Apteekki.fi syöte

Päivittäin alkoholia juovat naiset saattavat sairastua lonkan nivelrikkoon muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa.

Tutkimus julkaistiin Arthritis & Rheumatology -lehdessä, ja sen perusteella lonkan tekonivelleikkaus tehtiin kolmanneksen todennäköisemmin naisille, jotka joivat päivittäin 1–2 alkoholiannosta tai enemmän. Tämä havaittiin verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet alkoholia.

Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa naispuolisten sairaanhoitajien terveystutkimusta, jossa tietoja elämäntavoista ja terveydestä kerättiin neljän vuoden välein 20–24-vuotisen seurannan ajan. Tutkimukseen osallistuneista 83 000 naisesta 1 800 joutui tekonivelleikkaukseen lonkan nivelrikon vuoksi.

Aiemmissa tutkimuksissa eri alkoholityypeillä on havaittu erilaisia nivelrikkovaikutuksia, mutta tässä aineistossa yhteydet olivat samanlaisia riippumatta siitä suosivatko naiset olutta, viiniä vai viinaa.

Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikoille altistavat korkea ikä ja ylipaino, vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.

Mahdollisesti jopa kolmannes maailman miehistä kantaa HPV- eli papilloomavirusta. Papilloomavirus on maailman yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virus. Sen aiheuttama infektio on merkittävin kohdunkaulan syövän aiheuttaja.

Tulokset perustuvat 35 eri maassa tehtyjen 65 tutkimuksen aineistoihin ja yhteensä 45 000 yli 15-vuotiaan pojan ja miehen tietoihin.

Aineistojen yhteisanalyysin perusteella HPV-tartunta oli 31 prosentilla ja korkean riskin virustyyppejä 21 prosentilla osallistujista.

HPV-tartunnat olivat yleisimpiä nuorilla miehillä, mutta luvut pysyivät suurina koko aikuisuuden. HPV-16 ja HPV-6 olivat yleisimmät virustyypit.

HPV:tä vastaan on olemassa rokote ja monissa maissa niitä tarjotaan kaikille tytöille ja 45 maassa myös pojille. Tulokset tukevat käytäntöä ja kannustavat laajentamaan poikien rokotuksia entisestään. Rokotukset ovat merkittävästi vähentäneet kohdunkaulan syöpiä. HPV voi aiheuttaa joitain syöpiä myös miehille.

Suomessa HPV-rokotukset otettiin rokotusohjelmaan vuonna 2013. Aluksi rokotettiin vain tyttöjä 15-vuotiaaksi saakka, mutta rokotusohjelmaan on otettu myös pojat mukaan. Mahdollisen syövän ja sen esiasteiden kehittymisen estämiseksi tulisi rokotus antaa mieluiten nuorille 10–12-vuotiaille, hyvissä ajoin ennen HPV:lle altistumista eli ennen sukupuolielämän aloittamista.

Tutkimus julkaistiin Lancet Global Health -lehdessä.

Aggressiivista eturauhassyöpää sairastavat miehet sairastuvat usein myös vakavaan masennukseen, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Myös itsemurhariski suurenee diagnoosin ja hoitojen jälkeen.

Tulokset perustuvat yli 180 000 eturauhassyöpäpotilaan ja 1,8 miljoonan verrokin seurantatietoihin. Niiden perusteella potilaat sairastuivat vakavaan masennukseen lähes kaksi kertaa todennäköisemmin ja tekivät itsemurhan yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin verrokit. Riskit näkyivät vielä kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista.

Masennus ja itsemurhat olivat yleisimpiä miehillä, joiden eturauhassyöpä hoidettiin androgeenideprivaatiolla eli kastraatiolla.

Ruotsalaisten tulokset olisi hyvä huomioida eturauhassyöpään sairastuvien hoidossa. Potilaita pitäisi seurata säännöllisesti, jotta masennukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin voitaisiin reagoida ajoissa.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Uusia tapauksia todetaan Suomessa runsaat 5 000 vuosittain.

Polven tai lonkan nivelrikkoa potevien kivut lievittyvät yhtä hyvin liikunnalla kuin tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Liikunta parantaa myös potilaiden toimintakykyä, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa.

Meta-analyysissa yhdistettiin 152 satunnaistetun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä yli 17 000 potilaan terveystiedoista. Tutkimuksissa liikuntaa verrattiin joko tulehduskipulääkkeisiin tai parasetamoliin.

Tulosten perusteella potilaiden kivut lievittyivät yhtä hyvin kaikissa ryhmissä eli liikunta oli lääkkeiden veroinen kivunlievittäjä. Tämä havaittiin 4, 8 ja 24 viikon seurantojen aikana. Myös potilaiden toimintakyky parani kaikissa ryhmissä.

Merkittävä osa nivelrikkopotilaista käyttää tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia, mutta niiden pitkäaikainen käyttö voi suurentaa sydän- ja verisuonitautien sekä suolistovaivojen todennäköisyyttä etenkin riskipotilailla. Liikunta voisikin auttaa lääkitysten vähentämisessä. Liikunta on muutenkin monin tavoin terveellistä, joten nivelrikkopotilaita tulisi aina kannustaa liikkumaan mahdollisimman paljon.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä.

Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikkoja ei todeta yleensä alle 45-vuotiailla, mutta iän myötä ne yleistyvät huomattavasti. Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.

Lue lisää:

Huonosti liikkuvat vanhukset yksinäisiä

Pari tuhatta askelta päivässä pidentää elämää

Voima-​ ja kuntoharjoittelusta apua verenpaineeseen

Kodin sisäympäristön sienet eli homeet ja hiivat eivät ole yhteydessä lasten lisääntyneeseen riskiin sairastua astmaan, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

THL:n tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin noin 380 suomalaisen kodin mikrobisto. Tutkimuksen aiemmin tehdyssä osassa havaittiin, että tietyn tyyppisten, todennäköisesti ulkoa sisätiloihin kantautuvien bakteerien suuri määrä voi vähentää lapsen riskiä sairastua astmaan. Samoin havaittiin, että maalaistalomainen kodin mikrobisto suojaa astmalta myös kaupunkikodeissa. Tuoreiden löydösten perusteella näyttää siltä, että elinympäristön bakteereilla on suurempi astmalta suojaava merkitys kuin sienillä.

Elinympäristössämme on kaikkialla homeita ja hiivoja, ja ne kuuluvat luonnostaan normaalin kodin mikrobistoon. Tutkimuksessa sienilajien määrä, sienilajien monimuotoisuus tai sienten määrä näytteissä eivät olleet yhteydessä astmaan sairastumisen riskiin.

- Tässä tutkimuksessa astmaan liittyneet 13 eri sienisukua olivat ennemminkin astmalta suojaavia kuin riskitekijöitä, vaikkakin lähtökohtaisesti ajattelimme löytävämme sekä astmalta suojaavia että astman riskiä lisääviä yhteyksiä, kertoo THL:n johtava tutkija  Anne Karvonen.

Sisäympäristön homeet ja hiivat on liitetty monesti kosteusvauriorakennuksiin ja niihin liittyviin terveyshaittoihin.

- Jatkossa on tarkoitus tutkia, voivatko kodin kosteusvaurioon yhteydessä olevat sienet selittää kosteusvaurion ja astman välisen yhteyden. Tästä tutkimuksesta saatujen alustavien tulosten mukaan eivät selitä. Tulevissa analyyseissä parannamme altistuksen arviointia tutkimalla erikseen elävien ja kuolleiden mikrobisolujen merkitystä, sanoo THL:n johtava tutkija Martin Täubel.

Verenpainepotilaat hyötyvät kolmen lääkkeen yhdistelmähoidosta, mutta usean tabletin ottaminen joka päivä on monille hankalaa. Tuoreen tutkimuksen perusteella potilaat noudattavatkin lääkityksiään tunnollisemmin, jos lääkeaineet yhdistetään yhteen tablettiin.

Italialaistutkimuksessa 28 000 potilasta aloitti kolmen eri verenpainelääkkeen yhdistelmähoidon. Puolet potilaista sai lääkkeet yhdessä ja puolet kahdessa tabletissa.

Tunnollisina lääkkeiden ottajina pidettiin potilaita, jotka ottivat yli 75 prosenttia lääkkeistään. Näin teki 60 prosenttia yhden tabletin saaneista, mutta vain 25 prosenttia verrokeista. Potilaiden sukupuoli, ikä, sydänriskit tai muiden lääkkeiden määrä eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Tutkimusten mukaan suuri osa verenpainepotilaista laiminlyö lääkityksiään, joten yhden tabletin yhdistelmälääkkeet voisivat parantaa monien hoitoa. Verenpainelääkityksen noudattaminen pienentää merkittävästi potilaan riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä aivoverenkiertohäiriöihin.

Tulokset julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Huonosti liikkuvat ja kävelevät vanhukset ovat tuoreen tutkimuksen perusteella usein myös yksinäisiä. Lisäksi he osallistuvat muita harvemmin sosiaalisiin harrastuksiin ja kanssakäymisiin.

Tulosten perusteella yksinäisyys, sosiaalinen eristyneisyys ja vähäiset sosiaaliset kontaktit olivat yleisempiä vanhuksilla, joilla oli vaikeuksia kävellä lyhyitä matkoja. Mittana käytettiin huoneen poikki tai korttelin ympäri kävelemistä.

Huonosti liikkuvista neljännes koki itsensä yksinäiseksi ja sosiaalisesti eristyneeksi ja kolmannes arvioi sosiaaliset kontaktinsa vähäisiksi. Hyvin liikkuvista näin koki vain alle viidennes.

Kävelykykyä käytetään muun muassa kaatumisriskin arvioinnissa, mutta tulosten perusteella se auttaa myös tunnistamaan yksinäisiä ja sosiaalisesti eristyneitä vanhuksia. Vähäinen sosiaalinen kanssakäyminen ja fyysinen passiivisuus on yhdistetty muun muassa muistisairauksien riskiin.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 2 600 keskimäärin 75-vuotiasta kotonaan asuvaa yhdysvaltalaista.

Sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovat sairastuvat maksasyöpään muita todennäköisemmin. Myös heidän riskinsä menehtyä krooniseen munuaissairauteen on suurentunut, tuore tutkimus osoittaa.

Tutkimuksessa käytettiin lähes 100 000 naisen 20-vuotisia seurantatietoja, ja niiden perusteella päivittäin ainakin yhden sokerilimun nauttivat sairastuivat maksasyöpään noin 85 prosenttia todennäköisemmin ja menehtyivät krooniseen maksasairauteen 70 prosenttia todennäköisemmin kuin naiset, jotka joivat sokerijuomia korkeintaan kolmesti kuukaudessa.

Keinotekoisesti makeutetut juomat eivät vaikuttaneet munuaissyövän tai munuaissairauskuoleman todennäköisyyteen tässä aineistossa. Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat 50–79-vuotiaita.

Runsas sokerin nauttiminen on yhdistetty maksasairauksiin aikaisemminkin, mutta maksasyöpää ja etenkin kroonisista maksasairauksista johtuvaa kuolleisuutta koskevat havainnot ovat uusia ja vaativat lisätutkimusten varmistuksen. Aineiston rajoitusten vuoksi tuloksia kannattaa tulkita muutenkin varoen.

Tulokset julkaistiin JAMA-lehdessä.

Suomessa todetaan noin 400 maksasyöpää vuosittain. Valtaosa potilaista on miehiä, ja heistä suurella osalla on jokin pitkäaikainen maksasairaus. Ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia potee noin 35 prosenttia sairastuneista. Maksasyövän ennuste on usein huono, sillä vain puolet potilaista on elossa enää viisi vuotta diagnoosista.

Koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannosta suositellaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

Suurimmassa vakavan koronataudin riskissä oleville ryhmille suositellaan tehosteannosta, koska koronatautia esiintyy mahdollisesti jälleen enemmän syksyllä ja talvella. Uuden tehosteannoksen on tarkoitus vähentää vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

- Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen.

Ei ole odotettavissa, että uudet rokotteet antaisivat merkittävää suojaa lievää koronatautia ja tartuntoja vastaan. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille syystalven tehosteannosta suositellaan vain silloin, jos työntekijä kuuluu ikänsä tai perussairauksiensa vuoksi tehosteannoksen kohderyhmään. Kaikkien sote-ammattilaisten tehosteannoksille ei ole lääketieteellisiä perusteita.

Syystalven tehosteannoksena käytetään todennäköisesti Pfizerin uutta XBB.1.5-varianttiräätälöityä Comirnaty-rokotetta. Ennakkotiedon mukaan Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee rokotteen myyntilupahakemuksen elokuun lopussa. Kun rokote saa myyntiluvan, voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sitä tulee Suomeen syyskuun lopusta alkaen runsas miljoona annosta.

Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.