Apteekki.fi syöte

Luunmurtuma missä tahansa vaiheessa aikuisikää saattaa liittyä suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia myöhemmin elämässä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä aikaisemmin vain keski-iässä sattuneet murtumat on yhdistetty myöhempien luunmurtumien riskiin.

Kanadalaistutkimuksen perusteella aiemmin aikuisiässä luunmurtuman sairastaneet saivat uuden murtuman puolet todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka olivat säästyneet aikaisemmilta luunmurtumilta.

Tutkimukseen osallistui 88 000 keskimäärin 65-vuotiasta, joita seurattiin keskimäärin yhdeksän vuotta. Noin neljännes osallistujista oli saanut luunmurtuman aiemmin aikuisiässä.

Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, luunmurtumariskin arvioinnissa kannattaisi huomioida kaikki aikuisiässä sattuneet murtumat eikä vain myöhemmällä iällä sattuneet.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Epäsäännöllinen vuorokausirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen, tuore tutkimus osoittaa.

Diabetes Care -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 73 000 aikuisen kahdeksanvuotisiin seurantatietoihin. Osallistujat käyttivät aktiivisuusrannekkeita viikon ajan.

Aktiivisuusrannekkeiden avulla tutkijat pystyivät selvittämään osallistujien nukkumaanmeno- ja heräämisajat.

Epäsäännöllinen vuorokausirytmi liittyi noin kolmanneksen suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden vuorokausirytmi oli hyvin säännöllinen.

Yhteydet näkyivät riippumatta siitä, miten pitkiä yöunia osallistujat nukkuivat.

Tulokset viittaavat epäsäännöllisen vuorokausirytmin ja tyypin 2 diabeteksen yhteyteen, mutta myös monet muut elintapaseikat voivat selittää tuloksia. Havainnot olisikin hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Elämänsä aikana paljon opioidilääkityksiä saaneet saattavat sairastua dementiaan hieman muita todennäköisemmin. Tanskalaistutkimuksen mukaan yhteys nähdään potilailla, jotka ovat elämänsä aikana saaneet yhteensä vähintään 2 700 mg morfiinia vastaavan määrän opioideja.

Opioidilääkitys voi tilapäisesti heikentää muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Myös dementiariskiin viittaavia tuloksia on saatu aiemmin, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet epäselviä.

Tutkimuksessa käytettiin Tanskan kansallisia terveysrekistereitä, joista kerättiin tiedot lähes 1,9 miljoonasta aikuisesta. Mukaan valittiin vain potilaita, jotka eivät sairastaneet dementiaa tai syöpää yli 20-vuotisen seurannan alkaessa. Myös opioidiriippuvaiset ja kuolemaan johtavia sairauksia potevat rajattiin pois analyysista.

Tulosten perusteella paljon opioideja elämänsä aikana saaneet sairastuivat dementiaan jonkin verran muita todennäköisemmin. Myös mietoja opioideja pitkään käyttäneet olivat suurentuneessa dementiavaarassa. Analyysista suljettiin pois syöpäkipuihin opioideja saaneet.

Osittain opioidien ja dementian yhteys johtui kroonisista kivuista, joiden hoitamiseen opioideja käytettiin, mutta ne eivät selittäneet kaikkea. Onkin mahdollista, että opioidien pitkäaikainen käyttö itsessään altistaa muistisairauksille, mutta tämän varmistaminen vaatii lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Kohonnutta verenpainetta voisi hoitaa heti alusta saakka kolmen eri verenpainelääkkeen yhdistelmällä, tuore tutkimus osoittaa. Pienet annokset eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä on havaittu tehokkaaksi aiemmissakin tutkimuksissa.

Tutkimukseen osallistui 295 keskimäärin 51-vuotiasta verenpainepotilasta. Potilaiden verenpaine oli kotimittauksissa keskimäärin 139/86 mmHg ja heitä oli hoidettu korkeintaan yhdellä verenpainelääkkeellä.

Osana tutkimusta kaikki osallistujat lopettivat lääkityksensä, minkä jälkeen he saivat päivittäin joko kolmen lääkkeen pieniannoksista yhdistelmää, samaa yhdistelmää suuremmilla annoksilla tai lumevalmistetta. Yhdistelmälääkkeissä oli angiotensiinireseptorin salpaajiin kuuluvaa telmisartaania, kalsiuminestäjiin lukeutuvaa amlodipiinia ja diureetteihin kuuluvaa indapamidia.

Verrattuna lumevalmisteeseen yhdistelmälääkitykselle satunnaistettujen systolinen verenpaine oli kotimittauksissa 7–8 mmHg alhaisempi neljän viikon hoidon jälkeen. Sama havaittiin myös lääkärin mittaamissa verenpainelukemissa.

Tulokset vahvistavat näyttöä pieniannoksisen yhdistelmälääkityksen hyödyistä ja osoittavat sen tehokkaaksi ja turvalliseksi ensimmäisenä verenpaineen hoitona silloinkin, kun potilaan verenpaine ei ole vielä huomattavan korkea.

Hoitosuositukset kannustavat nykyään aloittamaan lääkehoidon usean lääkkeen yhdistelmällä, koska yhden lääkkeen hoito ei useinkaan tuota toivottuja tuloksia. Yhdistelmähoitoja käytetään varsinkin, kun potilaan verenpaine on hyvin korkea tai potilas on muuten suuressa sydän- ja verisuonioireiden vaarassa.

Aikuisista suomalaisista noin 2 miljoonan verenpaine on koholla ja noin miljoona suomalaisaikuista on verenpainelääkityksellä. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.