia viikossa.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja niiden perusteella yli 150 minuuttia viikossa liikuntaa harrastavat olivat kaatuneet edeltävän vuoden aikana kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka liikkuivat alle 150 minuuttia viikossa. Yhteys koski myös kaatumisia, jotka johtivat loukkaantumiseen.

Reipas kävely sekä kaikki fyysisesti kohtalaisen tai hyvin raskas liikunta liittyivät pienempään kaatumisriskiin.

Tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan tärkeydestä kaatumisten ehkäisyssä. Tässä aineistossa hyödyt nähtiin vasta, kun osallistujat liikkuivat suositusten mukaisesti, mutta aiempien tutkimusten perusteella myös vähäisempi liikunta on hyväksi iäkkäiden terveydelle.

Tutkimukseen osallistui 7 100 naista, jotka arvioivat liikuntamääriään 65–70-vuotiaana sekä 68–73-vuotiaana.

Kaatumisten ehkäisylle on tarvetta, sillä 65 vuotta täyttäneistä 30–40 prosenttia kaatuu ainakin kerran vuodessa ja 80 vuotta täyttäneistä ja laitoshoidossa asuvista joka toinen. Noin puolet kaatuilijoista saa jonkinlaisen vamman. Joka kymmenes kaatuminen aiheuttaa lonkkamurtuman tai jonkin muun vakavan vamman.

Vaihdevuosioireiden hoidossa voidaan käyttää vaginaalisia eli emättimeen annosteltavia estrogeenivalmisteita, mutta niiden on pelätty heikentävän rintasyöpää sairastavien ennustetta. Tuoreen tutkimuksen perusteella huoli vaikuttaisi kuitenkin turhalta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kahden aiemman tutkimuksen aineistoja, jotka koostuivat yhteensä yli 49 000 rintasyöpädiagnoosin hiljattain saaneen 40–79-vuotiaan naisen seurantatiedoista. Keskimäärin 5- ja 8-vuotisten seurantojen aikana 5 800 naista menehtyi rintasyöpään.

Naisista 5 prosenttia oli vaginaalisella estrogeenilääkityksellä, mutta heidän riskinsä menehtyä rintasyöpään seurannan aikana ei eronnut muiden potilaiden riskistä, tulokset osoittivat.

Muutama vuosi sitten tanskalaistutkijat osoittivat, ettei vaginaalinen estrogeenihoito todennäköisesti suurenna myöskään rintasyövän uusiutumisen vaaraa. Yhdessä tulokset viittaavatkin siihen, että hoito on turvallinen myös tässä potilasryhmässä, mutta tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, joissa potilaita seurataan pitempään.

Tutkimus julkaistiin JAMA Oncology -lehdessä.

Rintasyöpä todetaan vuosittain noin 5 000 suomalaisnaisella. Joka vuosi arviolta 900 naista menehtyy rintasyöpään, mutta 90 prosenttia potilaista on hengissä vielä viiden kuluttua diagnoosista ja valtaosa paranee hoitojen avulla kokonaan.

Mineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi tuoreen tutkimuksen mukaan ehkäistä iäkkäiden verenpaineen kohoamista. Tämä onnistuu ilman, että verenpaine laskee haitallisen alhaiseksi.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa 600 vanhainkodissa asuvaa kiinalaista käytti kahden vuoden ajan joko tavallista suolaa tai mineraalisuolaa, jossa oli 62,5 % ruokasuolaa, 25 % kaliumia ja 12,5 % makuaineita.

Seurannan aikana mineraalisuolaa käyttäneistä 40 prosenttia harvempi sairastui korkeaan verenpaineeseen, tutkijat havaitsivat. Heidän verenpainelukemansa eivät laskeneet, mutta koska tavallista suolaa käyttäneiden lukemat nousivat, seurannan päättyessä mineraalisuolaryhmäläisten systoliset verenpaineet olivat keskimäärin 8 mmHg ja diastoliset verenpaineet 2 mmHg matalampia.

Tavallisen suolan korvaaminen mineraalisuolalla voi myös ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, aivoverenkiertohäiriöitä ja niistä johtuvia kuolemia. Tulokset julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.

Suomalaiset syövät suolaa kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan. Suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lisätty jo valmiiksi.

Säännöllinen kahvin juonti on yhdistetty pienempään dementiariskiin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella tämä saattaa koskea vain ihmisiä, joiden kofeiiniaineenvaihdunta on hidasta.

Tulokset julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä, ja niiden mukaan vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovat sairastuvat dementiaan noin puolet epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät juo kahvia. Tämä havaitaan kuitenkin vain ihmisillä, joilla on tietty geenimuoto, jonka ansiosta heidän kofeiiniaineenvaihduntansa on hidasta.

Havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta hitaan kofeiiniaineenvaihdunnan vuoksi kofeiinia on elimistössä pitempään, mikä saattaa suurentaa kahviin ja kofeiiniin mahdollisesti liittyviä terveysvaikutuksia.

Tutkimukseen osallistui 6 000 keskimäärin 74-vuotiasta, joilta oli saatavilla koko genomin kattavat tiedot. Osallistujat eivät sairastaneet dementiaa keskimäärin yhdeksänvuotisen seurannan alkaessa.

Sisarusten kanssa eläminen erityisesti ensimmäisinä elinvuosina suojaa lasta allergisilta sairauksilta, kertoo Helsingin yliopiston ja Kelan tuore tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, että allergia- ja astmalääkkeiden käyttö on huomattavasti vähäisempää lapsilla, joilla on vanhempia sisaruksia sekä esikoisilla, joiden ikäero nuorempiin sisaruksiin oli pieni.

Tutkimuksessa testattiin mikrobiomihypoteesia, jonka mukaan sisarusten aiheuttama mikrobialtistus suojaa astman ja allergioiden kehittymiseltä. Jo pitkään on tiedetty, että esikoisilla ja ainoilla lapsilla on muita enemmän allergisia sairauksia.

- Aiemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu sulkea pois muita selittäviä tekijöitä, kuten keisarileikkausten, asuinympäristön ja geneettisten erojen vaikutuksia, kertoo hankkeen toinen vastuututkija Juha Luukkonen Helsingin yliopistosta.

Nyt analyyseissa huomioitiin useita yhteyttä sekoittavia tekijöitä, kuten synnytystapa, asuinpaikan kaupunkimaisuus ja perheen sosioekonominen asema, sekä sisarusvertailun avulla kaikki sisarusten jakamat geneettiset tekijät ja ympäristötekijät.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Epidemiology -tiedelehdessä.

Helsingin yliopiston ja Kelan tutkimus perustui yli puolen miljoonan vuosina 1995-2004 syntyneen suomalaislapsen aineistoon. Tutkimuksessa allergisen nuhan, atooppisen ihottuman, astman ja vaikeiden allergisten reaktioiden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden ostotodennäköisyyttä tarkasteltiin 0–15-vuotiailla suomalaisilla sisarusten lukumäärän, syntymäjärjestyksen ja sisarusten ikäeron mukaan.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin on tammi-helmikuun aikana ilmoitettu 44 hepatiitti E-hepatiittitapausta eri puolilta Suomea. Tartunnan saaneista 27 on joutunut sairaalahoitoon.

Tartuntalähteeksi epäillään erilaisia lihaleikkelevalmisteita. THL:n haastattelemista 26 tapauksesta 25 oli nauttinut lihaa tai lihaleikkeleitä kuten meetvurstia tai salamia ennen sairastumistaan. Yhteyden varmistaminen vaatii kuitenkin lisäselvityksiä.

Hepatiitti E-tapauksia on ilmoitettu tavanomaista enemmän tammikuussa myös maissa, kuten Belgiassa ja Tsekissä.

Hepatiitti E on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti E -infektio on suurimmalla osalla tartunnan saaneista oireeton. Tartunnan oireita voivat olla muun muassa kuume, vatsatautioireet, tumma virtsa, nivelkivut ja ihon ja silmän kovakalvon keltaisuus. Oireet ilmaantuvat keskimäärin 40 päivän kuluttua tartunnan saamisesta, mikä vaikeuttaa tartuntalähteen selvittämistä.

Ihminen saa tartunnan yleensä elintarvikkeiden välityksellä. Tyypillisiä tartuntalähteitä ovat esimerkiksi huonosti kypsennetty sianliha, salamityyppiset makkarat, simpukat ja osterit. E-hepatiittiviruksen voi saada myös tuoreiden ja pakastettujen vihannesten ja marjojen välityksellä.

Elintarvikkeiden ohella tartunnan voi saada myös suorassa kontaktissa virusta erittävän ihmisen tai eläimen ulosteeseen.

E-hepatiittitartuntaa voi ehkäistä välttämällä kypsentämättömän sian- ja peuranlihan ja nilviäisten syömistä. Käsienpesu WC:ssä käynnin jälkeen ja ennen ruokailua auttaa myös tartunnan ehkäisyssä. Ulkomaan matkoilla kannattaa juoda vain kaupasta ostettua pullotettua juomavettä. Ravintoloissa ja kahviloissa juomiin ei kannata pyytää jääpaloja.

Hepatiitti E -infektioon ei ole olemassa lääkitystä. Infektiot paranevat usein itsestään, mutta saattavat vakavissa tautitapauksissa vaatia myös sairaalahoitoa. 

Suomalaisten yläkouluikäisten nuorten kokemus omasta kehostaan on muuttunut myönteisemmäksi viimeisen 20 vuoden aikana. Etenkin tyttöjen tyytymättömyys omaan kehoonsa ja toiveet laihemmaksi tulemisesta ovat vähentyneet. Poikien käsitys kehostaan on pysynyt melko samana.

– Positiivista muutosta tyttöjen kehonkuvassa voi osaltaan selittää kehomyönteisyyden lisääntyminen, pohtii erikoistutkija Kaisa Mishina Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Huolimatta myönteisistä muutoksista tyttöjen kohdalla, ongelmat kehonkuvassa ja syömiskäyttäytymisessä ovat kuitenkin tyypillisiä ja tytöillä on edelleen merkittävästi enemmän ongelmia kuin pojilla.

Tulosten mukaan kolme neljästä tytöstä toivoi ainakin joskus olevansa laihempi. Lisäksi tytöistä lähes 70 prosenttia oli ainakin toisinaan tyytymätön kehoonsa ja vastaava luku poikien kohdalla oli hieman alle 40 prosenttia, Mishina kertoo.

Tutkimuksen tulokset perustuvat aikaan ennen koronapandemiaa. Tutkijoiden mukaan pandemia onkin saattanut nostaa merkittävästi syömiskäyttäytymisen ongelmia.

- Tiedetään, että korona lisäsi merkittävästi nuorten psykiatrisia diagnooseja, mukaan lukien syömishäiriödiagnooseja. Myös syömishäiriöihin liittyvät hoitomäärät lisääntyivät. Onkin mahdollista, että nousua syömis- ja kehonkuvaongelmissa nähdään myös valtaväestössä.

Mishina on parhaillaan tutkimassa professori Andre Souranderin johdolla korona-ajan vaikutusta nuoriin. 

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus pohjautuu toistuvaan väestöpohjaiseen poikkileikkaustutkimukseen, joka tehtiin Rovaniemen ja Salon alueilla vuosina 1998, 2008, 2014 ja 2018. Kyselytutkimukseen pyydettiin vastaamaan kaikkia 7.- ja 9.-luokkalaisia nuoria kaikista alueiden yläkouluista. Tutkimukseen osallistui noin 1500 yläkouluikäistä nuorta kunakin tutkimusvuonna.

Tupakointi aiheuttaa syöpää, mutta riskit alkavat vähitellen pienentyä tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Vaikutus on suurin, jos tupakoinnin lopettaa alle 50-vuotiaana.

Tiedot käyvät ilmi korealaistutkimuksesta, jossa yli 2 miljoonaa aikuista seurattiin keskimäärin 14 vuoden ajan. Tupakoinnista ja tupakoinnin lopettamisesta kysyttiin kahdesti seurannan aikana.

Tupakoivat sairastuivat syöpään selvästi muita todennäköisemmin, mutta riskit alkoivat pienentyä tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Kymmenen vuoden kohdalla luvuissa näkyi vähäinen nousu, mutta 15 vuotta lopettamisesta syöpäriski oli puolet pienempi kuin tupakointia jatkaneiden. Keuhkosyövän riski alkoi pienentyä noin kolme vuotta aikaisemmin.

Yhteys oli voimakkain, jos tupakoinnin lopetti alle 50-vuotiaana, mutta hyödyt olivat merkittäviä tämänkin jälkeen.

Korealaisten tulokset tukevat näyttöä tupakoinnin vaaroista ja osoittavat haittojen vähitellen poistuvan tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Hiljattain julkaistun toisen tutkimuksen perusteella riski menehtyä syöpään tai muihin tupakan aiheuttamiin sairauksiin alkaa sekin pienentyä noin 10 vuotta lopettamisesta, mutta savuttomien tasolle riski laskee vasta 20–30 vuodessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä noin 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin

Helmikuun 7. päivä vietetään valtakunnallista varautusmispäivää. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea muistuttaa, että 72 tunnin kotivaraan kuuluu myös kotona olevan lääkekaapin asianmukainen varustus. 

Jos lääkekaapin siivoamisesta on kulunnut tovi, nyt on hyvä hetki tarkistaa sen sisältö. Vanhentuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet tulee poistaa ja palauttaa apteekkiin. Samalla on hyvä tarkistaa, että lääkekaapin sisältö on ajantasalla. Kodin lääkekaapista tulisi löytyä ainakin kipu- ja kuumelääke, ensiaputarvikkeet haavojen hoitoon, allergialääke, apu äkilliseen ripuliin ja toimiva kuumemittari.

Jokaisen tulisi myös muistaa uusia reseptinsä ajoissa ja varmistaa, että kotona on muutaman päivän käyttöä vastaava määrä reseptilääkkeitä.

On myös hyvä huolehtia siitä, että käytössä oleviin, kriittisiin, virtaa vaativiin lääkinnällisiin laitteisiin on varavirtalähde ja että kotoa löytyy paristoja tarvittaviin terveydenseurannan laitteisiin, kuten verenpainemittariin.

Valtakunnallinen Varautumispäivä muistuttaa varautumisen merkityksestä ja kannustaa jokaista tekemään konkreettisia tekoja oman varautumisensa eteen. Varautumispäivää vietetään 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi. Varautumispäivän järjestää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

Home- ja kosteus kotona voivat suurentaa lapsen riskiä sairastua astmaan, tanskalaistutkimus osoittaa. Astma kehittyy sen sijaan harvemmin lapsille, joiden perheessä on lemmikkieläimiä tai jotka kasvavat maatilalla.

Tanskalaisten tulokset julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä, ja niiden perusteella kodin kosteus ja home lapsen ollessa 11-vuotias liittyi suurentuneeseen astman riskiin 18-vuotiaana. Yhteys oli voimakas etenkin, jos hometta ja kosteutta oli lapsen makuuhuoneessa.

Näihin lapsiin verrattuna astman riski oli noin puolet pienempi lapsilla, jotka olivat kasvaneet lemmikkiperheessä tai maatilalla. Sairastumisriski oli pienin maatilalla asuvissa lemmikkiperheissä.

Tutkimuksissa on vaikea erotella asuinympäristön ja lukuisten muiden seikkojen vaikutuksia, mutta kodin homevaurioiden ja kosteuden haitoista on saatu näyttöä myös useissa suomalaistutkimuksissa. Lemmikkejä ja maatiloja koskevat tulokset sen sijaan ovat vaihdelleet enemmän.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena siitä, että lapsuuden kasvuympäristö voi vaikuttaa lapsen astmariskiin, mutta kasvuympäristön lisäksi lukuisat muutkin seikat vaikuttavat astman kehittymiseen.

Suomessa astmaa sairastaa noin 6–10 prosenttia lapsista ja 10–14 prosenttia aikuisista.

Istumatyöhön liittyy terveyshaittoja, mutta niitä voi helposti vähentää lisäämällä vapaa-ajan liikuntaa. Myös pitkien istumisjaksojen pätkiminen ja jaloittelu tepsivät, tuore tutkimus osoittaa.

Taiwanilaistutkimuksen tulokset perustuvat 480 000 keskimäärin 39-vuotiaan kolmetoistavuotisiin seurantatietoihin, ja niiden perusteella pelkkää istumatyötä tekevien riski menehtyä sydän- ja verisuonitautiin seurannan aikana oli noin kolmanneksen suurempi kuin osallistujien, joiden työssä oli hyvin vähän istumista. Myös muista syistä johtuvat kuolemat olivat heillä yleisempiä, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas.

Vastaavia vaikutuksia ei havaittu osallistujilla, joiden työssä oli istumista sekä jaloittelua ja seisomista. Pelkkää istumatyötäkin tekevien riskit katosivat, jos he lisäsivät päivittäistä liikuntaansa 15–30 minuutilla, tulokset osoittivat. Tulokset pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, sukupuoli, koulutustaso, tupakointi, alkoholin käyttö ja painoindeksi.

Istumatyö ja fyysisesti passiivinen elämäntapa voivat altistaa muun muassa tyypin 2 diabetekselle, lihavuudelle ja metaboliselle oireyhtymälle, mitkä suurentavat sydän- ja verisuonitautien ja monien muiden sairauksien vaaraa. Viime aikoina liikuntasuosituksissa onkin alettu korostaa liikunnan lisäksi myös istumisen vähentämistä.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ADHD:n diagnoosit ovat yleistyneet Suomessa nopeasti, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan.

THL:n rekisteritietojen mukaan vuonna 2015 7–17-vuotiaista pojista 2,9 prosentilla oli ADHD-diagnoosi; vuonna 2022 diagnoosin saaneiden osuus oli kasvanut 8,3 prosenttiin. Tytöillä ADHD-diagnoosit yleistyivät samalla ajanjaksolla 0,7 prosentista 3,3 prosenttiin.

ADHD-diagnoosien osuudet ovat siten kasvaneet kahdeksassa vuodessa pojilla noin kolminkertaiseksi ja tytöillä yli viisinkertaiseksi. Kansainvälisissä tutkimuksissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan keskimäärin noin 5 prosenttia. Suomessa ADHD-diagnoosit ovat siten pojilla merkittävästi kansainvälistä 5 prosentin tasoa yleisempiä, tytöillä taas sitä harvinaisempia.

ADHD-diagnoosien yleistyminen on THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan merkittävä haaste oppilaitoksille ja sosiaali- ja terveyspalveluille. Diagnoosien yleistymiseen ovat vaikuttaneet Aalto-Setälän mukaan yhtäältä erilaiset lasten ja nuorten kasvuympäristöihin liittyvät tekijät, ja toisaalta tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen lisääntyminen sekä muutokset diagnoosikäytännöissä.

- Riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä näkyvät nekin ADHD-tyyppisen oireilun yleistymisenä, toteaa Aalto-Setälä.

Alkoholin juominen tyhjään vatsaan tai muulloin kuin aterioiden yhteydessä voi suurentaa alkoholiin liittyvää syöpäriskiä. Yhteys koskee etenkin maksa- ja mahasyöpää, mutta myös peräsuolisyöpää.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin 350 000 britin terveystietoja vuosilta 2006–2021. Osallistujista 44 prosenttia käytti alkoholia pääasiassa aterioiden yhteydessä ja 20 prosenttia joi ilman ruokailua.

Tyhjään vatsaan juovat sairastuivat mahasyöpään 56 prosenttia, maksasyöpään 42 prosenttia ja peräsuolisyöpään 17 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka kertomansa mukaan joivat vain aterioiden yhteydessä. Yhteys koski etenkin syöpiä, jotka todettiin potilaan ollessa alle 55-vuotias.

Yhteydet eivät juurikaan muuttuneet, kun analyysissa huomioitiin sukupuoli, painoindeksi, fyysinen aktiivisuus, tupakointi, alkoholin käytön kokonaismäärä ja henkilön suosima alkoholityyppi.

Tulokset olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta alkoholin juominen tyhjään vatsaan tai muulloin kuin ruokailun yhteydessä on yhdistetty myös suurempaan maksakirroosin riskiin sekä riskiin menehtyä sydän- ja verisuonitautiin tai syöpään.

Aterian yhteydessä juotu alkoholi imeytyy hitaammin, mikä voi selittää tuloksia. Juomatavat saattavat kuitenkin kuvastaa laajemmin ihmisen terveyskäyttäytymistä ja elintapoja, joten nekin voivat vaikuttaa tuloksiin.

Tutkimus julkaistiin Gastroenterology -lehdessä.

Aina suolaa ruokaansa lisäävät ovat suurentuneessa vaarassa sairastua krooniseen munuaistautiin, brittitutkimus osoittaa. Havainto vahvistaa näyttöä liiallisen suolankäytön munuaishaitoista.

JAMA Network Open -lehden julkaisemat tulokset perustuvat lähes 470 000 keskimäärin 56-vuotiaan britin kaksitoistavuotisiin seurantatietoihin. Seurannan aikana 22 000 osallistujaa sairastui krooniseen munuaistautiin.

Tutkimuksen alussa osallistujia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein he lisäävät ruokaansa suolaa riippumatta siitä, kuinka paljon suolaa ruoassa on alun perin. Kun vertailukohtana käytettiin henkilöitä, jotka lisäsivät suolaa hyvin harvoin tai eivät koskaan, aina suolaa lisäävät sairastuivat 11 prosenttia todennäköisemmin. Myös yleensä suolaa lisäävät sairastuivat 7 prosenttia todennäköisemmin.

Yhteydet olivat heikompia, jos potilas oli lihava tai harrasti liikuntaa. Liikunnan suotuisat vaikutukset tunnetaan hyvin, mutta lihavuutta koskeva havainto on yllättävämpi. Tutkijat pitävät mahdollisena, että lihavuuden vaikutukset peittävät suolan munuaishaitat eikä yhteyttä siksi näkynyt tässä aineistossa.

Suomalaiset saavat suolaa noin kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan. Suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lisätty jo valmiiksi. Suolan haittoja voi pienentää lisäämällä ruokavalioon kaliumia, mutta suolan vähentäminen on silti ensisijaista. Kaliumia on paljon muun muassa kasviksissa ja hedelmissä.

Iäkkään muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikentyvät nopeammin, jos hän asuu yksin, mutta tämä ei näyttäisi koskevan lemmikinomistajia.

Brittiaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan lemmikinomistajien kielellinen muisti ja kielellinen sujuvuus heikentyvät testien mukaan hitaammin kuin samanikäisten, joilla ei ole lemmikkiä. Tämä koskee kuitenkin vain henkilöitä, jotka asuvat yksin.

Yksin asuvien tiedetään olevan suurentuneessa kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen vaarassa, mutta tässä aineistossa yksin asuvat lemmikinomistajat saivat samanlaisia testituloksia kuin puolisonsa kanssa asuvat lemmikinomistajat. Tämä viittaa siihen, että he saattavat välttyä yksin asumiseen liittyvältä riskiltä.

Tulosten tulkinnassa kannattaa olla varovainen, sillä tutkimuksessa tarkasteltiin vain kielellistä muistia ja kognitiota eikä ole varmaa ulottuuko yhteys myös muihin ajatustoimintoihin. Tutkijat kaipaavatkin lisätutkimuksia, joissa muistia ja kognitiota selvitetään laajemmin. He ehdottavat lisäksi satunnaistettua tutkimusta, jossa yksin asuville vanhuksille annetaan lemmikkejä hoidettavaksi.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja siihen osallistui lähes 8 000 keskimäärin 66-vuotiasta, joista 35 prosentilla oli lemmikki ja 27 prosenttia asui yksin. Osallistujia seurattiin kahdeksan vuoden ajan.

Suomessa tehtiin viime vuonna ennätykselliset 475 elinsiirtoa. Vaikka elinsiirtoja tehtiin runsaasti, kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa. Vuoden lopussa uutta elintä odotti 451 ihmistä.

Elinluovutustahdon ilmaiseminen on edelleen tärkeää, vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt, muistuttaa Munuais- ja maksaliitto tiedotteessaan. Mahdollisen luovuttajan tahto on aina pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä on keskusteltava läheisten kanssa.

Munuais- ja maksaliiton teettämän tutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista olisi valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen, mutta vain 38 prosenttia on ilmaissut tahtonsa. Läheistensä elinluovutustahdosta tietoisia on vain 30 prosenttia suomalaisista.

Päinvastoin kuin luullaan, ikä estää harvemmin elinluovutuksen. Tällä hetkellä jopa 85-vuotias voi toimia elinluovuttaja. Vakavakaan perustauti ei myöskään estä luovutusta. Ainoastaan viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja HIV- ja B-hepatiittivirustartunnat ovat este luovutukselle.

Elinluovuttajaksi voi päätyä kolmella tavalla. Suurin osa elinsiirroista tehdään edelleen aivokuolleilta elinluovuttajilta saaduilla elimillä. Aivokuolema tarkoittaa täydellistä aivoverenkierron ja kaiken aivotoiminnan pysyvää loppumista. Nykyään Suomessa on mahdollista olla elinluovuttaja myös verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen. Terve ihminen voi myös jo eläessään luovuttaa toisen munuaisensa. Viime vuonna munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta tehtiin 45.

Paperisen elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi.

Tupakoivat ja nuuskaa käyttävät ottavat muita harvemmin COVID-19-rokotuksen, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteesseen. 

Päivittäin tupakoivista noin 83 prosenttia otti kaksi annosta koronarokotetta, kun tupakoimattomista vastaava osuus oli 89 prosenttia.

Ne, jotka tupakoivat päivittäin tai satunnaisesti tai käyttivät nuuskaa, jättivät selvästi todennäköisemmin myös kolmannen rokoteannoksen ottamatta kuin ne, jotka eivät tupakoineet tai käyttäneet nuuskaa.

Tiedot käyvät ilmi THL:n, Tukholman Karoliinisen Instituutin ja Norjan kansanterveyslaitoksen tutkimuksesta.

Suomessa arvioidaan olevan 700 000 tupakkatuotteiden käyttäjää. Tutkimusten mukaan tupakkatuotteita käyttävillä on koronavirustautiin sairastuessaan suurempi riski saada taudin aiheuttamia komplikaatioita.

Pullotetussa vedessä tiedetään olevan mikromuovia, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan osa muovista on vielä pienemmässä muodossa. Yhdessä pullossa vettä voi olla jopa satojatuhansia nanomuovihiukkasia, joita ei aiemmin ole havaittu, uusi tutkimus osoittaa.

Nanomuovit ovat paljaalle silmälle näkymättömiä muovipalasia, joiden paksuus on vain noin viideskymmenesosa ihmishiuksen paksuudesta. Ne ovat huomattavasti pienempiä kuin mikromuovit, joiden terveysriskeihin on herätty viime vuosina. Mikromuovia on tutkimusten mukaan todennäköisesti melkein kaikkialla ilmakehässä ja merissä, joten on todennäköistä, että myös nanomuovia tullaan löytämään paljon.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat selvittivät Raman-mikroskoopilla seitsemän eri muovin määriä kolmen eri valmistajan pullovesistä.

Tulosten perusteella yhdessä vesilitrassa oli noin 100 000–370 000 hiukkasta, joista 90 prosenttia oli nanomuovia. Loput olivat suurempikokoista mikromuovia.

Vesipullot tehdään yleensä PET-muovista, joten ei ollut yllättävää, että tutkijat löysivät sitä myös vesinäytteistä. Vielä PET-muovia enemmän vesissä oli kuitenkin polyamidia eli nailonia. Tutkijat uskovat sen kulkeutuvan veteen muovisuodattimista, joilla pullotettava vesi puhdistetaan. Vesissä oli myös muita yleisiä muoveja, mutta ei yhtä paljon.

Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää, kuinka paljon nanomuovia on vesijohtovesissä. Meneillään on myös hankkeita, joissa kartoitetaan ihmiskudosten nanomuovimääriä.

Nanomuovien terveysvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta pienen kokonsa ansiosta ne voivat kulkeutua suoliston ja keuhkojen kautta verenkiertoon ja muun muassa sydämeen, aivoihin ja yksittäisiin soluihin.

Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

Liikunnan lisääminen laskee verenpainetta riippumatta siitä, onko kyse kestävyysliikunnasta vai lihasharjoittelusta. Tuoreen tutkimuksen havainnot koskevat potilaita, joilla on todettu korkea verenpaine, tyypin 2 diabetes tai sydän- ja verisuonitauti.

Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin lähes 270 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 15 000 potilaan tiedoista.

Analyysin perusteella liikunnan lisääminen osaksi potilaan tavanomaista hoitoa laski systolista verenpainetta keskimäärin 4,1 mmHg ja diastolista verenpainetta 2,6 mmHg.

Yhteys oli voimakas etenkin korkeaa verenpainetta tai tyypin 2 diabetesta potevilla. Liikuntaan liitetty vaikutus oli lisäksi lähes kaksi kertaa suurempi köyhissä ja keskituloisissa kuin varakkaissa maissa.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena liikunnan verenpainehyödyistä, mutta kaipaavat silti tulosten varmistamista lisätutkimuksissa. Liikunnan monet terveysvaikutukset on kuitenkin todettu lukuisissa tutkimuksissa tätä ennenkin.

Tulokset julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.