Apteekki.fi syöte

Tilaa syöte syöte Apteekki.fi syöte
Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 36 min sitten

Multa- ja kompostituotteissa voi olla legionellabakteereja

Pe, 03/05/2024 - 13:28

Kotipuutarhurien kannattaa muistaa, että multa- ja kompostituotteissa saattaa olla legionellabakteereja. Jotta bakteerit eivät pääsisi sairastuttamaan ihmistä, kuivia multa- ja kompostituotteita ei esimerkiksi kannata pöllyttää hengitysilmaan, muistuttaa Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Suurin riski sairastumiseen on ikääntyneillä ja niillä, joilla vastustuskyky on heikentynyt. Myös keuhkosairaudet ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä. 

Tartunta tapahtuu hengittämällä legionellabakteereja sisältävää aerosolia. Jos bakteeri pääsee keuhkoihin, se voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Tartunnan voi saada myös iholla olevan haavan kautta, jos haavaan pääsee legionellabakteereja sisältävää ainesta, kuten vettä tai multaa. Multa- ja kompostituotteita käsitellessä onkin hyvä käyttää suojakäsineitä. 

Multapussit kannattaa säilyttää poissa auringosta, sillä auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila 20–40°C on ihanteellinen legionellabakteerien lisääntymiselle.

Tavallisimmin legionellabakteerit leviävät vesijärjestelmissä

Legionellabakteereja esiintyy yleisesti pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä. Tavallisimmin ihmiset kuitenkin sairastuvat, kun legionellabakteerit lisääntyvät ja leviävät erilaisissa vesijärjestelmissä (suihkut, porealtaat, kostuttimet ja jäähdytysjärjestelmät).

Legionellabakteeri voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen, jota kutsutaan myös legioonalaistaudiksi. Tyypillisiä legionelloosin oireita ovat kuiva yskä, kuume, päänsärky, lihaskivut ja hengenahdistus. Tautia hoidetaan antibiooteilla. Se ei tartu ihmisestä toiseen.

 

Opioidilääkitys lisää kaatuilua myös nuorilla

Ma, 29/04/2024 - 10:08

Vakavat kaatumiset yleistyvät selvästi opioidilääkityksen aloittamisen jälkeen, tuore tutkimus osoittaa. Riski on suurin iäkkäillä, mutta myös parikymppisten kaatumisriski suurenee.

Tulokset perustuvat yli 3,2 miljoonan 18–85-vuotiaan australialaisen seurantatietoihin. Kaikki osallistujat olivat hiljattain aloittaneet opioidilääkityksen. Seurannan aikana heille sattui yhteensä yli 500 000 sairaalahoitoa vaativaa vakavaa kaatumista.

Vakavia kaatumisia sattui selvästi enemmän silloin, kun potilas oli opioidilääkityksellä, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin kaikenikäisillä, mutta etenkin yli 85-vuotiailla ja potilailla, joiden kaatumisriski oli jo valmiiksi suurentunut. Verrattuna 18–44-vuotiaisiin yli 85-vuotiaat kaatuivat kuusi kertaa todennäköisemmin, tutkijat havaitsivat.

Kaikissa ikäryhmissä kaatumisriski oli suurin 28 päivän sisällä opioidilääkityksen aloittamisesta. Riskit kasvoivat myös opioidiannosten suurentuessa.

Australialaisten havainnot vahvistavat näyttöä opioidien ja vakavien, jopa kuolemaan johtavien kaatumisten yhteydestä. Tulokset kannustavat pitämään etenkin iäkkäiden opioidilääkitykset lyhyinä ja annokset pieninä.

Opioidit ovat voimakkaita, kipua poistavia aineita, joita käytetään keskivaikean ja vaikean kivun hoidossa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Säännöllinen liikunta parantaa unta

Ti, 23/04/2024 - 07:53

Liikuntaa 2–3 kertaa viikossa harrastavat säästyvät unettomuudelta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 4 400 miestä ja naista yhdeksästä Euroopan maasta.

Osallistujien fyysistä aktiivisuutta arvioitiin vuosina 1998–2000 ja unta ja uniongelmia kymmenen vuotta myöhemmin.

Osallistujista 37 prosenttia oli fyysisesti passiivisia koko kymmenvuotisen seurannan ajan, 18 prosenttia alkoi harrastaa liikuntaa, 20 prosenttia lopetti liikunnan ja 25 prosenttia harrasti liikuntaa 2–3 kertaa viikossa koko seurannan ajan.

Liikuntaa säännöllisesti harrastavat kärsivät nukahtamisvaikeuksista 42 prosenttia harvemmin ja unettomuudesta 22 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät liikkuneet 2–3 kertaa viikossa. Tämä havaittiin riippumatta iästä, sukupuolesta, painoindeksistä ja tupakoinnista.

Runsaasti liikkuvat nukkuivat usein 6–9-tuntisia yöunia ja heidän joukossaan oli selvästi vähemmän sekä alle 6-tuntisia että yli 9-tuntisia yöunia nukkuvia. Myös liikuntaa seurannan aikana lisänneet nukkuivat muita todennäköisemmin 6–9 tuntia yössä.

Tulokset julkaistiin BMJ Open -lehdessä, ja ne vahvistavat näyttöä liikunnan suotuisista univaikutuksista. Ne viittaavat myös siihen, että hyödyt saa todennäköisimmin, jos liikunta on säännöllistä ja pysyvä osa elämää.

Triptaanit turvallisia perusterveille

Ke, 17/04/2024 - 09:54

Triptaanit ovat paljon käytettyjä migreenilääkkeitä, mutta niiden turvallisuudesta on esitetty epäilyksiä. Tuoreen tutkimuksen perusteella muuten terveille potilaille triptaanit ovat varsin turvallisia, mutta ne voivat altistaa aivo- ja sydäninfarkteille, jos potilas on suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa.

JAMA Neurology -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 430 000 hiljattain triptaanilääkityksen aloittaneen tanskalaisen rekisteritietoihin.

Tulosten perusteella potilaan riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin suureni pian triptaanilääkityksen aloittamisen jälkeen, mutta käytännössä riski oli hyvin vähäinen ja koski pääasiassa potilaita, joilla oli sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä entuudestaan. Tässä potilasaineistossa triptaanit aiheuttivat vain yhden sairastumisen jokaista 30 000 lääkityksen aloittanutta kohden, mutta luku voi vaihdella potilaan muun terveydentilan mukaan.

Tulokset viittaavat siihen, että triptaanilääkityksen aloittaminen liittyy ohimenevään aivo- ja sydäninfarktiriskin suurentumiseen, mutta käytännössä sairastumiset ovat hyvin harvinaisia.

Triptaanien käyttöä tulisi silti mieluiten välttää, jos potilas sairastaa sepelvaltimotautia tai on sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Jos migreenipotilaalla ei ole merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, lääkitykset ovat turvallisia.

Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.

Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä

Ma, 15/04/2024 - 08:36

Tuore tutkimus osoittaa, että runsas paikallaanolo ja vähäinen reipas liikunta lapsuudesta saakka heijastuivat suurempaan sydämen kuormittumiseen nuoruudessa. Sydämen kuormitus on erityisen korkea niillä nuorilla, joilla rasittavan liikunnan määrä oli alhainen lapsesta alkaen.

Runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä myös suurempaan koko kehon rasvaprosenttiin. Kehon rasvaprosentti selitti osan paikoillaanolon, liikunnan määrän ja sydämen työkuorman välisistä yhteyksistä. 

Tulokset korostavat erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisäämisen, paikoillaanolon vähentämisen ja ylipainon ennaltaehkäisyn tärkeyttä lapsuudesta alkaen sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

- Nuoret viettävät paikoillaan yhdeksän tuntia päivässä ja vain joka kymmenes nuori liikkuu suositusten mukaisesti tunnin päivässä. Nämä ovat huolestuttavia lukuja, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

- Runsaan ja päivittäisen reippaan ja rasittavan liikkumisen tulisi olla normaali osa lapsuutta ja nuoruutta sydämen terveyden, mutta myös yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä käynnissä olevan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin 153 nuoren paikoillaanolon ja liikunnan määrää lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Sydämen toimintaa ja kuormittumista mitattiin nuoruusiässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa sydän- ja verisuonisairauksiin keskittyvässä Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Katupölyä on nyt runsaasti ilmassa

To, 11/04/2024 - 13:17

Katupölykausi on nyt käynnissä, ja ilmanlaatu voi olla monin paikoin välttävä tai huono, kertoo THL tiedotteessaan.

Katupölyn vakaville vaikutuksille herkkiä ovat esimerkiksi astmaatikot sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Katupöly voi pahentaa perussairauteen liittyviä oireita ja vaatia lääkitystä, lääkärissä käyntiä tai jopa sairaalahoitoa.

Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä.

- Herkkiin väestöryhmiin kuuluvien on suositeltavaa välttää katupölylle altistumista pahimpaan katupölyaikaan ja huolehtia mahdollisen perussairauden asianmukaisesta hoidosta, muistuttaa THL:n erityisasiantuntija Taina Siponen.

Sää vaikuttaa katupölyjakson pituuteen ja voimakkuuteen

Katupölyjaksojen pituus ja voimakkuus sekä niihin liittyvät ihmisten kokemat haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti. Talven sääolosuhteet ja hiekoitustarve vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä muodostuu. Kevään sää vaikuttaa puolestaan siihen, kuinka katupöly pääsee nousemaan hengitysilmaan. Katupölytilanne helpottuu, kun hiekka saadaan puhdistettua kaduilta ja kadut pestyä.

Katupölykaudella päivien ja viikkojen pölyisyys vaihtelee sään mukaan. Aurinkoisina ja kuivina päivinä katupölyä on runsaasti ilmassa. Sulamisvedet ja sade puolestaan kostuttavat tienpinnat, mikä vähentää pölyisyyttä.

Katupöly ei ole vain suurempien kaupunkien ongelma, vaan sitä esiintyy koko maassa. Katupölykauden alkaminen ja kesto vaihtelevat eri osissa maata. Katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä.

Vinkkejä katupölyn välttämiseen:
  1. Vältä ulkoilua vilkkaiden teiden läheisyydessä.
  2. Hyödynnä hiljaisempia katuja ja viheralueita työ- ja koulumatkalla.
  3. Pidä ikkunat suljettuina kotona ja autossa.
  4. Kuivata pyykit sisällä ja siivoa pöly pois sisätiloista.
  5. Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pidä ne kunnossa.
  6. Voit myös halutessasi käyttää hengityssuojainta. Valitse tällöin FFP2-luokan suojain.

 

 

Verenpaine laskee, kun istumista vähentää

Ke, 10/04/2024 - 10:31

Yli 60-vuotiaiden verenpainelukemat voivat laskea jo pelkästään vähentämällä istumista puolella tunnilla päivässä, tuore tutkimus osoittaa. Vaikutus saattaa olla jopa samaa luokkaa kuin kevyellä liikunnalla.

Tutkimuksessa 280 lihavaa 60–89-vuotiasta sai puolen vuoden ajan joko istumisen vähentämiseen tähtäävää opastusta tai yleistä terveysneuvontaa. Korkea verenpaine oli diagnosoitu 52 prosentilla ja verenpainelääkityksellä oli 70 prosenttia osallistujista. Istumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla.

Seurannan aikana istumisen vähentämistä yrittäneet onnistuivat nipistämään 30 minuuttia päivittäisestä istumisajastaan, ja tämä näkyi myös verenpaineessa. Heidän systolinen verenpaineensa oli seurannan päättyessä keskimäärin 3,5 mmHg matalampi kuin verrokkien, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan lisääminen ja laihduttaminen ovat pudottaneet systolista verenpainetta noin 3–4 mmHg, joten nyt havaittu muutos on samaa luokkaa.

Jos tulokset varmistuvat suuremmissa lisätutkimuksissa, jo puolen tunnin vähennys päivittäisessä istumisajassa voisi auttaa iäkkäitä potilaita laskemaan verenpainettaan.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Huonosti hoidettu siitepölyallergia lisää lapsen astmariskiä

Ti, 09/04/2024 - 10:37

Siitepölyallergisilla on kolminkertainen riski sairastua astmaan. Mitä paremmin lasten siitepölyallergiaa hoidettaisiin terveydenhuollossa, sitä vähemmän he sairastuisivat myöhemmin astmaan. Suositus on, että alle kouluikäisen allergialääkityksestä päättää lääkäri. Sitä vanhemmat lapset ovat yleensä itselääkityksen varassa. Haasteena on, että vanhemmat eivät välttämättä osaa arvioida, mikä olisi tehokkainta hoitoa lapsen siitepölyallergiaan.

Siitepölyallergia kuriin siedättämällä

Moni siitepölyallerginen hyötyisi siedätyshoidosta, sillä hoito vähentää allergisen oireita 80–90 prosenttia. Siedätyshoidossa osa tulee täysin oireettomiksi, ja suurella osalla allergiaoireet lievenevät huomattavasti. Suomessa siedätyshoitoa saavien määrä on kuitenkin pieni. Sitä sai vuonna 2021 noin 10 000 allergista.

Siedätyshoito on allergian syynmukaista hoitoa. Hoidon tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Hoitoa saa niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa.

Siedätyshoidon muotoja on tällä hetkellä pistos- ja kielenalustablettihoito. Pistossiedätyshoitoa on tarjolla yli 5-vuotiaille sekä koivun siitepölyallergian että timotein siitepölyallergian hoitoon. Tablettisiedätyshoitoa voi saada yli 18-vuotiaat koivun siitepölyallergiaan sekä aikuiset ja yli 5-vuotiaat lapset timotein siitepölyallergiaan.

Astma iso hoitokustannus

Mitä harvempi sairastuu astmaan, sitä vähemmän tulee hoitokustannuksia yhteiskunnalle. Suomessa astman ja astmaoireiden suorat hoitokustannukset olivat 205 miljoonaa euroa vuonna 2018. Suoria kustannuksia aiheuttavat vuodeosastohoito, avohoitokäynnit, matkat, lääkehoito ja kuntoutus. 

- Siitepölyallergiaa voidaan hoitaa tehokkaasti aika pienillä kustannuksilla astmaan verrattuna. Jos lapselle puhkeaa astma, joudutaan häntä mahdollisesti lääkitsemään ja hoitamaan terveydenhuollossa koko loppuelämän ajan, kertoo allergia-, iho- ja astma-asiantuntija Katariina Ijäs.

Siitepölyallergiaa sairastaa noin 20 prosenttia suomalaisista. Sen oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä sekä astmaoireet. Useimmilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät sekä vetistävät.

Verenluovuttajilta testataan nyt myös E-hepatiitti

To, 04/04/2024 - 13:06

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu laajentaa verenluovuttajien testausta hepatiitti E -viruksen testaamiseen.

Suomessa on todettu alkuvuoden aikana normaalia enemmän hepatiitti E -tartuntoja. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan suurin osa tartunnoista on todennäköisesti peräisin tietyistä meetvursteista.

Veripalvelu testaa rutiininomaisesti verenluovuttajien verestä hepatiitti A:n, B:n ja C:n sekä HI-viruksen, parvoviruksen ja syfilis-bakteerin. Hepatiitti E ei ole aiemmin kuulunut testausohjelmaan sen alhaisen esiintyvyyden ja vähäisen tartuntariskin takia. Hepatiitti E leviää pääosin ruoan kautta, tartunta verivalmisteen välityksellä on harvinaista.

Yhtäkään verensiirtojen välityksellä tarttunutta hepatiitti E -tapausta ei ole raportoitu Suomessa, mutta lisätestaukset aloitetaan toistaiseksi varmistamaan verivalmisteiden turvallisuutta.

Tartunnan saaneisiin luovuttajiin otetaan yhteyttä

Hepatiitti E -tartunta voi jäädä huomaamatta oireettomana tai muista syistä johtuvien oireiden joukossa, koska se paranee useimmiten itsestään ja jää krooniseksi selvästi harvemmin kuin hepatiitti B tai C.

Veripalvelu ottaa yhteyttä kaikkiin niihin luovuttajiin, joiden verinäytteistä on löytynyt hepatiitti E- virusta. Perusterveelle tartunta on ohimenevä eikä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Verenluovuttajalle tulee vuoden pituinen väliaikainen este verenluovutukseen, jos hänellä on todettu hepatiitti E -tartunta.

Hepatiitti E –viruksen testausta luovutetusta verestä jatketaan ainakin siihen saakka, kunnes epidemiatilanteen todetaan palautuneen normaalitasolle. Hepatiitti E -tartunnan saaneiden luovuttajien verta ei jatkokäsitellä valmisteiksi eikä toimiteta eteenpäin.

Lisätietoa asiasta löytyy Veripalvelun sivulta.