Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 33 min 16 s sitten

Diabetes voi suurentaa infektioiden vaaraa

To, 12/08/2021 - 15:34

Diabetesta potevat joutuvat infektioiden takia sairaalahoitoon selvästi muita todennäköisemmin. He myös menehtyvät infektioihin tavallista todennäköisemmin, osoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Tutkimus julkaistiin Diabetologia-lehdessä, ja siihen osallistui 12 000 keskimäärin 55-vuotiasta diabetespotilasta. Lähes 24-vuotisen seurannan aikana heillä todettiin 4 200 sairaalahoitoa edellyttänyttä infektiota.

Diabetesta potevien riski joutua sairaalahoitoon infektion takia oli noin 70 prosenttia suurempi kuin terveiden samanikäisten. Yhteys koski kaikkia infektioita, mutta etenkin jalkainfektioita. Ne olivat kuusi kertaa yleisempiä diabetesta sairastavilla. Riski oli myös suurempi alle 55-vuotiailla ja afroamerikkalaisilla potilailla.

Myös riski menehtyä infektioon oli noin 70 prosenttia suurempi diabetespotilailla. Kuolemia oli tosin varsin vähän, joten käytännössä riski ei ollut kovin suuri.

Havainnot vahvistavat näyttöä diabeteksen ja infektioalttiuden yhteydestä ja korostavat infektioiden ehkäisyn ja hoidon merkitystä tässä potilasryhmässä. Diabetes saattaa aiempien tutkimusten perusteella heikentää kehon immuunipuolustusta ja siten altistaa infektioille.

Jo pienet elämäntapamuutokset parantavat verisuonten toimintaa

Ke, 11/08/2021 - 12:41

Lihavuuteen liittyviä sydänriskejä voi pienentää varsin pienillä elämäntapamuutoksilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan tähän riittää säännöllinen liikunta ja 200 kilokalorin vähennys päivittäisessä energiansaannissa. 200 kilokaloria on esimerkiksi askillisessa karkkia tai puolessa litrassa sokerilimua.

Circulation-lehden julkaisemassa tutkimuksessa seurattiin 160 vähän liikkuvaa lihavaa 65–79-vuotiasta. Kaikki potilaat osallistuivat puolen tunnin liikuntaan neljästi viikossa, mutta osa lisäksi vähensi päivittäistä energiansaantiaan 200 kilokaloria ja osa noudatti tiukempaa laihdutuskuuria.

Magneettikuvauksen perusteella aortan jäykkyys väheni selvästi osallistujilla, jotka onnistuivat karistamaan noin 10 prosenttia eli noin 8–9 kiloa painostaan, mutta tämä havaittiin vain maltillisesti laihduttaneiden ryhmässä. Tiukempikin dieetti oli silti hyväksi, sillä se alensi verenpainetta ja paransi kolesteroliarvoja. Aortan jäykistyminen suurentaa muun muassa sydäninfarktien ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Paino putosi yhtä paljon kummassakin energiansaantia vähentäneessä ryhmässä, mutta suotuisia aorttamuutoksia ei havaittu tiukempaa dieettiä noudattaneilla, vaikka he saivat ruoastaan huomattavasti vähemmän kaloreita. Tutkimus ei paljasta, miksi tiukempi dieetti ei toiminut yhtä hyvin.

Havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat pienten ruokavaliomuutosten parantavan verisuonten toimintaa, kun ne yhdistetään maltilliseen liikuntaan.

Yli 30-vuotiaista suomalaisista aikuisista vähintään ylipainoisia on 60 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä. Lihavia on naisista noin 30 ja miehistä noin 25 prosenttia. Lähes joka toinen mies ja nainen on vyötärölihava.

Sähköpotkulaudalla tapahtuneiden onnettomuuksien taustalla usein alkoholi

Ti, 10/08/2021 - 14:42

Kuluvana kesänä on uutisoitu sähköpotkulautaonnettomuuksien määrän hurjasta kasvusta. Sähköpotkulaudalla sattuneet tapaturmat ovat esimerkiksi HUS Akuutin päivystyksessä jo yleisempiä kuin polkupyöräonnettomuudet.

Tyypillisesti vammat ovat pään alueen vammoja, kuten kasvoluiden murtumia, hampaiden irtoamisia tai aivoruhjeita. Lisäksi ranne- ja solisluun murtumia esiintyy usein.

Sähköpotkulaudoilla tapahtuvissa onnettomuuksissa päihteillä on suuri rooli. Erityisesti öiseen aikaan sattuvat törmäykset tai kaatumiset ovat usein seurausta päihteiden aiheuttamasta reagointikyvyn alentumisesta ja liian suuresta tilannenopeudesta.

Sähköpotkulautojen nopeuksia on rajoitettu heinäkuun puolivälistä alkaen keskusta-alueilla yöaikaan. Rajoitukset koskevat vuokrakäyttöisiä sähköpotkulautoja ja ovat vain osassa maata käytössä, kuten Helsingissä. 

- Sähköpotkulautojen nopeuksien rajoittamisen avulla ainakin vakavammat vammat voivat vähentyä, muttei se pelkästään ole riittävä toimenpide. Nopeuksien laskun jälkeen onnettomuusluvut ovat hieman vähentyneet verrattuna alkukesään, mutta luvut ovat edelleen synkkiä erityisesti viikonlopun öinä, kertoo HUS Akuutin osastonylilääkäri Arja Kobylin.

Alkoholi ja liikenne eivät kuulu yhteen

Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi muistuttaa, että jo pienikin päihdeannos lisää onnettomuusriskiä liikenteessä kulkupelistä riippumatta. Sähköpotkulauta ja alkoholi yhdessä voivat johtaa vakaviin, pitkän toipumisajan vaativiin vammoihin. Myös tankojuoppous eli liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla on myös laissa määritelty rikokseksi, josta tuomita sakkoon tai jopa vankeusrangaistukseen.

- Jos otat, et aja, toimii hyvänä ohjenuorana liikenteessä. Sähköpotkulauta ei ole lelu, vaan ajoneuvo kuten polkupyöräkin, Niemi korostaa.

Perjantaina 13.8. vietetään jo 26. kertaa Tapaturmapäivää. Tänä vuonna Tapahturmapäivän kampanja 9.-13.8. kannustaa miettimään, kuinka vähentää riskejä ja ennaltaehkäistä tapaturmia töissä, kotona ja liikenteessä. Kampanjasivustolla tapaturmapäivä.fi voi tutustua miten tapaturmilta vältytään ja tehdä Tapaturmatestin.

Astma luultua pienempi riski vakavalle koronataudille

Ma, 09/08/2021 - 12:15

Astmaa potevien riski sairastua tai menehtyä vakavaan koronavirustartuntaan näyttäisi olevan selvästi pienempi kuin epidemian alussa pelättiin. Keuhkoahtaumatautiin ja joihinkin muihin hengityssairauksiin liittyy suurempi riski, mutta sekään ei välttämättä ole niin suuri kuin on ajateltu.

Tulokset perustuvat yli 825 000 britin terveystietoihin ja niiden mukaan astmaa sairastavien riski joutua vakavan koronavirustartunnan vuoksi sairaalahoitoon on noin 10–30 prosenttia suurempi kuin terveiden samanikäisten. Kuolleisuudessa ei havaittu eroja muihin potilaisiin.

Keuhkoahtaumatautia sairastavilla riskit olivat suurempia. Verrattuna muihin potilaisiin he joutuivat sairaalahoitoon tai menehtyivät koronavirusinfektioon 54 prosenttia todennäköisemmin. Vakavat sairastumiset olivat yleisempiä myös interstitiaalisia keuhkosairauksia potevilla, mutta riski menehtyä ei ollut heillä eikä keuhkoahtaumatautia potevilla juurikaan tavallista suurempi. Keuhkosyöpää sairastavilla vakavat tautimuodot olivat lähes kaksi kertaa yleisempiä kuin muilla potilailla.

Brittien tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä hengityssairauksia potevia on pidetty riskipotilaina koronaepidemian alusta alkaen. Tutkijat toteavat oletuksen olleen paikallaan varsinkin epidemian alkuaikoina, mutta nykyisen tutkimusnäytön valossa riskit eivät välttämättä ole niin suuria kuin on pelätty. Varovaisuus on silti paikallaan, sillä osa potilaista voi silti olla muita suuremmassa vakavan koronavirustartunnan vaarassa.

Tutkimus julkaistiin Lancet Respiratory Medicine -lehdessä.

Tutkimustieto puoltaa raskaana olevien koronarokottamista

Pe, 06/08/2021 - 10:11

Iso-Britanniasta saadun viimeisimmän tiedon mukaan koronaviruksen deltamuunnoksen aiheuttama tauti voi aiheuttaa raskaana oleville aiempia virusmuunnoksia vaikeampia oireita. Raskaana olevan koronavirustauti voi kasvattaa myös ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä.

HUSin naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen kertoo, että deltavariantin myötä viitteitä taudin aktivoitumisessa raskaana olevien keskuudessa on myös HUSin alueella. Brittiutkimuksen mukaan koronarokote  on vähentänyt raskaana olevien keskivaikeita tai vaikeita tautimuotoja. Rokotteen on ehtinyt saada jo yli 50 000 odottavaa äitiä ja tehosterokotteen noin 20 000. Deltavariantin ärhäkämmän tarttuvuuden vuoksi suojautuminen koronavirukselta muilla keinoin kuin rokotteen ottamalla on muuttunut vaikeammaksi.

- Tutkimustieto puoltaa, että raskaana olevien kannattaa ottaa rokote viipymättä myös Suomessa, sillä deltamuunnoksen voimakas lisääntyminen väestössämme on juuri nyt ajankohtaista. Rokotteen vasta-aineita on todettu siirtyvän äidiltä sikiölle, jolloin ne voivat suojata myös vastasyntynyttä lasta, Heinonen sanoo.

Raskaana oleva voi halutessaan ottaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Ennen raskautta aloitetun koronarokotussarjan toisen annoksen voi myös ottaa raskauden aikana. Raskauden yrittämistä tai hedelmällisyyshoitoja ei myöskään tarvitse siirtää koronarokotuksen vuoksi.

Unettomuuden ja sydänriskien yhteys vahvistuu

To, 05/08/2021 - 11:54

Unettomuus ja unihäiriöt on yhdistetty sydän- ja verisuonitautien riskiin, mutta nyt tuo yhteys on varmistettu myös mittavassa geenitietoja hyödyntävässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa käytettiin lähes 2 miljoonan potilaan geenitietoja kahdesta eri tietokannasta.

Tietokantojen avulla tutkijat tunnistivat potilaat, jotka olivat perimältään alttiita unettomuudelle ja yhdistivät tiedot sydän- ja verisuonitauteja koskeviin geenitietoihin.

Analyysin perusteella unettomuus suurensi riskiä sairastua ainakin aivoinfarktiin, ohimenevään aivoverenkiertohäiriöön, veritulppiin, eteisvärinään, sydämen vajaatoimintaan, sepelvaltimotautiin ja ääreisverisuonien sairauteen.

Geneettisesti määritelty unettomuus liittyi myös lihavuuteen, suureen triglyseridipitoisuuteen ja pieneen hyvän HDL-kolesterolin pitoisuuteen. Tutkijoiden mukaan nämä myös osittain selittivät suurentuneita sydän- ja verisuonitautiriskejä.

Kroonista unettomuutta potee noin 10 prosenttia suomalaisista, mutta tilapäistä unettomuutta on noin joka kolmannella aikuisella. Unettomuus on naisilla yleisempää ja yleistyy iän myötä.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Allerginen reaktio koronarokotteeseen ei este toiselle rokotukselle

Ke, 04/08/2021 - 13:15

Ensimmäisestä koronarokotuksesta allergisen reaktion saaneet voivat huoletta ottaa myös tehosterokotteen, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Osa potilaista saa reaktion toisestakin rokotuksesta, mutta ne ovat lieviä.

JAMA Internal Medicinen julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin 189 potilasta, joille tuli allerginen reaktio ensimmäisestä mRNA-koronarokotteesta. Anafylaktisen reaktion oli saanut 17 prosenttia osallistujista, mutta valtaosa oireista oli lieviä kuten kutinaa, ihottumaa, punoitusta tai huimausta.

Potilaista 159 otti tehosterokotteen, ja he kaikki sietivät sen hyvin, tutkijat havaitsivat. Viidennekselle potilaista toinen rokoteannos aiheutti jonkin verran oireita, mutta ne olivat lieviä ja helpottuivat antihistamiinilääkkeillä.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vahvasti viittaavat siihen, että allerginen reaktio ensimmäiseen rokoteannokseen ei ole este toiselle rokotukselle. Havainnot koskevat mRNA-rokotteita eli Modernan ja Pfizer-BioNTechin rokotteita, joita käytetään myös Suomessa.

THL suosittelee koronakaranteenin lyhentämistä 10 vuorokauteen

Ma, 02/08/2021 - 11:16

THL suosittelee tartuntatautilääkärin asettaman karanteenin kestoksi nykyisen 14 vuorokauden sijaan 10:tä vuorokautta. Muutos suositukseen karanteenin kestosta tulee voimaan maanantaina 2.8.2021. Se ei kuitenkaan koske tätä aiemmin aloitettujen karanteenien kestoa, ellei tartuntataudeista vastaava lääkäri toisin päätä.

Suositusta muutetaan, koska THL:n uusimmat mallinnukset osoittavat, että 10 päivän karanteeni riittää estämään tartuntojen leviämisen. Vaikka karanteeniaika lyhenee 10 päivään, altistuneen tulee seurata oireiden ilmaantumista 14 päivää altistuksen alkamisesta. Jos oireita ilmaantuu, tulee testiin mennä välittömästi.

Karanteenin kestoa voi edelleen lyhentää testillä kuudentena päivänä

THL:n uuden ohjeen mukaan karanteenin voi purkaa, jos altistuneesta aikaisintaan 6 vuorokautta altistumisen jälkeen otettu koronatesti on negatiivinen. Negatiivisen testituloksen perusteella kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen karanteenin lopettamisesta. Sairaanhoitopiirit ja kunnat harkitsevat itsenäisesti, miten laajasti ne mahdollistavat tämän niin sanotun exit-testauksen.

Nämä muutokset THL:n suositukseen eivät koske sairaalapotilaita eikä hoivakotien asukkaita laitosepidemioissa. Huomioitavaa on myös, että tartuntatautilääkäri arvioi lopulta kussakin tilanteessa karanteenin tarpeellisuuden.

Koronaan sairastuneiden eristysaikoihin THL ei esitetä muutoksia. Sen sijaan toukokuussa voimaan tulleen ohjeen mukaan täyden rokotussarjan saaneen tai koronainfektion aiemmin sairastaneen kohdalla ei suositella karanteenia altistumisen jälkeen. Sama suositus koskee myös niitä osittaisen rokotussuojan eli yhden rokoteannoksen saaneita, jotka ovat sairastaneet COVID-19-taudin.

Passiivinen tupakointi yhteydessä lasten ADHD-oireisiin

To, 29/07/2021 - 10:54

Tupakansavulle passiivisesti altistuvat lapset kärsivät muita todennäköisemmin ADHD:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireista. Yhteys havaitaan raskausajasta alkaen.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, johon osallistui 46 000 keskimäärin 11-vuotiasta kiinalaislasta. Tupakka-altistuksesta ja oireilusta kyseltiin vanhemmilta. Lapsista 5 prosentilla todettiin ADHD-oireita.

Verrattuna ikätovereihin, jotka eivät olleet altistuneet, passiiviselle tupakoinnille altistuneilla todettiin ADHD-oireita 1,5 kertaa todennäköisemmin. Jos passiivinen tupakointi oli jatkunut raskaudesta alkaen ja koko lapsuuden, riski oli 3 kertaa suurempi kuin muiden, tulokset osoittivat.

Tulokset vahvistavat näyttöä passiivisen tupakoinnin haitoista ja osoittavat sen mahdollisesti lisäävän myös lasten ADHD-oireita. Koska tiedot lasten oireista perustuivat vanhempien arvioihin, tulokset olisi kuitenkin hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Aiemmissa tutkimuksissa passiivinen tupakointi on yhdistetty myös lapsuusiässä astmaan, keuhkokuumeisiin, nuhaan, yskään ja keuhkotoiminnan heikentymiseen. Myös oppimisvaikeudet ja korvatulehdukset saattavat lisääntyä tupakka-altistuksen takia. Aikuisiässä passiivinen tupakka-altistus on liitetty sydän- ja verisuonitautien ja keuhkosairauksien lisäksi myös muun muassa diabetekseen.

Eri koronarokotteiden suojatehoissa ei juurikaan eroa

Ke, 28/07/2021 - 16:54

Viime päivien julkinen keskustelu on saattanut herättää huolta ihmisissä, jotka ovat saaneet AstraZenecan Vaxzevria-rokotteen. Keskustelusta on voinut saada käsityksen, että rokote olisi suojateholtaan heikompi kuin BioNTech-Pfizerin Comirnaty- tai Modernan Spikevax-rokote.

THL:n mukaan huoli on turha. Kertyneen tutkimustiedon mukaan kaikki Suomessa käytössä olevat koronavirusrokotteet suojaavat hyvin koronavirustaudilta ja erinomaisesti sen vakavilta muodoilta. Eri rokotevalmisteiden välillä ei ole havaittu juurikaan eroa siinä, kuinka hyvän suojan ne antavat koronavirustautia vastaan.

Tuoreen eurooppalaisen katsausartikkelin ja 30 julkaistun ja vertaisarvioidun tehokkuustutkimuksen mukaan kaksi rokoteannosta Comirnaty-rokotetta tai Vaxzevria-rokotetta saaneilla ei voitu osoittaa merkittävää eroa suojatehossa oireetonta tai oireista, mukaan lukien vakavaa sairaalahoitoa vaativaa, koronatautia vastaan.

Lisäksi Englannin kansanterveyslaitoksen tuore vertaisarvioimaton ennakkojulkaisu osoittaa, ettei Comirnatyn ja Vaxzevrian suojatehossa Suomessa yleisten alfa- ja deltavirusvarianttien aiheuttamaa sairaalahoitoista koronaa vastaan ole merkitsevää eroa.

- Näiden tuoreiden kansainvälisten tutkimusten mukaan sekä AstraZenecan että BioNTech-Pfizerin rokote suojaa 80–90-prosenttisesti vakavimmilta koronataudin muodoilta, toteaa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Mielialahäiriöt mahdollisesti vakavan koronavirusinfektion riskitekijöitä

Ke, 28/07/2021 - 13:35

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan mielialahäiriöitä potevat saattavat olla suurentuneessa vaarassa menehtyä koronavirusinfektioon

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2020 helmi- ja toukokuun välillä koronavirusinfektion takia sairaalahoitoon tuotua 3 000 potilasta. Potilaista neljännes poti joko dementiaa ja siihen liittyvää sekavuutta, masennusta, ahdistushäiriötä, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai päihdehäiriötä.

Verrattuna muihin potilaisiin mielialahäiriöitä tai dementiaa potevat menehtyivät noin puolet todennäköisemmin sairaalahoidon aikana. Riski nähtiin 12 sairaalapäivän jälkeen. Sairaalahoidon jälkeen he myös tarvitsivat muita todennäköisemmin kuntoutusta ja lisähoitoa.

Dementiayhteys on havaittu aiemminkin, mutta masennusta ja muita mielialahäiriöitä koskevia tuloksia on vähemmän.

Tutkimus ei paljasta, mistä suurempi kuolleisuus johtuu, mutta koronavirusinfektiolla on keskushermostovaikutuksia ja infektion sairastaneille myös ilmaantuu usein masennusoireita ja ahdistusta. Tarkan mekanismin selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.

Maalaislapsilla pienempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen

Ti, 27/07/2021 - 15:30

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että maaseudulla, maatiloilla ja luonnon lähellä asuvat lapset näyttävät säästyvän tyypin 1 diabetekselta muita todennäköisemmin. Yhteys havaittiin lapsilla, jotka ovat perimältään alttiita sairastumaan.

Tutkimuksessa seurattiin yli 10 000 lasta, joista vajaalle 300 kehittyi tyypin 1 diabetes. Lisäksi runsaalla 600 todettiin autovasta-aineita, jotka ovat merkki kehittymässä olevasta tyypin 1 diabeteksesta. Lapsia seurattiin syntymästä pisimmillään 15 vuoden ajan. Lapset olivat syntyneet Oulun, Turun ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista perheiden asuinpaikkatietoihin, he havaitsivat diabetesriskin pienimmäksi lapsilla, jotka asuivat maaseudulla ja maanviljelysalueilla. Yhteys näkyi lapsilla, joilla oli suureen sairastumisriskiin yhdistettyjä geenimuotoja.

Tutkijat löysivät myös viitteitä siitä, että talvisin perheiden koteihin kulkeutui lumipeitteen takia vähemmän bakteereja ympäristöstä. Asuinseudun ja sairastumisriskin yhteys oli myös voimakkaampi etelässä, missä lunta on yleensä vähemmän kuin pohjoisessa.

Maalla monipuolisempi bakteeristo

Varhaislapsuuden bakteerialtistumiset on aiemmin yhdistetty muun muassa allergioiden kehittymiseen ja havainnot viittaavat samanlaiseen mekanismiin myös tyypin 1 diabeteksessa. Tyypin 1 diabeteksessa kehon immuunipuolustus hyökkää insuliinia haimassa tuottavien beetasolujen kimppuun, mikä johtaa sairastumiseen. Maaseudulla lapset altistuvat monipuolisemmin ympäristön bakteereille, minkä ajatellaan ohjaavan immuunipuolustusta oikeaan suuntaan ja vähentävän allergioiden, tyypin 1 diabeteksen ja muiden autoimmuunisairauksien vaaraa.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat maatiloilla ja maanviljelysalueilla ensimmäisen elinvuotensa elävien olevan muita pienemmässä vaarassa sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista, ja lasten diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Vuosittain Suomessa sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta ja 1 500 yli 15-vuotiasta.

Urheilijat alttiita eteisvärinä-rytmihäiriöille

Ma, 26/07/2021 - 12:20

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta yhdysvaltalaiskatsauksesta, jossa analysoitiin 13 tutkimuksen ja 70 000 osallistujan tietoja. Osallistujista hieman alle 7 000 oli urheilijoita ja harrastivat esimerkiksi pyöräilyä, juoksua, uintia, hiihtoa tai jalkapalloa.

Urheilijoiden riski sairastua eteisvärinään oli 2,5 kertaa suurempi kuin verrokkien, tulokset osoittivat. Alle 55-vuotiaat sairastuivat todennäköisemmin kuin vanhemmat, jotka hekin sairastuivat todennäköisemmin kuin verrokit, jotka eivät urheilleet. Käytännössä riski ei kuitenkaan ole kovin suuri, koska eteisvärinät ovat suhteellisen harvinaisia nuoremmissa ikäluokissa.

Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin ja eteisvärinän lisäksi äkilliset sydänkuolemat ja sydäninfarktit ovat jonkin verran yleisempiä urheilijoilla ja raskasta liikuntaa harrastavilla. Äkkikuolemien osalta riskit nähdään lähinnä keski-ikäisillä miehillä, joilla on riskitekijöitä entuudestaan. Havainnot eivät muuta sitä, että liikunta on valtaosalle ihmisistä vain hyväksi.

Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Alle 40-vuotiaista siihen sairastuu vuosittain noin yksi tuhannesta. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä.

THL ehdottaa koronarokotusten laajentamista 12–15-vuotiaisiin

To, 24/06/2021 - 10:41

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kaikkien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotukset aloitettaisiin Suomessa. THL on jo aiemmin suositellut koronarokotuksia riskiryhmiin kuuluville 12–15-vuotiaille.

- Rokottamalla voidaan suojata nuoria ja samalla heidän lähipiiriään koronavirustaudilta. Koska rokotukset osaltaan estävät tartuntoja, ne vähentäisivät myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitustoimien tarvetta, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Nuorille annettaisiin Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta, sillä se on tällä hetkellä ainoa koronarokote, jolla on Euroopan komission myöntämä ehdollinen myyntilupa 12–15-vuotiaiden rokottamiseen. Rokotteen teho tällä ikäryhmällä on todettu myyntilupaa edeltävässä tutkimuksissa erinomaiseksi ja tutkituilla nuorilla vain havaittiin lieviä ja ohimeneviä haittoja, kuten pistoskohdan kipua ja punoitusta, päänsärkyä ja kuumetta.

Nuorilla tauti useimmiten lievä – epidemian epäsuorat vaikutukset kuitenkin merkittäviä

Pandemia on aiheuttanut sairaalahoitoa vaativia infektioita, jälkitauteja ja kuolemantapauksia lapsilla ja nuorilla vähemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Suomessa todetuista koronavirustartunnoista noin viisi prosenttia oli kesäkuun alkuun mennessä todettu 12–15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Keskimäärin kaksi tuhannesta 10–19-vuotiailla todetusta tartuntatapauksesta on vaatinut erikoissairaanhoitoa ja vain viidessä on jouduttu turvautumaan tehohoitoon.

- Vaikka lasten vakavien tautitapausten määrä on pieni, pandemian vuoksi asetetut rajoitukset kohtaamisille, harrastuksille ja koulunkäynnille ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten elämään voimakkaasti jo pitkään, THL:n ylilääkäri Otto Helve muistuttaa.

- Koronarokotukset voivat osaltaan auttaa lieventämään erityisesti lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia ja jopa luopumaan niistä. Tällä olisi merkittävä vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin.

EU:n koronarokotustodistus nyt saatavilla Omakannassa

Ti, 22/06/2021 - 10:24

EU:n koronarokotustodistus on nyt saatavilla Omakannassa. EU:n koronarokotustodistus sisältää tiedot henkilön saamista koronarokotuksista, kuten rokotevalmisteen nimi, viimeisimmän rokotteen antopäivä ja saatujen rokoteannosten määrä. 

Todistuksen saa jo ensimmäisestä rokotuskerrasta ja sen voi esittää mobiililaitteelta tai tulostaa paperille. Maksuttomassa todistuksessa tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Aikaisempi Suomen kansallinen koronarokotustodistus jää samalla pois käytöstä, ja esimerkiksi puhelimeen tallennettu tai paperille tulostettu kansallinen rokotustodistus kannattaa nyt vaihtaa EU:n koronarokotustodistukseen. Omakannassa kansallinen rokotustodistus vaihtuu EU:n rokotustodistukseen automaattisesti.

Todistuksen saa noudattamalla seuraavia ohjeita:

1. Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
2. Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Löydät linkin todistusosioon myös Omakannan etusivulta.
3. Hae todistusta painamalla linkkiä ”Avaa rokotustodistus (pdf)". Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen pdf-  muodossa.
4. Tallenna pdf-tiedosto omaan puhelimeesi tai ota siitä kuvakaappaus. Näin todistus on sinulla valmiina, kun tarvitset sitä.

Uupumus ja masennusoireet yleisiä koronapotilailla

Ke, 16/06/2021 - 08:27

Masennus, uupumus ja monet muut neurologiset ja psykiatriset oireet ovat yleisiä myös lieväoireista koronavirusinfektiota potevilla, tuore tutkimus osoittaa. Tulokset perustuvat 215 tutkimuksen ja 100 000 potilaan tietoihin.

Yleisimmät neurologiset ja psykiatriset oireet olivat hajuaistin tai makuaistin katoaminen, heikotus ja uupumus, masennus, pääkivut ja ahdistus.

Oireet olivat hyvin yleisiä myös potilailla, joiden koronavirusinfektio ei edellyttänyt sairaalahoitoa. Heistä 55 prosentilla oli uupumusta, 52 prosentilla hajuaistin menetys, 47 prosentilla lihaskipuja, 45 prosentilla makuaistin katoamista ja 44 prosentilla pääkipuja.

Aineistot eivät paljastaneet, mistä oireet tarkalleen johtuvat, mutta taustalla saattaa olla esimerkiksi aivojen tulehdustila, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä.

Synnynnäinen sydänvika löytyy yhä useammin jo raskauden aikana

Ma, 14/06/2021 - 12:17

Synnynnäinen sydänvika eli sydämen rakenteellinen poikkeavuus on yleisin lasten rakennepoikkeavuuksista.

Suomessa syntyy vuosittain noin 550 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika. Joka kymmenennellä heistä sydänvika on kriittinen, ja se vaatii toimenpiteitä pian syntymän jälkeen. Ennuste on yleisimmin nykyisin hyvä, mutta kriittiset sydänviat ovat edelleen merkittävä vastasyntyneiden ensimmäisten elinviikkojen kuolleisuuden syy.

Raskauden aikainen rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulonta laajeni valtakunnalliseksi kymmenen vuotta sitten. Vuodesta 2010 lähtien jokaisen kunnan on järjestettävä raskaana oleville vapaaehtoinen maksuton kehityspoikkeavuuksien seulonta yhdenmukaisesti.

- Seulonta-ohjelman käynnistymisen myötä sydänvikojen raskauden aikainen löytyminen on parantunut valtakunnallisesti merkittävästi, kertoo lääketieteen lisensiaatti Johanna Hautala.

Hautala on omassa väitöstutkimuksessaan selvittänyt sydänvikojen esiintyvyyttä ja esiintyvyyteen liittyviä tekijöitä sekä sikiödiagnostiikan tasoa ja osuvuutta valtakunnallisesti ja alueellisesti Suomessa.

- Yksikammioisista sydänvioista löytyi aiemmin raskauden aikana noin puolet, mutta seulontojen myötä luku on kasvanut 83 prosenttiin. Vastasyntyneen sydänvian löytyminen jo raskauden aikana mahdollistaa hoidon suunnittelun jo etukäteen ja nopeuttaa sen aloitusta syntymän jälkeen. Samalla myös vanhemmat pystyvät valmistautumaan siihen, mitä syntymän jälkeen tapahtuu.

Vaikka seulontaohjelma on auttanut synnynnäisten sydänvikojen löytymistä jo raskauden aikana, Hautalan tutkimuksessa selvisi, että alueellisia eroja Suomessa löytyy. Erojen syiden selvittämiseksi tarvittaisiin kattavampia rekisteritietoja.

– Nämä tulokset vahvistavat jo aikaisemmin suositellun valtakunnallisen seulontarekisterin perustamisen tärkeyden, jotta kaikille suomalaisille naisille voitaisiin turvata tasalaatuinen sikiöseulonta, Hautala korostaa.

LL Johanna Hautala väitteli 11.6.2021 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Prenatal detection of univentricular heart and transposition of the great arteries in Finland".

ADHD:ta potevat alttiita myös psykooseille

Pe, 11/06/2021 - 12:21

ADHD-tarkkaavaisuushäiriötä potevat saattavat sairastua psykoosiin tavallista todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Kyseisillä sairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä, mikä saattaa selittää yhteyden.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä, ja se perustuu 15 tutkimuksen ja 1,85 miljoonan potilaan tietoihin.

Lapsuusiässä ADHD-diagnoosin saaneet sairastuivat skitsofreniaan tai muuhun psykoottiseen häiriöön noin viisi kertaa todennäköisemmin kuin samanikäiset, joilla ei ollut ADHD:ta, tulokset osoittivat.

Aineistoista ei voinut päätellä, mistä yhteys johtui, mutta ADHD:lla ja psykooseilla on yhteisiä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa niille kummallekin. Mekanismin tarkempi selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.

Suomessa ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on noin viidellä lapsella sadasta, mutta lievempi oireilu on selvästi yleisempää. Häiriön keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Suurella osalla oireet jatkuvat läpi elämän ja noin 2–3 sadasta täyttää ADHD:n kriteerit aikuisenakin.

Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta.

Yhä useampi työikäinen on ylipainoinen

To, 10/06/2021 - 08:37

Työikäisistä 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020, kertoo FinTerveys- ja FinSote-väestötutkimusten tulokset.

Joka kolmannella työikäisellä naisella ja joka viidennellä miehellä paino on noussut vähintään viisi prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 2018 ylipainoisia tai lihavia miehistä oli 59 prosenttia ja naisista 45 prosenttia. Perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä painonnousu oli yleisempää kuin muissa koulutusryhmissä.

- Lihavuuden ehkäisyyn on entistä tärkeämpää saada riittävästi resursseja, sillä lihavuus on yleistynyt jo pitkään. Koronaepidemia on voinut entisestään vauhdittaa huolestuttavaa kehityssuuntaa, toteaa erikoistutkija Katri Sääksjärvi.

Työikäisten elintavat ovat valtaosin pysyneet ennallaan vuosien 2017 ja 2020 välillä. Havaittuja muutoksia oli lähes yhtä paljon niin suotuisaan kuin epäsuotuisaan suuntaan terveyden näkökulmasta. Hyvää kehitystä havaittiin esimerkiksi työikäisten miesten lievästi vähentyneessä alkoholin riskikulutuksessa.

Aikuisväestöä edustava FinTerveys-tutkimus toteutettiin vuonna 2017 ja seurantatutkimus samoille tutkittaville syksyllä 2020.

Kahden eri koronarokotteen antaminen turvallista

Ti, 08/06/2021 - 12:53

Saksassa, Espanjassa ja Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa tarkasteltiin, miten mRNA-rokotteen antaminen aiemmin AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen saaneelle vaikuttaa rokotuksen synnyttämään puolustusvasteeseen ja rokotuksen turvallisuuteen.

Alustavien tutkimustietojen mukaan eri valmisteiden käyttäminen ensimmäisellä ja toisella rokotuskerralla tuottaa elimistössä tehokkaan puolustusvasteen koronavirusinfektiota vastaan. Tulokset näyttävät, että kahdella eri rokotevalmisteella voidaan saada aikaan vähintään yhtä hyvä puolustusvaste kuin antamalla molemmilla rokotuskerroilla adenovirusvektorirokotetta.

Adenovirusvektorirokotteen ja mRNA-rokotteen antaminen samalle henkilölle ei saadun tiedon valossa myöskään anna aihetta turvallisuushuoliin. 

- Aiemmin epäiltiin, että rokotevalmisteiden yhdistäminen voisi tuottaa enemmän kuumeen ja lihaskivun kaltaisia ohimeneviä haittoja kuin samaa rokotevalmistetta annettaessa. Nyt saadut tutkimustulokset eivät tue tätä epäilyä, sillä kahta eri valmistetta saaneilla haittoja ei ole ilmennyt oleellisesti enempää kuin yhtä valmistetta saaneilla, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Yhdistelmän saaneita Suomessa noin 100 000

Suomessa kahta eri koronarokotevalmistetta on annettu ensisijaisesti niille alle 65-vuotiaille, jotka ovat ensimmäisellä rokotuskerralla saaneet AstraZenecan adenovirusvektorirokotetta. Heille annetaan toisella rokotuskerralla aina mRNA-rokote eli Biontech-Pfizerin tai Modernan rokote.

Myös niiden 65 vuotta täyttäneiden, jotka ovat ensimmäisenä rokoteannoksena saaneet AstraZenecan rokotetta, on mahdollista saada toisena annoksena mRNA-rokote, jos he eivät halua toista AstraZenecan rokoteannosta.

Yhteensä henkilöitä, jotka ovat saaneet ensimmäisenä rokoteannoksena AstraZenecan rokotteen ja toisena annoksena mRNA-rokotteen, on Suomessa on tällä hetkellä noin 100 000.

AstraZenecan koronarokotteen saaneilla on havaittu Suomessa ja muualla Euroopassa hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä. AstraZenecan rokotetta annetaan Suomessa vain 65 vuotta täyttäneille, joiden riski saada vakava koronavirustauti on merkittävästi suurempi kuin tätä nuoremmilla. Valtaosa hyytymishäiriöistä on havaittu alle 60-vuotiailla.